Yksityishenkilöt K – P
K (1946 – 1953)
Kaarne, Yrjö – Helsinki – 4.5.1946
[…] Olen saanut molemmat kirjoituksesi ja pannut ne komeasti lehteen. Oli hyvä ajatus, että kirjoittaisit niistä asioista. Nyt tarvitsemme elävää yhteyttä myöskin sinne käsin. Toivon, että jatkat samaan suuntaan. Me haluamme kuulla täällä, miten siellä jaksetaan ja eletään. Mitä itseeni tulee, niin täytyy rehellisesti tunnustaa, että mieleeni jäi kaivertamaan kaipaus. Elämähän on siellä nykyisin paljon valoisampaa ja toivorikkaampaa kuin täällä Euroopassa, kuten hyvin ymmärrät.
Kaarne, Yrjö – Helsinki – 4.5.1946
Kaarne, Yrjö – Helsinki – 11.3.1947
Ensinnäkin monet kiitokset siitä suuremmoisesta matkasta ja siitä erinomaisesta työstä, jota olette suorittaneet pienen maamme hyväksi sillä suurella kierroksella kautta Amerikan mantereen. Me olemme täällä matkakirjeiden muodossa seuranneet sitä jatkuvasti, ja minä olen puolestani yrittänyt ”tapiseerata” ne lehdessä esille niin, että myös suomalaisia kotikyliä myöten ne on huomioitu. Täällä tunnetaan suurta kiitollisuuden tunnetta työtänne kohtaan. Eivätpä enää veljet vasemmallakaan ole rohjenneet hyökätä, koska he tietävät, miten tärkeitä pennejä ja markkoja ne ovat, jota te siellä olette olleet keräämässä. […]
Kaarne, Yrjö – Helsinki – 11.3.1947
Kaarne, Yrjö – Helsinki – 8.6.1947
[…] Tarkoitukseni on, kuten sanottu, juuri lähinnä nyt ensimmäiseksi saada aikaan nuorien amerikansuomalaisten ja täkäläisten nuorien suomalaisten stipendiaattein vaihto. Tällä hetkellä näyttä ainakin täällä, että saamme kymmenkunta riittävän suurta apurahaa kokoon. Mutta kun Heiskanen on jo suunnitelmaa tiettävästi sinulle laajemmin selostanut, kuten sinäkin artikkelissasi, sitä että nuori polvi pääsisi mahdollisimman pian nykyistä läheisempään kosketukseen. Siitä on hyötyä niin puolin ja toisin.
USA:n ulkopolitiikkaa koskeva artikkelisi tuli perille. Julkaisin sen kahtena kirjoituksena. Se oli selventävä ja erittäin ajankohtainen. En ole huomannut, että sen johdosta olisi noussut polemiikkia. Tässä asiassa pyrkii muuten, kuten olen huomannut, täällä propagandapillit puhaltamaan aivan liian kimakasti korvia särkevää nuottia. Sen hälyssä voi syntyä aivan vääriä kuvia varsinaisista tosiasioista. […]
[…] Eduskuntajuhlissa huomasin, miten tarkkanäköisesti olit osannut arvioida asiat, kun kaikesta huolimatta jäit tällä keralla kotiin. Sinä olisivat varmasti tuntenut olosi vähemmän kotoiseksi. Joka tapauksessa toivomme saavamme sinut tänne joskus myöhemmin, kun katsot riittävästi vahvistuneesi ja elämä yleensä maailmassa on nykyistä vakiintuneempi. Toivokaamme, että sodan vaivat ja kärsimykset olisivat jo pysyvästi takanamme ja uusi onnellisempi aika koittaisi.
Monin veljellisin terveisin ja kiitoksin Teille kummallekin.
Kajava, Juho – Borås – s.a.
Kallio, Kalervo – Washington DC – 21.10.1950
Kallio, Kalervo – Washington DC – 6.12.1950
Kallio, Kalervo – Washington DC – 6.12.1950
Kallio, Kalervo – Helsinki – 2.10.1951
Kallio, Kalervo – Helsinki – 21.10.1951
Kallio, Kalervo – Helsinki – 21.10.1951
Kanerva, Helmi – Töysä – s.a.
Arvoisa Oskar Tokoi. Fitcpurg.
Sattumalta sanomalehdestä huomasin Teidän osoitteenne niin ajattelin että minäpä entisenä Kannuslaisena otan ja kirjoitan Teille. Olen nimittäin jos vielä muistatte Kannuksesta kotoisin. Opettaja Berghrothin vainajan tytär Helmi. […]
Muistan äitini sanoneen että olitte Isä vainajani koulussa. Te Oskar Tokoi olette kans jo ikämiehiä ehkä ette enään tule tänne Suomeen, Olisi hauska vielä tavata entisiä Kannuslaisia, mutta kuitenkin jälleen näkemisen toivossa eletään.
Joulukin se taas lähestyy ja ne joilla on sukulaisia muistavat omaisiaan, minulla siellä ei ole ketään sukulaisia. Sen tiedän että Te puolisonne kanssa olette hartaita Suomi ystäviä ja olette uhranneet paljon meidän suomalaisten eteen, josta korkeimman kiitos Teille. Olisin hyvin iloinen jos saisin vastauksen Teiltä tähän kirjeeseen, jään odottamaan Arvo vastaustanne.[…]
Kangas, Bertha – Grayland, Washington – 18.7.1953
Karenius, Jaako – Turku – 16.2.1946
Olette varmaan ihmeissänne kuka on tämä allekirjoittanut joka teille kirjoittaa. Mutta ehkä löydätte jotakin muistinne komeroista, kun tässä alan vanhoja muistoja verestämään.
Se oli vuonna 1918 kesä ja heinäkuun vaihteessa, taisi olla alku heinäkuuta, kun te seisoskelitte arkankelin satamassa erään laivan lähtöä odottelemassa, joka sitten lähtikin sinne muurmanskiin. Silloin tuli luoksenne eräs pojan kloppi ”kävin silloin kahtakymmentäyhtä” ja pyysin teiltä rahaa lipun ostamista varten, sillä minulla oli myös suunnitelma päästä muurmanniin. Te annoitte minulle 40 ruplaa, se oli suuri raha silloin.
Minulla oli myöskin kaveri eräs helsinkiläinen suutari, itse minä olenkin porilainen. Tappelin punakaartissa Lappeenrannan ja Joutsenon rintamilla [1.] sekä lopuksi viipurissa, josta antautumisen jälkeen pääsin karkaamaan venäjälle. Siellä minä harhailin pitkin ja poikin sitten lopuksi johkaannuin sinne arkankeliin jossa näin teidätkin. En minä saanutkaan ostaa lippuja kun olisi tarvinnut olla sellainen lupalappu että saa matkustaa pois kaupungista. Me tulimme laivaan varkain ja onni oli meillä mukana kun selvisimme kaikista niistä tarkastuksista. Siellä merellä ollessa minä taas valitin teille vaivojani, ei minulla muuta vaivaa ollut kuin nälkä, taas te annoitte meille 25 ruplaa. Sieltä keittiöstä me saatiin jotakin keittoa en enää muista mitä hän lienee ollut. Nämä vippaamiset teiltä on jääneet niin mieleeni ettei ne koskaan unohdu, olen oikein nauttimalla kertonut niitä tovereilleni. Te kun olette kaikille työläisille tuttu, ainakin nimellisesti. […]
Kävitte tekin meitä siellä tervehtimässä jonkun kerran. Huomautan tässä vielä, että se legioonassa olo aika on jäänyt minulle hauskimmaksi ja kauniimmaksi muistoksi elämääni. […]
Siellä ameriikassa kun kovasti touhutaan tämän suomen auttamisesta, niin toivomukseni olisi jos te voisitte siellä myötävaikuttaa että minullekin lähetettäisiin sellainen paketti jossa olisi vähän alusvaatteita ja kunnollinen työpuku ja kenkät olisi tarpeelliset mutta olen kuullut että ne on siellä säännöstelyn alaisia ja kyllä hyvä piipputupakkakin olisi tervetullutta, mutta se nyt on paremmin ylellisyystavaraa, joten en esitä rohkene toivoa. […]
Karjalainen, Aatu – Rautalampi – 18.1.1946
Karjalainen, Aatu – Rautalampi – 18.1.1946
Kaskimies, Einari – Helsinki – 19.5.1950
[…] Rohkenen tiedustella lupaamaanne kirjoitusta tekeillä olevaan ”Punavalkoiseen kirjaan”. Oli siis tarkoitus, että Te olisitte kirjoittanut noin 30 konekirjoitusliuskaa niistä tapauksista ja syistä vv. 1917-1918, jotka vakaumuksenne mukaan johtivat kansalaissotaan Suomessa v. 1918. […]
Kaskimies, Einari – Helsinki – 19.5.1950
Katajakoski Nuortio, Sylvia – Helsinki – 13.8.1947
Keravuori, Aito – Fort Lee, Va – 18.10.1950:
Haluan vielä julkituoda kiitokseni ystävällisyydestänne vieraillessani vaimoni kanssa kodissanne viime kesänä. Emme tule unohtamaan käyntiämme Teidän, vanhan polven kunnioitetun veteraanin ja kovia kokeneen taistelijan luona. […]
Ketonen, Eeva – Punkalaidun – 9.3.1947
Ketonen, Eeva – Punkalaidun – 9.3.1947
Keynäs, W. – Helsinki – 13.1.1948
Keynäs, W. – Helsinki – 13.1.1948
Keynäs, W. – Helsinki – 6.3.1948
Kiviranta, Erkki – Forssa – 6.4.1947
Hyvä toveri.
[…] meillä pysyy ainanen puute kaikenlaisesta tavarasta yksin pyörän kumeista kyllä karjalaisille luovutetaan oikeus ostaa mitä vaan mutta meiltä on osto oikeus pois kaikki mitä tulee ulkomailta lahja tavaraakin. kaikki jaetaan siirtoväelle oma köyhälistö saa kärsiä puutetta. eivät saa rahallakaan lupaa ostaa. Tämä oli sen suuren suositus suojelukunnan sotakiihkoisten tulos. saati meille niin paljon Herras väkeä maahan ja maamme pienemmäksi. Josta piti tuleman suur suomi. niin olen edelleen viulunrakentaja kuulun Helsinkiin viulunrakentajain seuraan kyllä täällä rakennetaan ja hyviä viuluja mutta kielistä on kova puute oli keskusteltu ulkomailta tilata kieliä ei anneta valuuttaa sen laiseen tavaraan. jos oskari tokoi olisi niin hyvä ja lähettäis jonkun viulun kieltä sieltä d ja g kieliä kyllä täällä on teräs E ja H kieliä saatavana on 10 viulua eikä ole kieliä kuin yhdessä viulussa. en itse voi mitään maksuista kyllä luvata sen palkitsee monin kerroin
Kiviranta, Erkki – Forssa – 6.4.1947
Kivisalo, Väinö – Helsinki – 9.8.1948
[…] Minulla on erittäin mieluista lähettää kirjani Sinulle sen vuoksi, että olen sinun kirjastasi ”Maanpakolaisen muistelmat” lukenut että Sinäkin olet päätynyt kristinuskon ja työväenliikkeen suhteista samoihin tuloksiin kuin minäkin. Erittäin mieluista oli kirjastasi lukea uudesta rouvastasi Eevasta. Asia on nimittäin niin, että minäkin jäin monia vuosia sitten leskeksi ja menin uudelleen naimisiin. Minunkin uuden vaimoni nimi on Eeva ja hän on saman näköinen ja kirjastasi päättäen samanluontoinenkin kuin Sinun Eevasi. Minunkin naimisiinmenoani poikani ja tyttäreni vastustivat, mutta ovat myöhemmin myöntäneet, kuten sinunkin lapsesi, että isäukko oli sittenkin ollut oikeassa. Niin me molemmat olemme kristittyjä ja katsomme työväenasiaa kristillisyyden näkökulmasta. […]
Kivisalo, Väinö – Helsinki – 9.8.1948
Kivisalo, Väinö – Helsinki – 25.1.1953
Kivisalo, Väinö – Helsinki – 25.1.1953
Kivistö, Anni – Helsinki – 14.3.1947
Pyydämme anteeksi että rohkenemme näin vaivata Teitä Herra Tokoi. Mutta luottaen hyvään sydämeenne ja tietäen Teidän olevan suuren Suomen ystävä rohkenemme kääntyä luottamuksella puoleenne.
Asiamme olisi tavallisuudesta poikkeavaa ja vaikea selittää. Olisiko siellä Suomalaisten keskuudessa mitään yhdistystä tai seuraa joka olisi halukas ottamaan vieraakseen voimistelujoukkueen. Ajatuksemme on lähteä näytöskiertueelle. Jos siellä oleva yhdistys tai seura järjestäisi esiintymispaikat ja ajat niin eiköhän niillä tuloilla voitaisi ylläpitää 10 henkistä joukkuetta muutamaa viikkoa. Täällä Pohjoismaissa käytetään tätä tapaa hyvällä menestyksellä. […]
Koski, Mikko – Kannus – 16.9.1953.
Koistinen, Rosa – [?] – 3.4.1953
Aura Seuran viime kuukausikokouksessa 2 p t.k. päätettiin, että kysytään jos Mr. Tokoi voisi tulla puhumaan Aura Seuran 30 nes vuosijuhlaan […]
Koponen, Georg A. – Toronto, Ont. – 22.2.1953
Koponen, Gerog A. – Toronto, Ont. – 21.1.1951
Koponen, Gerog A. – Toronto, Ont. – 21.1.1951
Korpivaara, Hilja ja Ossi Malmi – 7.3.1946
[…] Niin ainakin sanomissa selitettiin ja paketit joita tiedettiin odottaa jouluksi tulivat perille maaliskuussa. Mutta sitten olikin ilo suuri kun perille tuli ja ihan eheänä herkkuineen. Oikeata kahvia ah oli kieli mennä kun pitkään ja hartaasti nielasi nautinnolla.[…]
Korpivaara, Hilja ja Ossi Malmi – 7.3.1946
Korpivaara, Hilja ja Ossi Malmi – s.l. – 7.5.1948
Korpivaara, Ossi ja Hilja Malmi – s.l. – 16.12.1948
[…] Ja sitten pitää kirjoittaa ja kertoa uutisen Teille ja minulla oli sellainen taka-ajatuskin että pyytää Teitä kun satutte käymään New Yorkissa samalla käymään tervehtimässä poikamme. Se minun salainen taka-ajatukseni oli että Poikani saisi keskustelusta Teidän kansanne hyviä aatteellisia herätteitä.[…]
Korpivaara, Ossi ja Hilja Malmi – s.l. – 16.12.1948
Korpivaara, Hilja ja Ossi Malmi – s.l. – 19.12.1949
Kuivala, Jacob W. – Astoria, Ore. – 21.4.1952
Kuivala, Jacob W. – Astoria, Ore. – 21.4.1952
Kuivala, Jacob W. – Astoria, Ore. – 22.6.1952
Kukko, William – New York, NY – 10.10.1953 Kukko, William – New York – 10.101.1953
Kukkonen, Kalle – Helsinki – 22.5.1946
Kuusisto, Allan A. – Durham, New Ham. – 12.11.1950
Kuusisto, Allan A. – Durham, New Ham. – 12.11.1950
Kuusisto, Ing. – Ojakkala – 14.6.1946
Hyvä veli , Oskari
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut vuosia kestänyttä työtäsi Suomen hyväksi ja on minulla joskus ollut mieli kirjoittaa Sinulle ja kiittää kansalaisteni puolesta. Mutta aina se on jäänyt, kun olen tunnetusti laiska kirjoittamaan persoonallisia kirjeitä. Nyt en enää kuitenkaan voi vaieta, luettuani S. Sosialidemokraattiin lähettämäsi kirjeen sen kohdan, joka koskee niitä syitä miksi Suomen avustus on laimennut siellä. Mainittu kohta kirjoituksestasi kuului: […]
Kuusisto, Ing. – Ojakkala – 14.6.1946
L (1946 – 1953)
Lahdenperä, Erkki – Watertown, NY – 18.10.1952
[…] Suomesta ei kuulu uutta paitsi sotakorvausten loppuminen. Mitäs nyt ryssä tekee kun ei enää voi lehmää lypsää? Toivokaamme parasta ja pelätkäämme pahinta. […]
Äänestän ensi kerran tässä maassa. Kun kuuntelee vaalipuheita saa sen käsityksen, että kaikki ovat niin pahoja ja kieroja, että ei heistä ole valtapaikoille lainkaan. No, taistelussahan on moni sellainen seikka luvallista, mikä ei normaalielämässä kävisi laatuun.
Lahti, Olga – Oulu – 20.2.1948
Arvoisa toimittaja Suonette anteeksi, että näin tuntematon Teille kirjoittaa. Mutta muistan nuoruusvuosiltani että Te olitte aina valmis auttamaan apuanne tarvitsevaa, täällä vanhassa kotimaassanne, ja siksi rohkenen toivo nytkin. Asiani on – Ei – älkää pelästykö en aio kerjätä paketteja, vaan pientä tilaa Raivaaja lehdessä. […]
Laine, G.L. – Rudby (?) – 11.7.1950
Lampen, Leo – Helsinki – 17.4.1950
Kirjoitin Teille kuukausi sitten tiedustellen suomenkielisen oppikirjan painatusmahdollisuutta. Kun en ole saanut mitään vastausta ihmettelen, onko kirjeeni tai Teidän vastauksenne kadoksissa. Saadessanne tämän pyytäisin Teitä ystävällisesti ilmoittamaan, oletteko saaneet kirjeeni, ja mahdollisesti vastannut siihen.
Lappi, Svantto – Lestijärvi – 27.4.1947
Lappi, Svantto – Lestijärvi – 27.4.1947
Larni, Matti – Helsinki – 18.5.1949
Lassila, Eino – Camp Carson, CO – 4.9.1950
Lassila, Eino – Colorado Springs, CO – 2.6.1951
[…] Isäni lahettamissa Suomen kommunistilehdissa olen huomannut useampia provokatoorisia ja taysin tuulesta temmattuja uutisia, että muka Väinö Leskinen varvaisi suomalaisia Koreaan, ja meikalaiset niita sitten kouluttaisivat taalla USA:ssa. Marttisen nimi on mainittu noiden uutisten yhteydessa. No se on sita tavallista Moskovan renkien kirjoittelua, mutta Ryssa kayttaa sita tietysti propagandassaan Suomea vastaan. Mitä merkinnee tuo Ryssan lahettilaan vaihdos Helsingissä. Vielä oudompaa on että tuo lahettilas tulee Puolasta, jossa lienee saanut työnsä päätökseen. […]
Lassila, Eino – Colorado Springs, CO – 2.6.1951
Lassila, Eino – Colorado Springs, CO -2.11.1951
Lassila, Eino – Colorado Springs, CO -2.11.1951
Lassila, Eino – Hokkaido, Japani – 7.2.1952
Lassila, Eino – Sapporo, Japani – 18.6.1952
Latvala, Matti – Vimpeli – 14.12.1948
Siitä huolimatta vaikka täällä Suomessa on saatavan kaikkea kulutustavaraa, jatkuu pula-aika. Varsinkin vanhusten ja lapsien osalta, hintojen kalleuden takia varsin raskaana. Siitä huolimatta vaikka sieltä on paljon tullut avustuksia, olemme jääneet kaikesta osattomaksi. Entiselle Pääministerille O. Tokoille Lämpimät Joulu terveiseni. Siitä syystä, että olen ollut Hänen työtoverinsa Eduskunnassa. Minä ja vaimoni, joka on Santeri Mäkelän sisko olemme jo 82 vuotiaita ja elämme puutteellista elämää, pienessä mökkipahasessa, kaikilta unohdettuna. Tukenamme on tyttäreni kaino ja hänen 2 lastaan 8 ja 3 vuotiaat.
Tokoi muistanee kun Eduskunta aikana käytiin vuoroin vieraina. Hän varmaan ymmärtää etten valita puutteestamme aiheetta. Lämpimät Joulu terveisemme ja Onnelsta Uutta Vuotta Toivotamme Teille kaikille Suomen apukomitean jäsenille.
Entinen kansanedustaja Matti Latvala ja perhe.
Laurila, Elli ja Jaakko – Forssa – 7.3.1947
[…] Olimme silloin eri linjoilla, mutta ystävyytemme ei sentään koskaan (?) syystä särkynyt. Olemme myötätunnolla seuranneet Sinun vaiherikasta elämää, joka suomalaisten mielissä on välistä ollut nousussa, välistä laskussa Nyt luullakseni olet Suomalaisten yleisessä suosiossa, niin että n.s. porvarillinenkin kansanaines ottaisi sinut mielihyvin vastaan. Oletkin tehnyt paljon kovia kokeneen kansamme hyväksi. Ja teet edelleen. Elintasomme todella on laskenut niin paljon, että sitä on vaikea käsittää, joka ei täällä ole. Sen takia ne Amerikan paketit ovat niin tervetulleita ja odotettuja. […]
Laurila, Jaakko – Forssa – 10.4.1947
Laurila, Jaakko – Forssa – 19.7.1948
Laurila, Elli – Forssa – 1.1.1952
Rakkaat ystävät Eva ja Oskari.
Kiitän joulutervehdyksestä ja lähetän, mitä parhaimmat onnentoivotukseni alkavalle vuodelle. Jumalan siunaava käsi levätköön kotinne yllä ja antakoon teille rauhaisan ja onnentäyteisen vuoden
Samalla minulla on raskas tehtävä ilmoittaa, että 46-vuotinen elämänkumppani, rakas, hyvä, Jaakko on siirtynyt Isän kotiin […]
Lauronen, Saara – Yppäri – 23.11.1945
Hyvä päiviä ja tuhannet terveiset täältä armaasta Suomestamme! ja toivotamme Teille Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle vuodelle!
Kiirehdin muistuttaa itsestäni Olen se pieni Nainen joka oli tulkkina ollessanne arkanglissa ennen matkaanne Kantalahteen ja olitte asumassa meidän huoneissamme. Me puolisoni kanssa olemme monesti teitä muistaneet ja toivoneet kohtata kin teitä kuin vihdoinkin pääsimme maahan. Tulomme tapahtui vuotena 1938 16.4. tutltuamme Sortavalaan perustimme käryy verstan (se kuin oliki ammatimme) työtä oli tulimme hyvin toimeen, mutta vuosi 39 muutti kaiken jouduimme jättä kaikki omaisuuden maan teille ja hävitimme kaikki. […]
Lauronen, Saara – Yppäri – 23.11.1945
Lauronen, Saara – Pyhäjoki, Yppäri- 5.6.1946
Lauronen, Saara – Pyhäjoki, Yppäri – 6.11.1946
[…] Nyt kuin tänne on tullut niin paljon lähetyksiä meidän ympäristön seutuville asukkaille niin rohkenen minäkin kirjotta Teille Mister Tokoi ja pyytää teitä auttamaan meitä, puutetta on ollut ja edessä on kova talvi pieniin kin apu puolestanne on terve tullut, olemme edeltä jo kiitolliset, sillä luulen että jos saatte kirjeeni niin varmasti muistatte meitä jollakin kuin Joulukin on edessä […]
Lauronen, Saara – Pyhäjoki, Yppäri – 5.11.1947
Lehto, Charlie & Ella – Lake Worth, FL – 3.4.1951
Lehto, Charlie & Ella – Lake Worth, FL – 3.4.1951
Lehto, Ella – Lake Worth, FL – 18.9.1953
Lehto, Ella – Lake Worth, FL – 18.9.1953
Lehto, Charlie & Ella – Lake Worth, FL – 8.3.1951
Lehto, Kaarlo – Ikaalinen – 7.2.1950
Rakas Veli Herrassa. Jumalan rauhaa. […] Rohkenisinko toivoa sitä ja pyyttä, jos voisitte vaikuttaa siihen että olisi sellaista mahdollisuutta että saisimme sieltä että joku kirkko tai yksityiset, tai ulkopuoliset, jotka voisiat lahjoittaa kotimme hyväksi, velan maksuun ja saunan rakentamiseen, vaikka kuinkakin vähän, olisi se suurena apuna. Velka pitäisi pian maksaa, eikä ole siihen mahdollisuuksia ilman apua tai lainaa. […]
Lehto, Kaarlo – Ikaalinen – 7.2.1950
Lehto, Kaarlo – Ikaalinen – 14.4.1950
VH: […] Täällä ei paljon ihmeepää kuulu. Vaihtui juuri uusi hallitus maalle maalaisliittolaisista, edistyksestä ja ruotsalaisista. Ei tullut yhtään meikäl. sosialidemokraattista. Tänään juuri kallistui useat tavarat, Palkkakysymys on myös ratkaistavana tänään, joten vaikeuksia on odotettavissa. Vasemmisto entiseen tapaansa koettaa saada epäjärjestystä aikaan uhkauksillaan. […]
Lehto, Kaarlo – Ikaalinen – 14.4.1950
Lehto, Kaarlo – Ikaalinen – 2.5.1950
Lehto, Kaarlo – Ikaalinen – 2.5.1950
Lehto, Kaarlo – Kotomaassa – 24.5.1950
Herra oskari Tokoi. Rakas Veli. Rauhaa, […] Olemme Kriitillisessä vaiheessa, on yleislakon vaara, jota Sos.Demit torjuvat kaikin voimin, kommunistien yrittäessä sotkea peli, mutta uskon, että vaara vältetään. Myös uusia vaaleja tahdotaan, jotta uusi hallitus tulisi, ei tiedä miten, voi mennä ensikesään jolloin on laillinen aika. Olisipa vielä erinomaista jos saisimme Sinut ja arv. puolisosi vielä täällä nähdä. Sitä kaikki toivovat varmaankin. Kallissa muistossa on käyntinne täällä.[…]
Lehto, Kaarlo – Kotomaassa – 24.5.1950
Lehto, Kaarlo – Jyväskylä – 1.3.1951
[…] Olen jällen lukenut läpi mielenkiintoisen kirjaan, Maanpakolainen kertoo, ja sain paljon siitä. Vallankin esipuheesta, jossa selvitettiin Sosialismin merkitystä yhteiskunnallisena uudistajana, joka ei sellaisenaan ole kristinuskon periaatteita vastaan päinvastoin. Vallankin sain paljon, kun kerroitte Kristillisestä näkemyksestänne, joka sitten myöhemmin muutti ja muokkasi käsityksiänne, ja antoi uuden kannustimen sosiaalisessa työssä maamme hyväksi. […]
Se oli Jumalan käsi joka kantoi vaaranhetkinä, ettette jääneet kommunistien käsiin, jotka ”kuolemantuomion” antoivat, enempää kun valkoistenkaan. Samat vaarat oli minulla, kun pakolaisena 18 talvella samoilin metsissä ja korvissa henkeäni paossa sillä olihan minustakin luvattu palkinto, jos kiinni saadaan.[…]
Lehto, Kaarlo – Jyväskylä – 1.3.1951
Lehto, Toivo – John Suominen – Helsinki – 1.5.1946
Lehto, Toivo – Helsinki – 2.8.1946
[…] Kaippa tiennet senkin, että v. 1918 jälkeen eduskuntamme puhemiesten huoneen seinältä poistivat Sinun kuvan. Vasta sitten sodan vuosina kun maamme porvaristokin ”tahtoi” ymmärtää työväenluokkaa, hakivat kuvasi jostain ullakolta ja kiinnittivät sen eduskuntamme puhemiesten arvokkaaseen joukkoon.[…]
Lehto, Toivo – Helsinki – 2.8.1946
Lehtokoski, Aino – Helsinki – 15.3.1948
[…] Työmme menee vaikeuksista huolimatta eteenpäin. Suurin vastus on kommunistien suorittama moninainen sekä sisään että ulkopäin kohdistuva työ. Vähitellen alkaa työväestö huomata uhkaavan vaaran vaikka paljon on vielä tekemättä.
Yksi näistä tehtävistä on nuorison mukaan saaminen puoluetoimintaan. […] Olisimme kiitollisia jos Teillä olisi mahdollisuus jonkun sikäläisen raittiusyhdistyksen kautta auttaa asiamme. Tiedämme että Teillä on paljon työtä mutta uskomme että raittiuden ja työläislasten elämää ymmärtävien taholta saatte apua asiaamme. Toivomme hartaasti että esityksemme oikein ymmärrettäisiin ja että me emme suuresti lisäisi Teidän moninaista työmääräänne. […]
Leivo-Larsson, Tyyne – Helsinki – 19.7.1951
Leivo-Larsson, Tyyne – Washington – 11.8.1951
Leivo-Larsson, Tyyne – Helsinki – 19.7.1951
Lepistö, Juho – Haapajärvi – 17.3.1947
Ollessani vuonna 1918 Arkankelissa, liityttiin Muurmannin legioonaan, johon muunmuassa tulitte Te, Hämäläinen, Elo ja allekirjoittanut. Nyt haluaisin ottaa yhteyttä Teihin tämän johdosta ja rohkenen näin kirjallisesti sen tehdä. Sen aikaisista tapauksista on jäänyt lämmin muisto, jota nyt vielä haluaisin verestää. Erikoisesti muistuu mieleeni Teidän tarmokas toimintanne englantilaiskapinan johdosta.
Sitten me lähdimme 28/8 1919 Suomeen Teidän jäädessä sinne. Senjälkeen olen usein muistanut Teitä, mutta en ole ollut tilaisuudessa ottaa yhteyttä. […]
Olen kuullut, että tulette lähitulevaisuudessa Suomeen, niin toivoisin, että vaivautuisitte tänne Haapajärvelle tapaamaan entistä legioonatoveria ja muistelemaan menneitä.[…]
Lepistö, Matti – Helsinki – 15.5.1946
Hyvä Toveri.
Kirjoitan sinulle jälleen hiukan kuulumisiamme. Ensinnäkin mitä parhaimmat kiitokset kirjeestäsi. Siitä on ollut iloa ja rohkaisua sekä minulle että useille tovereilleni. – Suonet anteeksi, että kirjeen perusteella olen esittänyt terveisiäsi mm. Sos. dem. Eduskuntaryhmässä, Kannuksen T:y 40-vuotisjuhlassa ja piirikokouksessamme. Kaikissa näissä tilaisuuksissa ne otettiin innostuneesti vastaan ja osoitti, että Sinua täällä muistetaan.
Politiikassa sitten viime (?) on täällä tapahtunut yhtä ja toista mutta en ryhdy nyt kuitenkaan niistä lähemmin kertomaan. Hallitusvaihdoksessa jäi puolueemme (ainakin sen n.s. enemmistö) melkeinpä oppositio asemaan sillä Mauno Pekkalan sivuutti puolue-elimet ja sos.dem. eduskuntaryhmän täyttäessään hallituspaikkoja. Meillä näin ollen on suurempi arvosteluvapaus hallitukseen nähden.
Rauhan saamista odotamme. Emme tosin usko sen paljoakaan tilannetta muuttavan, mutta varmistaisihan se joka tapauksessa maamme kansanvaltaista asemaa. Mutta suurilla näyttää olevan suuret erimielisyydet ratkaistavana ennekuin meidän asioihimme kerkeävät.
Minun tekisi mieleni vielä palata Sinun tänne tuloosi, josta et kylläkään kirjeessäsi mitään maininnut. Tällä hetkellä tarvitsisimme sinua täällä vanhassa kotimaassa ehkäpä kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin kuluneiden vuosien varrella. Puolueemme on hajanainen. Sen vanhat johtajat ovat pakosta syrjäytetty. Erityisesti tämä koskee n.s. enemmistöä. siinä nyt mukana olevat vanhemmat toverimme eivät jaksa ottaa ”johtaja” asemaa eikä taasen nuoremmille tovereille sellaista tunnusteta. Uskoisin, että ehkäpä Sinä voisit koota vankkojen periaatteilleen uskollisten sosialidemokraattien rivit. – Käsitän kylläkin, että tuskin Sinä enää tällaiseen urakkaan lähdet. Täällähän on vain vaikeuksia ja taistelua. Toinen asia olisi, jonka uskoisin olevan sinun helpomman toteuttaa: Tulisit edes käymään täällä vierailulla kesän aikana. […]
Lepistö, Matti – Helsinki – 3.6.1949
Sain vahvistuksen Suomen Huollosta Sinun kotimaan vierailusta, joka on meille mitä suurin ilo. Lausunkin Sinut vaimosi kanssa tervetulleeksi vanhaan kotimaahan erikoisesti syntymäseutusi puolesta. Keski-Pohjanmaalla sosialidemokraattinen väestö hartaana odottaa päästä tervehtimään sinua, mutta uskallan vakuutta, että Sinua odotetaan ja ystävällisesti vastaanotetaan kaikissa kansalaispiireissä, yli puoluerajojen. Ehkäpä voimme järjestää Kannukseen tilaisuuden, jossa voisit tervehtiä puoluetovereitasi ja tuoda terveisiä muillekin. – Mutta siitähän voimme sitten neuvotella kujn olet täällä.
Vielä kerran: olet sydämellisesti tervetullut.
Lepistö, Matti – Helsinki – 27.11.1951
Hyvä Veli ja parhain Toveri.
Minua hävettää, etten ole sinulle kirjoittanut, enkä vastannut kirjeitäsi. Omallatunnollani se ollut kyllä jatkuvana painolastina ja jos olisin tilinteon laiminlyönneistäni joutunut tekemään, niin eräänä raskaimpana se olisi ollut painamassa.
Kuitenkin on tuntunut, että olet lähellä. Sos.dem. saa lukea Sinun pirteitä kirjoituksiasi. Usein olen saanut henkilökohtaisia terveisiä, – toivottavasti niitä Sinullekin tullut. – Radiosta kuulee Sinun äänesi.[…]
Lepistö, Matti – Helsinki – 27.11.1951
Lepistö, Matti – Helsinki – 8.5.1953
Parhain veli. Hyvä ystävä
Haluan Sinulle vielä tämän kirjeen kautta esittää parhaimmat onnentoivotukseni 80-vuotisjuhlapäivänäsi. – Olen sen tehnyt jo toisessakin muodossa, nimittäin kirjoittamalla kirjaasi lyhyen esittelyn Sinusta Suomen työväen luottamushenkilönä, jonka kirjan lienet jo käsiisi saanut.
Kirjastasi ”Lapsuuteni muistoja” on Sinulle lausuttava vielä kerran tunnustus. Siinä niin elävänä tulee esiin vuosisadan vaihteen takainen Kannus ja Keski-Pohjanmaan elämä iloineen, suruineen ja rientoineen. Se on nyt muistiin merkitty ja se säilyy tuleville poville. Kukapa muu kuin Sinä olisi niin hyvin tuon voinut tehdä!
Sinä varmasti olet huolestuneena lukenut talven kuluessa viestejä kotimaasta ”salaputkista”, joissa on kerrottu minkälaisia ”roikaleita” me eräät sosialidemokraatit olemme. Että Sinä saisit täysin selvän kuvan minua, Peltosta, Aaltosta ja – koskevasta jutusta, niin lähetän sinulle perustuslakivaliokunnan mietinnön, josta näkyy k.o. jutun eri puolet. – Tuo juttu tuotiin esiin niin voimakkaasti lavastettuna, että osa puolueväkeäkin joutui hämilleen. Nyt kuitenkin, kun asia on seulottu ja vastaavanlainen hyökkäys on jatkunut myöskin toisia puolueemme johdossa olevia tovereita vastaan, tultu näkemään, että kyseessä on järjestelmällinen hyökkäys sos.dem. vastaan päätarkoituksena päästä puolueemme vaikutusvaltaa supistamaan ja saada meiltä kansansuosio pois. – Tässä ei varmastikaan porvarit kuitenkaan onnistu. Sosialidemokraateilla on siksi paljon tehtävää tässä maassa, ettei tällaisella kampanjalla voida sitä kukistaa. Ainut, mitä aikaan on saatu, on se, että poliittinen ilmapiiri on myrkytetty ja siitä voi tulevaisuudessa olla arvaamattomia seurauksia.
[…] Toivon sydämestäni Sinulle valoisia päiviä. – Muista, että olen tottunut Sinua, Pohjanmaan työväenliikkeen esiraivaajana, pitämään toiselta puolen henkisenä isänä ja toiselta hyvänä veljenä kulkiessani Sinun jälkiäsi Pohjanmaan Sosialidemokratian sinänsä karulla kamaralla.
Ota vastaan sydämellinen onnentoivotukseni.
Leskinen, Veera – Hauho – 12.1.1950
Leskinen, Veera – Hauho – 25.4.1950
K.K. Senaattori Tokoi
Pyydän anteeksi että vieläkin rohkenen kääntyä puoleenne ja pyytää Teiltä apua. Auttakaa minua lainaamalla minulle rahaa. Kyllä sen voin takaisin maksaa ainakin kahden vuoden sisällä. Olen Teille jo kaksi pyyntöä lähettänyt, mutta en ole saanut apua. Minä rukoilen että tahtoisitte minua auttaa sillä olen aivan avuton. Varmasti avunantonne ei mene siunausta tuottamatta. Ehkä tahdotte kehoittaa jotakin rikasta tuttavaanne apunsa lähettämään jos ette itse voi antaa.
Parhain tervehdys ja onnentoivotus alkaneelle vuodelle.
Liepmann, Klaus – Camdbrige, MA – 27.9.1950
Lindblom, Olavi – San Francisco, CA – 22.9.1951
Hyvä Toveri! Kiitoksia kirjeestäsi ja toivotuksestasi tervetulleeksi Amerikkaan. Viivyn tässä maassa kaikkiaan n. kaksi kuukautta. […]
Lindblom, Olavi – San Francisco, CA – 22.9.1957
Lindström, Aino – Helsinki – 30.11.1948
Lindström, Aino – Helsinki – 30.11.1948
Liuksiala, Vivi – Tampere – 27.1.1950
Lonkainen, Jussi – Helsinki – 9.6.1947
Kunnioitettava Toveri
Kun Suomen kansalaissodasta tulee ensi vuoden alussa kuluneeksi 50 vuotta, on Työväen Kalenteriin suunniteltu tämän työväenliikkeen murheellisen kohtalonkauden muistoa varten sitä selostavaa kirjoitusta. Olemme ajatelleet, että sen laatijaksi olisitte Te kaikista soveliain, sillä Tehän Suomen työväenliikkeen johdossa silloin mukana olleena parhaiten voisitte valaista tuon onnettomuuden taustaa ja tapahtumia.
Pyytäisimme siis kunnioittaen Teitä edellä mainitun kirjoituksen laatijaksi. Toivoisimme saavamme sen ensi elokuun aikana viimeistäänkin. Kirjoituksen laajuus on vapaasti määrättävissänne, sillä Tehän voitte itse arvioida kalenterimme sille varaamaan tilan.
Siinä tapauksessa, että Teille ei olisi mahdollisuutta täyttää pyyntönne – joka olisi meille syvä pettymys – pyydämme vaivata Teitä siitä paluupostissa ilmoittamaan. Nyt jäämme odottamaan hyväntahoista avustustanne.
Monin toverillisin terveidin
Lyytikäinen, Mikko – s.l. – 9.10.1952
Vanhempi veljeni ja ystäväni – Oskari Tokoi.
Lyytikäinen, Mikko – s.l. – 9.10.1952
Lyytikäinen, Mikko – Kaavi – 11.5.1953
Lyytikäinen, Mikko – s.l. – 31.3.1953
Veljemme Oskari ;
Lyytikäinen, Mikko – s.l. – 31.3.1953
Länsilehto, Sylvia – Brooklyn, NY – 11.6.1950
[…] Naita suomalaisia juhannusjuhlia on vietetty Centralpuistossa , New Yorkissa joka kesa jo vuodesta 1936. Ohjelma sisaltaa etupaassa musiikkia ja laulua kuten ulkoilmajuhlaan sopiikin. Taman lisaksi on ohjelmassa kaksi puhetta, suomen- ja englanninkielinen. Hyvin usein on tuomari Hirsimaki ohjelmaohjaajana, kuten tallakin kertaa.
Juhla alkaa tasmalleen kello 3 i.p. ja loppuu noin kello 5.30. Valiaikaa ei ole. Tulot hankitaan juhlamerkkien myynnilla, ennen juhlaa, paasylippuja ei saa myyda. Mikali ylijaamaaon, lahetetaan se Suomeen joko Mannerheimin Lastensuojeluliitolle tahi Sotainvalideille. Yleisoa on tavallisesti noin 2’000 – 4’000 tuhatta, joskus enemmankin, riippuen saasta; on joskus laskettu lahes 6’000 kuulija naissa juhlissa.
Viela kerran kiitos ystavallisesta lupauksestanne ja tervetuloa joukkoomme juhlimaan juhannusta. Kunnioittaen.
Lähetetyt kirjeet – Oskari Tokoi
Lyytikäinen, Mikko – West Townsend, Mass. – 29.9.1952
Hyvä toveri:
Kävin viimeviikolla siellä New Yorkissa. Olin erikoisesti halunnut tavata sinut ja keskustella kanssasi asioista. En kuitenkaan tavannut ja syynkin tiedät minkätakia en sinua tavannut.
Hyvä Veli ja toveri. Salli minun nyt kirjoittaa sinulle vakavassa asiassa, joka koskee sinua ja sinun parastasi. Minä olen oppinut pitämään sinusta ja kunnioittamaan sinua siitä syystä minä olen nyt murheellinen kuullessani, että olet vajonnut juoppouden sellaiselle asteelle, joka on vaarallinen. […]
Lyytikäinen, Mikko – West Townsend, Mass. – 29.9.1952
Olisin iloinen, jos kirjoittaisit minulle sanan taikka kasi ja siten osottaisit, että olet ystävällisen neuvoni vastaanottanut sekä että olet YLÖSNOUSSUT.
Vilpittömällä toveruudella ja ystävyydellä.
M – N (1946 – 1952)
Mannonen, Ulla – Oulunkylä 15.4.1948
Arv. Herra Toimittaja! Oskari Tokoi olen juuri lukenut kirjanne Maanpakolaisen muistelmia ja sen lukiessa tunsin samalla tavalla: olevani irti reväisty kaikesta niin kuin olette olleet Tekin, mutta haluan samalla myös mitä lämpimimmin kiittää Teitä kaikkien karjalaisten puolesta siitä suurenmoisesta työstä mitä olette tämän pienen Isänmaanne eteen tehnyt! Waikka itse esitättekin kaiken tuossa kirjassanne niin vaatimattomasti niin muistan kyllä että; olitte ainakin meidän karjalaisten; sen ajan nuorten epäjumala; suuri ihanne. Oskari Tokoi sen nimen tunsi silloin jokainen lapsikin; ja muistan; millä; kunnioituksella tuo nimi silloin karjalassa mainittiin; jo paljas nimi antoi meille silloin uskoa tulevaisuuteen; uskoa parempaan elämään; siinä köyhyydessä ja kaaoksessa missä Karjala juuri silloin sotavuosien jälkeen oli. […]
Ja samalla haluan kiittää Teitä siitä suurarvoisesta keräyksestä, jota mainitsitte kirjassannekin tehneenne ennen kaikkea karjalasien väestön hyväksi. mutta ikävä kyllä suuri osa täälläkin on mennyt muille eikä karjalaisille. Sillä, kun Suomen huollosta, ovat täällä jokaisella paikkakunnalla omat paikuntalaiset jakamassa; on selvääkin selvempi että Oma suu on lähempänä kuin kontin suu ”ensin parhaat paikallisille sitten rippeet karjalaisille.
Mutta kun jokaisella paikkakunnalla ovat omat Karjala Seurat on varmaa, että niiden kautta takeet tavarat joutuvat todella puutteessa oleville karjalaisille. […]
Mannonen, Ulla – Oulunkylä – 15.4.1948
Arv. Mrs. Toimittaja Oskari Tokoi. Raivaaja
[…] ja sitten minulla on toinenkin toive. Sellainen, että voisitteko lähettää minulle kirjanne Maanpakolaisen muistelmia omistuskirjoituksella: olen saanut sen täällä lainata ja lukea. voi ihailen sitä niin kuin olen ihaillut Teitä ja itseännekin v. 1918 Suomalaista kansallissankaria sekä uskonut että uskaltaisin Teille sitä koskaan itselle (?) sanoa. Olen sanonut aina tuttavillekin että kaksi miestä haluaisin taivaassa tavata Oskari Tokoin ja Jack Londonin mutta nyt on vielä kolmas Mahatma Ganthi. Ottakaa vastaan rakas ihailuni! Suomi terveisin.
Mantsas, J.E. – Helsinki – 31.8.1951
[…] Kun nyttemmin olen saanut lukostani lähes lopullisen prototyypin, kiiruhdan lähettämään sen tänään Teille lentopakettina siinä uskossa, että Teillä sen avulla on paljon helpompi antaa asiasta kiinnostuneille kuvan keksintöni laadusta, kuin esim. patenttikirjojen avulla, jotka voin postittaa myöhemmässä vaiheessa, jos asia aihetta antaa.
Mantsas, J.E. – Helsinki – 31.8.1951
Mantsas, J.E. – Helsinki – 22.9.1951
Mantsas, J.E. – Helsinki – 29.7.1951
Mantsas, J.E. – Helsinki – 29.7.1951
Mantsas, J.E. – Helsinki – 1.11.9151
Mants, J. E. – Helsinki – 23.5.1952
Marttila, VM – Moosup, CT – 16.5.1951
Marttila, VM – Moosup, CT – 28.5.1951
Kiitän arv. kirjeestänne 10.9. ja 17.9. ilmaisen mielihyväni siitä, että jonkin aikaa kateissa ollut lukon prototyyppi on nyttemmin saapunut Teille. […]
Marttila, VM – Moosup, CT – 28.5.1951
Kun siis keksinnön luottamuksellisesta esittelystä ei ole mitään riskiä, voitte tarjoat sitä sanotuin ehdoin sopiviksi katsomillenne tehtaille tai liikeyrityksille. Toivon saavani Teiltä aikanaan hyviä uutisia, merkitsen Suuresti kunnioittaen Teidän.
Melaniemi, Aukusti – Helsinki – 17.7.1950
Mr. Oskari Tokoi
Muistan ystävällisen ja ymmärtäväisen suhtautumisenne meihin täällä Suomessa käydessänne ja toveri Väinö Kivisalon kehoituksesta rohkenen vaivata Teitä lähettämällä jäljennöksen ja 5 kpl valokuvia kesälomamatkastani Euroopassa – Capriin asti, toivon jos mahdollista saada se julkaistuksi ”Raivaaja” lehdessä.
Tarkoitukseni olisi saada tällätavoin lähettää terveiseni Amerikan suomalaisille kertomalla heille matkastani n.s. ”vanhassa maailmassa” ja samalla jos mahdollista saada jonkin lisää verran matkakasaani ”uuteen maailmaan”, mikäli Raivaajasta saisin kirjoituspalkkiota. Tarkoitukseni olisi joskus tulevaisuudessa tehdä opintomatka sikäläisiin mielisariaaloihoin, olen nimittäin mielisairaanhoitaja.
Pyytän anteeksi rohkeuttani jään odottamaan arvoisaa vastaustanne.
Puolueterveisin myös tov. Koivistolta
Montonen, Anselm – Karhula – 2.11.1947
Arv. H:ra Presidentti Oskari Tokoi.
Rohkenen tervehtiä Teitä täältä Suomesta erään työläisperheen puolesta. Te tiedätte milliasta täällä nykyään on, muutama sana kuitenkin mainitusta perheestä. Heitä on kotona nykyään 6 henkeä, vanhemma yli 60 vuotiaita. Lapset tosin ovat aikuisia mutta kuluneen sodan takai vaatteitten saanti, etenkin pojalle, joka joutui olemaan sodassa viitisen vuotta, on erittäin vaikea. […]
Montgomery, Estella – Troy, NH – 4.3.1952
Arvoisa Toimittaja
Haluaisin tietää jos perustaisitte tarkastaa minun kirjoittamaa historiallista kertomusta jonka olen juuri saanut valmiiksi,
Tämä on Suomeksi kirjoitettu ja olen käyttänyt tosi seikkailuja isäni elämästä ja kirjoituksista ja olen sitonut nämä yhteen historian tapahtumien kans.
Kertomus alkaa Suomessa ja vie läpi työttömyys ajat Grover Clevelandin hallituksen aikana ja läpi Spanish American sodan jossa isäni palveli. Uskon, että lukijanne olisivat innostuneet.
Kertomuksessa on jotain 12 000 sanaa ja voisin tuoda sen teille joku ammu päivä siinä aamu junassa. Haluaisin, että lukisitte osan minun ollessa että tietäisin jos se kelpaa ja mitä voisitte maksaa.
Olkaa hyvä ja vastatkaa heti että voin sitä kaupata muualle jos ette halua sitä lukia.
Kunnioittaen
Muttilainen, Pertti – Fort Cambell – s.a.
Dear Mr. O. Tokoi
Pyydän kohteliaimmin anteeksi että vaivaan teitä. Mutta luulen että Te olette ainua jonka puoleen voin kääntyä.
Minun asiani on tiedustella mitä mahdollisuuksia minulla on saada lainaa Raivaajan Pankista (Worker’s credit union). Minulla on siellä noin $ 100 talletustilillä. Ja noin $ 300 Worcesterissä. Ottaisin lainan $ 900 dollarille. Se tulisi moottori pyörän ostoon.
Olen ollut täällä armeijassa laskuvarjo joukoissa 17 kk. Ja minun täytyy olla vielä 19 kk lisää. Minun palkkani on $ 149 kuukaudessa.[…]
Myllylä. Alma – Nivala – s.a.
Arv. Mr. President Oskari Tokoi
Terveiset täältä Suomesta. Suokaa anteeksi kun rohkenen teille kirjoittaa, vaan tunnette kait suomalaisen sananparren (että hukkuva tarttuu oljenkorteenkin apua saadakseen) sain naapurissa lukia Raivaajaa kun heitän sukulaiset on laittanut. ja ette arvaa miten se on mukavaa, sillä se on mulle tuttu lehti sillä olen ollut New Yorkissa 12 vuotta. tunnen teidät Mr. Tokoi siltä ajalta vaikka te tietysti ette mua tiedä ja ette muista sitä kertaa kun saavuitte sinne maahan ja olitte ensikerran Mr Morris Hillguitin luo illallisella
Mäkinen, Hugo – Helsinki – 19.1.1950
[…] Second, it perhaps it perhaps interests you to hear a bit about our presidential elections. The Social Democrats were in awkward situation, more or less. […]
Mäkinen, Hugo – Helsinki – 19.1.1950
Nurmi, Aili – Paimio – 24.4.1947
Niku (ystäväsi) – New York, NY – 5.9.1952
Niku-Paavola, Väinö – New York, NY – 30.9.1950
Niku-Paavola, Väinö -Lappeenranta – 1.8.1949
Niku-Paavola, Väinö – Mänttä – 20.4.1948
Niku-Paavola, Väinö – Mänttä- 2.2.1948
Niku-Paavola, Väinö – Mänttä – 27.12.1947
Niku-Paavola, Väinö – Mänttä – 30.5.1947
[…] Tuntui muuten suorastaan juhlavalta seurata (Sosialidemokraatin) palstoilta eduskuntalaitoksemme 40 vuotisjuhlaa. Olimpa suorastaan iloisen ylpeä, juuri sinun puolestas, sillä olithan joka tapauksessa yksi sen juhlan merkkihenkilöitä. Tietenkin iloisempi olisin ollut jos olisit voinut olla henkilökohtaisesti täällä. Kuinka monesti olenkaan ihallut sellaisia yksilöitä jotka ovat aina ja määrätietoisesti kulkeneet puhtaalla sosialidemokraattisella linjalla. Sinä ystäväni olet selvääkin selvemmin näyttänyt omalla elämälläsi mitä kauneimman esimerkin meille nuoremmille. Isänmaamme ja sen työväestö on aina ollut lähellä, tai pikemminkin lähin sydänalasi. Ota vastaan vaatimaton kiitokseni siitä suuria voimia kysyvästä työstäsi jotka olet tänne meille toimittanut niin monessa eri muodossa. […]
Niemi, Paavo – Virrat – 17.2.1946
Suuresti kunnioitettu Oskari Tokoi, siellä kaukana Amerikassa. Varmaankin Te, täällä Suomessa suuresti kunnioitettu suuri persoonallisuus ja maankin ihmettelette saadessanne kirjeen tavalliselta suomalaiselta työläiseltä. Haluni kirjoittaa Teille johtuu suuresta rakkaudesta Teihin, vaikka en ole Teitä koskaan nähnyt, olen oppinut tuntemaan Teitä vain sen toiminnan perusteella, jota olette tehneet täällä Suomessa ja maamme työväen hyväksi. […]
Niemi, Paavo – Virrat – 17.2.1946
Niemelä, Milada – Laurila – 11.4.1950
Herra Senaattori!
Minun on kai esiteltävä itseni heti alkajaisiksi. Te muistatee Matti ja Alma Laukkosen kannuksesta. Olen heidän vanhin tyttärensä. ja minulla olisi sellainen asia, jos Te voisitte saada iäsn veljen Kalle laukkosen osoitteen. Meidän vanhin tytär Anna-Leena matkustaa tänä kesänä Amerikkaan meidän veljen luo Aberdeeniin. minä lähetin syntymätodistuksen helsinkii yhdysvaltain lähetystöön, minä kun olen syntynyt siellä (Gardeneissa) mutta minulla pitäisi olla vielä kahden henkilön nimi siellä ja vielä jotka muistavat minua sillä syntyneet.[…]
Nielsen, G.L. – Fitchburg, MA – 9.5.1950
Nelson, Helmi – Berkley, CA – 20.6.1950
[…] Nyt mikä minut tässä oikeastaan pani niin keskellä kirjoittamaan on asia josta en voi saada rauhaa enkuin olen sen kertonut. Katsokaas Mr. Tokoi. Minä olen lukenut teidän kirjoituksianne niin suurella nautinnolla. Ne ovat henkeviä ja Sydäntä lämmittäviä. Lauantaina saimme Lännen Uutiset, jossa oli kirjoituksenne se kohta Harvialan kartanosta ja Sirola opistosta. Ensinnäkin silmäni johtuivat kohtaan jossa puhuitte 80 kylpyhuoneesta kylpy ammeineen. Ensin luulin että se on kokonaan toinen talo. Mutta lujin sen kokonaisuudessaan ja en mitenkään voinut käsittää kuinka olitte siitä voinut laatia sen kaltaisen kirjoituksen. Asian aatteellinen puoli ei minua liikuta. Mutta minä myöskin kävin tuossa mainitussa laitoksessa, sain tilaisuuden tarkastaa joka sopen. Se Sirolan säätiön oppilaitos oli Harvialan maatilalla asemalta noin puoli kilometria jonka matkan kävelimme mennen tullen. On aivan kokonaan erilainen, mistä vanhasta kartanosta te puhutte. […]
Nelson, Helmi – Berkley, CA – 20.6.1950
Nelson, Arvid – Berkley, CA – 7.12.1947
Nelson, Arvid – Berkley, CA – 28.10.1951
[…] Mikäli olen havainnut, majoissamme ei erikoisesti tähdennetä suomalaisen kansallisuuden ja eikä suomenkielen säilyttämistä, eikä se eikä se ymmärtääkseni ole liiton tarkoituskaan.
Ymmärrän majamme säilyvän vain sillä edellytyksellä, että saame siihen nuoria maassa syntyneitä jäseniä, ja niiden mukana kieli ja toimintamme välttämättömyyden pakosta muuttuu englanninkieliseksi.
Liittomme äänenkannattaja Veljesviesti niinikään muuttuu hiljalleen englanninkieliseksi, se ainoa edellytys sen säilymiselle tulevaisuudessa. Uudet amerikansyntyiset vaativat siihen englanninkielistä lukemista, ja monet ovat innostuneet kirjoittamaan siihen maan kielellä.
Veljeysviesti on muuten nykyään ainoa jäljellä oleva suomalaisten kuukausijulkaisu Amerikassa, tosin jo osaksi eng.kielinen. […]
Nelson, Arvid – Berkley, CA – 29.10.1951
Nelson Arvid – Berkely, CA- 27.12.1951
Nelson, Arvid – Berkley, CA – 27.12.1951
Nordman, C.A. Helsinki 28.1.1948
Nyholm, Linnea – Helsinki – 18.4.1947
[…] Olin kyllä kuullut aikaisemmin huhuja täällä Tyyne ja Nestorin kohtalosta, mutta en uskonut niitä. Olen koettanut etsiä käsiini erästä entistä työtoveriani joka meni Venäjälle v. 1937 ja on nyt palannut sodan jälkeen. Nyt sain tietää että hän on toistaiseksi maaseudulle, mutta koetan etsiä hänet ylös tavalla tai toisella. Olkaa varma siitä, että jos ikinä saan tietooni jotain, niin ilmoitan heti Teille, sille ymmärrän niin hyvin surunne. Toivon teille kaikille hyvää vointia.
Kunnioittaen
Nyholm, Kaino ja Niilo – Vihti – 3.11.1947
Pyydän mitä kohtelaammin anteeksi Herra Tokoilta että kirjoitan asiani koskee avusta nimittäin. Pyydän ystävällisesti tiedustella Herra Tokoilta että voitteko te näin yksityisiä perheitä avustaa suoraan sieltä rahalla. Selostan täs tarkoin mitä me haluaisimme ja toivomme hartaasti saada Mieheni on ammatiltaan auton asentaja oman autokorjaamon pienenkin ensiksi Mutta puuttuu joku olisi tärkeä raha sillä meillä ei ole paljon varaa eikä uskalla tehdä velkaa paljon että saisimme oman verstaan. […]
Näsi, Liina ja Matti – [?] – 21.4.1947
[…] Näin Waasan lehrestä että ne tahtois sinua helsinkiin mutta ne valtion asiat on tääläkin niin sekavat mutta jos tulet niin tule jurvankin olet terve tulemaan vailla ei meillä tälä häävi korsu ole […] vielä kauniit kiitokset kuin saimme sen paketin sinun kauttasi kohta olis alus vaatteet loppunut […]
[…] vielä kauniit kiitokset kuin saimme sen paketin sinun kauttasi kohta olis alus vaateet loppunut […]
ystävät kuulkaa mitä me pyytäisimme olisiko siinä semmoisia amerikkalaisia jottka lähettäis kaffia kuin siltä pyytäis ja antais osoitteen sillä tänne on tullut monelle kaffia palion sillä tavalla sillä me olemme tosi köyhiä
Salovaara, Väinö V. – Helsinki – 20.11.1951
Hyvä Puoluetoveri!
Valtion patruunatehtaan johtokunnan monivuotisena jäsenenä ja puheenjohtajana saan täten pyynnöstä antaa seuraavan suosituksen.
Insinööri J.E. Mattsas, joka on toiminut Valtion Patruunatehtaan käyttöpäällikkönä (Workers Manager) 1.10.25 – 16.6.34 välisen ajan, on osoittanut omaavansa luontaiset suunnittelijan lahjat ja väsymättömän innostuksen teknillisten parannusten tekoon, onnistuen kaikkea kiitosta ansaitsevalla tavalla näissä pyrinnöissään.[…]
J.K. Samalla kun lähetän tässä samalla itsellesi ja arv. puolisollesi mitä parhaimmat terveiset täältä kotimaastasi mainitsen, että täällä menee kaikki entiseen tapaan. Riesana ovat edelleenkin puolue-elämässä sanoin kuin koko kansakunnan elämässä vasemmat veljet (kommunisti), jotka sortavat ja kuoppaavat jokaisen asian kimpussa ja levottomuutta herättävällä tavalla. Muuten, kuten sanomalehdistämme olet nähnyt, tapella jytyytämme täällä keskenämme kuten ennekin Suuren maailman tapahtumat eivät meihin vaikuta yhtään mitään ja suokoon kaitselmus, että tässä ”sinisilmäisyytemme” saisi jatkua kaikessa rauhassa, emmekä joudu heräämään kovaan todellisuuteen suuren maailmanpolitiikan aiheuttamaan riehuntaan. Sinun
Väinö ja Marianne – Mäntsälä – 30.5.1947
Väinö [?] – Mäntsälä -27.1.21947
Väinö [?] – Mäntsälä – 2.2.1948
Väinö [?] – Mäntsälä – 20.4.1948
O (1946 – 1952)
Ojuva, Väinö – Oulu – 23.4.1947
Tervehdys täältä ents. kotimaasta. Luin Uudesta suomesta Teidän haastattelun se kaikki mitä kerroitte oli kovin mielenkiintoista luettavaa. Sain siksi kovan halun kirjoittaa Teille, en tiedä vieläkö mahdatte muistaa 30 vuoden takaisia naapureita? […]
Ojuva, Väinö – Oulu – 23.4.1947
Olin silloin kun Teidät Kannuksessa näin noin 14 v. poikanen, olitte siellä puhumassa 17.1.1917. Kävitte meillä Aleksi Raasakka (Ojuva) luona, tunsitte äidin lähemmin, ehkä isänikin koska olitte samalta kylältä. Niin vain ovat ajat menneet, paljon on tapahtunut sen jälkeen […]
Ojantakanen, Frans – Kestilä – 21.10.1946
mr Oskari Tokoi
Rupesin kirjoittaan teille sinne Ameriikkaan kun isäpappa tai Ameriikan lehti ja käski minun kirjoittaa itse hän ei oikein näe eikä juuri osaakaan. Minun on vähän vaikea selittää tätä miten isä on teille sukulaisia mutta kuitenkin jonkin verran kuuluu olevan. Teidän ensimmäinen rouva on minun isän äitin sisko. Siis teidän ensimmäisen rouvanlapset ja isä ovat serkkuja isä kerto että hällä on siellä Ameriikassa montaserkkua mutta ei ole koskaan nähnyt kuin valokuvassa. Pyytä että voisitteko sanua terveisiä että kirjoittaa tänne suomen niemelle Niissä Ameriikan lehdissä oli teidän Osoitteen ja minä nyt yritän kirjoittaa isän puolesta teille miten sitten käynee saanetteko tätä kirjettäni.
Jos saatte niin Olkaa niin hyvä ja kirjoittakaa
Ojala, Janne, – New York, NY – 10.6.1950
Ojala, Lauri, Fr. – Helsinki – 8.12.1949
Ojala, Lauri, Fr. – Helsinki – 8.12.1949
Okkonen, Wihtori – Sotkamo – 1.8.1948:
Hyvä Toverimme Oskari Tokoi.
Onpa kulunu kohta 30 vuotta siitä aikaa kun elimme sen ajan elämää kun olimme Venäjällä muurmannin suomalaisessa lekijoonassa Näsössä. aina olen ajatellut että vieläkö elätte sain juuri työväjen lehtestä teitän kuvan ja kirjoituksen että olette amerikassa raivaaja lehten pää toimittaja sytämmeni ilosta sykkii kun ajattelen niitä aikoja kun olimme siellä Näsössä ja te olitte lekijoonan johtaja Olisi tainnut meitän kaikkien elämä murskaantua ja tulla huanaksi ilman teitän tarmokasta johtoa silloin oli ikävä kun Lehtimäki meni Neuvostoon Olin minä Näsössä suutarin verstaalla te asutte siinä pienessä tavara vaunussa jossa tulin käyneeksi oi muistan sen illan kun pititte puheen siellä näsön kankaalla kivikolla se hetki oli ikävä kun juna lähti viemään meitä suomen matkalle ja teitä jäi sinne paraatiin seisomaan hyvästi jättö kunnioitusta tekemään. […]
Olen 54 vuotta ja minulla on vaimo ja 6 lasta 3 tyttöä ja 3 poikaa vanhin 14 vuotta mutta minulla on huono terveys ja pieni mökki täällä salomaalla 2 lehmää kova aika on vieny köyhyyteen ja alastomuuteen vaatteemme on repaleet ei ole toista repaletta millä repaletta paikata kaikki eläminen ja vaate on kortilla ja sitä ei ole kaupoissa saatavana joskus jaetaan van salolainen ei satu siihen paljon on ameriikan lahjoja jaettu mutta Herrat on remmissä jakamassa ne menee vääriin köyhä tahtoo saata semmosen että ei tute autetuksi ja nämä salon erämaassa asujat jää ilman kokemuksemme ovat ollut kovat mutta aatteeni ei ole köyhtynyt työväjen järjestössä.[…]
Anteeksi kun vaivaan teitä näinki pitkällä kirjeellä mutta iloitsen siitä kun saisitte tämän muistan ne hetket joita hyästi jättö puheessanne sanotte meille että älkää nukkuko toimikaa niin että tekin pääsisitte jäänetki pois teitän osanne on ollut hyvä kun olette ameriikassa Oletteko saanu vaimonen ja perheenne sinne Pyytän että saan terveiset teiltä onkohan kukaan muistanu teitä terveisillä Hyvästi toverini Tokoi aina muisteleva Lekijoonalainen.
Oksanen, Eero – Vaasa – 16.8.1948
Tuntemattomana, mutta en vieraana, lähestyy allekirjoittanut Suomen työväenliikkeen erästä manihikkainta veteraainia. Tuntemattomana, koska oli vain ainoastaan kaksivuotias Teidän poistuttuanne maastamme, mutta ei vieraana, koska Sosialidemokratian jaloa aate yhdistävänä siteenä. Tarkoitukseni on kääntyä puoleenne pyynnöllä, että Te muistaisitte Pohjanmaan Sosialidemokraattista joulujulkaisua – Pohjanmaan Kansan Joulua – itse valitsemallanne aiheisella kirjoituksella, Mielenkiintoinen olisi varmasti lyhyt muistelma vaiheistanne Muurmannin Legioonassa tai joistain muusta vaiheesta tapausrikkaan elämänne varrella. […]
Oksanen, Eero – Vaasa – 16.8.1948.docx
Oksanen, Eero – Vaasa – 22.10.1948
Toveri Oskari Tokoi
Olemme saaneet teidän kirjeenne ja kirjoituksenne. Ensimmäinen artikkeli on jo julkaista lehdessämme. Terveisenne olen myös lähettänyt perille. Teerimäki, joka elää ja on hyvässä voinnissa, samoin kuin Lilnixkin ja Iisak Penttala lähettävät teille mitä lämpimämmät terveisensä. Näihin tervehdyksiin allekirjoittaneen ohella koko Pohjanmaan Kansan toimitus ja henkilkunta.
Oksanen, Eero – Vaasa – 22.10.1948
Oksanen, Eero – Vaasa – 16.6.1949
Oksanen, Eero – Vaasa – 16.6.1949
Vielä hieman.
Maalaisliittolainen täkäläinen Ilkka on nähnyt myös julistuksenne Raivaajassa ja ottanut hieman nenäänsä. Kirjoitti alakerrassaan (päätoimittaja Artturi Leinonen) kirjoituksen, jonka lähetän tässä mukana. Me emme puuttuneet asiaan ollenkaan koska yritämme näitä tavaroita, joita on saapunut, myydä vain ystävillemme ja ilman julkista kauppaa toistaiseksi, mikä on tietysti sallittua, koska tavarat tulevat yksityisillä osoitteillamme.
Oksanen, Eero – Vaasa – 13.4.1949
Vastaukseni kirjeenne johdosta, jossa ilmoititte meille Pohjanmaan Kansaa lähellä oleville sen iloisen uutisen, että Te ryhdytte toimenpiteisiin Pohjanmaan Kansan avustamiseksi, on viipynyt sen takia, kun täällä oli yhtiömme yhtiökokous sekä sen jälkeen johtokunnan kokous, joten tietenkin jäimme odottamaan tuloksia näistä kokouksista ennekuin Teille kirjoitimme. Yhtiökokouksessa keskusteltiin lehden taloudellisesta asemasta kovasti. Maakunta pani ankarasti sellaisia suunnitelmia vastaan, että lehti muutettaisiin 3-päiväiseksi. Mutta kun mitään varsinaista ulospääsyä nykyisestä tilanteesta ei ollut vielä esitettävissä, annettiin johtokunnalle sen pyytämä valtuutus muutta lehti , jos se on välttämätöntä, 3-päiväiseksi. Omasta puolestani tietenkin olen edelleen optimistinen, sillä tilauskampanja näyttää tuovan tuloksia ja luotan siihen, että Teidän ehdottamallanne tavalla meille tulee pelastus silkkisukkien ja kahvin muodossa. Muutosta lehden ilmestymisajoissa ei tehdä ennen kuin vasta syksyllä, jos se silloinkaan, kuten jo mainitsin, on välttämätöntä. Tilanne on kuitenkin vakava ja kaikki vakauttamistoimenpiteet aiotaan käyttää ennen kuin taisteluista luovutaan.[…]
Oksanen, Yrjö – Urjala – 24.2.1947
H.T. Eilen julkaisi Suomen Sosialidemokraatti lehti kirjoituksesi helmikuun 15 päivältä ja kuvan, jossa olit sinä ja vaimosi. Kirjoitus selosti matkaasi keskivaltioihin ja lännelle, jonka teit viime vuoden loppupuolella ja osittain tämänkin vuoden aikana. […]
Oksanen, Yrjö – Urjala – 24.2.1947
Ollilainen, Maiju – Helsinki – 18.9.1947
K. Herra Toimittaja Oskari Tokoi
Rohkenen kääntyä puoleenne Herra Toimittaja Tokoi eräässä Suomalaisen kulttuurin levittämistä koskevassa kysymyksessä. Minulla on mieluinen tehtävä kertoa, että ajatuksen esittää asian Teille Herra Toimittaja, sain professori Wäinö Aaltoselta, joka lämpimästi kannattaa puuhaani ja yhtä lämpimästi kannattaa puuhaani ja yhtä lämpimästi suosittelee Teitä Herra Toimittaja asian viejäksi mahdollisimman nerokkaaseen ratkaisuun. […]
Ollilainen, Maiju – Helsinki – 18.9.1947
Ollilainen, Maiju – Helsinki – 18.9.1947
Ollilainen, Maiju – Helsinki – 18.9.1949
Ohessa lyhyt (synopsis) Maiju Lassilan kirjoitus.
Osman, Alice H. – New York, NY – 22.10.1952
Osman, Alice H. – New York, NY – 22.10.1952
Ei kirjoittajaa, vajaa – New York – 7.6.1950.
P (1945 – 1953)
Engberg, Matti
Paasivirta, Juhani – Turku – 15.1.1946
SENAATTORI TOKOI
Välitän Teille – nuoremman polven edustajana – monen vanhempaan ikäluokkaan kuuluvan suomalaisen terveiset käyn suorin tein omaan asiaani käsiksi.
Olen usean vuoden valmistellut yliopistolista väitöskirjaani aiheesta ”Suomen itsenäisyyskysymys 1917”. Tieteellisenä tutkimusalana aihe on jokseenkin koskematon. […]
Paasivirta, Juhani – Turku – 15.1.1946
Paasivirta, Juhani – Turku – 22.12.1947
Teiltä kesällä saamani kirje on mielyttävyydessään painavampia niiden joukossa, joita itsenäisyystutkimukseni johdosta olen saanut vastaanottaa. Minua ilahduttaa erikoisesti se, että Te, jolla on ollut vuoden 1917 politiikassa keskeinen asema, olette löytänyt väitöskirjastani menneen ajan sellaisena, kuin olette sen kokeneet suurten tapahtumain keskellä eläessänne. Yhtä riemullinen olen siitäkin, että olette tyytyväinen minuun, joka nuorena tutkijana olen yrittänyt ottaa saattaakseni historian valokeilaan kansallisen kehityksemme keskeisen ajankohdan. […]
Paasivirta, Juhani – Turku – 22.12.1947
Paasivuori, Toini – Helsinki – 27.11.1945
Hyvä setä, Aune, Laila ja Lauri!
Emme ole saaneet sieltä Teiltä mitään viestiä sen jälkeen, kun Lauri lähetti meille paketin. En tiedä tuliko kirjeemmekään perille, jossa kiitimme Teitä erittäin tervetulleesta ja yllätyksellisestä ilosta, minkä pakettinne meille tuotti. Olisi niin paljon kirjoitettavaa kaikista näistä hirveistä vuosista, että niistä olisi aihetta vaikka romaaniin. Parempi olisi, kun pääsisin sinne paikan päälle kertomaan kaikesta, näin kirjeessä se on paljon vaikeampaa.
Näin Sosialidemokraatissa Sedän kirjoituksen ja niin päätin kirjoittaa, vaikka minulla ei olekaan mitään osoitetta. Varmaan ei Teillä ole enää entinen kotiosoite, mutta panin senkin varmuuden vuoksi kirjekuoreen, vaikka osoitinkin se Raivaajan konttoriin. Mielellämme haluaisimme kuulla Teidän voinnistanne, miten on Teillä elämä siellä luistanut näin vaikeina aikoina? […]
Paasivuori, Toini – Helsinki – 27.11.1945
Paasivuori, Toini – Helsinki – [?] 1947
Hyvä Setä!
Kirjoitan täten, vaikka tuon nimitys kuuluu oikeastaan lapsuusaikaan, mutta se on tuttu siltä ajalta, ja niinpä se tuli vanhaan totuttuun tapaansa. – Olen saanut molemmat kirjeet, joista Teille kauniit kiitokset ja myöskin rouva Tokoin kirjeestä saan täten lausua sydämelliset kiitokset. Molemmat Teidän lähettämänne kirjeet tulivat aivan perätysten. Taisi olla päivä tai kaksi väliä. Olen lukenut kaikki kirjoituksenne, mitä on julkaistu Sosialidemokraatissa ja nyt pitäisi ja nyt pitäisi hakea ne esille ja leikata, jotta Wartiaiset saisivat ne myöskin lukea. […]
Paasivuori, Toini – Helsinki – 1947
Paasivuori, Toini – Helsinki – [?]
Sydämellinen kiitos Teille ystävällisestä muistamisesta. Olen saanut kirjeenne, joka on minua suuresti ilahduttanut, sillä on hauska tietää, että Te kaikki olette vielä meidän ystäviämme. Ette osaa kuvitellakaan, miltä tuntuu, kun saa miellyttävän kirjeen, joka osoittaa Teidän sydämenne vielä sykkivän meidän perheellemme, jolla ei enää juuri ole ystäviä lainkaan. On kuin isän kuoleman jälkeen olisi kaikki ystävät, ilo ja onni loitonneet perheestämme. Siis vielä kerran lämmin kiitos Teille kirjeestänne. […]
Paasivuori, Toini – Helsinki –
Paavilainen, Rauha – Helsinki – s.a.
Kunnioitettu herra O. Tokoi
Olen kuunnellut täällä Suomessa amerikan ääni lähetystä ja teidän herra Tokoi puhetta ja kiitän puolestani, että ohjelma on kiinnostavaa, mutta vain niin lyhyt aikaa.[…]
Paavilainen, Rauha – Helsinki – s.a.
Paavonkallio, Arne – Lapua – 28.4.1947
Tässä otan ja kirjoitan kun sain Raivaaja lehden lukeakseni ja näin että Oskari Tokoi on siellä lehden toimituksessa. ja pyydän että sanoisitte minulta hänelle paljon terveisiä sillä en ole hänestä kuullu mitään kun olimme niin sanotussa Muurmannin Lekionassa, minä olen joutunut sitten paljon kärsimään poliittisista syistä vain nyt on vapaampaa elämä. minulla on poika joka pyytää että jos te painaisitte lehteen hänen ilmoituksensa jonka tähän kans kirjotan.
Kunnioittaen, Arne Paavonkallio, Lapua Kattelus
Hei te Lännen tytöt täällä olisi yksi 18 v iloinen koulupoika joka haluais kirjeenvaihtotoveria lännentytöistä, osoite on.
Tauno Paavonkallio, Lapua Kattelus
Pahkala, Sulo – Kannus – 5.8.1951
Terveiset täältä kesäsiseltä Keskipohjnamaalta. […] Olemme juhlineetkin täällä. Kotiseutu ja Kannusvaakunan paljastusjuhla oli 17.6. […]
Pahkala, Sulo – Kannus – 5.8.1951
Niin piirränpä tähän vaan synnyinseutusi terveiset. Toivon Teille molemmille hyvää vointia.
Pajula, Paavo – Helsinki – 16.8.1953
Pajula, Paavo – Helsinki – 16.8.1953
Palokangas, Jussi – Toronto, ONT – 26.5.1948
A.K.
Kuten tiedätte pidetään Canadan Suomalaisten Laulu, Urheilu ja Osuustoimintajuhlat tänä vuotena Torontossa, heinäkuun 1 – 4 p:nä. Juhlatoimikunnalla oli eilen illalla kokous, jossa allekirjoittanut velvoitettiin kirjoittamaan Teille ja tiedustelemaan olisiko Teillä mahdollisuus saapua juhliimme juhlapuhujaksi. […]
Palokangas, Jussi – Toronto, ONT – 26.5.1948
Partanen, Eino – Helsinki – 24.11.1949
Hyvä ystävä.
Partanen, Eino – Helsinki – 24.11.1949
Partanen, Eino – Helsinki – 12.4.1951
Rakkaat ystävät!
Olin iloinen kirjeestänne ja siitä, että piditte lähetyksestäni. Ne olivat vain jätteitä edellisen vuoden valmistuksesta, koska silloin toivoin saavani osoitteita enemmän kuin enemmän kuin mitä sitten lähetitte. Mietin moneen kertaan, uskallanko niitä enää Teille lähettää, mutta sitten arvelin, ja kuten nyt näkyy, aivan oikein, että hyvin moni sikäläinenkin ystävänne halusi niitä.[…]
Parviainen, A.A. – Cromwell, MN – 20.3.1951
A.K.
Olisin halukas saamaan käsiini Teidän kirjanne ”Maanpakolaisen muistelmia” (tulikohan nimi oikein). Kirja oli minulla lainassa Heikki Koskelta ja nyt haluaisin saada sen jostakin ostetuksi. Kirjoitin tuttavalleni Helsinkiin ja pyysin kirjan sieltä hankkimaan, hän vastasi, että kirja on Suomessa myyty loppuun, ettei sitä tällä keralla ole saatavana. Ajattelin kääntyä teidän puoleenne , josko teillä sattuisi kirja jäljellä olemaan; on sama vaikka olisi käytettykin kunhan muuten olisi lukukunnossa.
Kirja on siksi mielenkiintoinen ja sisältörikas, josta olen omalla luvallani, kirjoitellut lyhennettyjä katsauksia sanomalehtiin; ihmiset pitivät niistä. Tietysti olen aina maininnut otteet otetuksi Tokoin kirjasta.[…]
Parviainen, A.A. – Cromwell, MN – 17.4.1951
Parviainen, A.A. – Cromwell, MN – 17.4.1951
Perheentupa, Antti – Pori – 22.2.1950
Terveisiä täältä Satakunnan mailta.
Muistanette viimekesäiseltä matkaltanne käyntinne Nakkilan kirkossa. Mainitsin silloin, että parhaillaan ollaan rakentamassa Poriin diakonissalaitosta. Sanoin myös, että se voi pakottaa minut vielä lähtemään Amerikkaan, jos asiat eivät järjesty muuten.[…]
Perheentupa, Antti – Pori – 22.2.1950
Perheentupa, Antti – Pori – 30.4.1950
Herrassa rakastettu Veljeni.
Perheentupa, Antti – Pori – 30.4.1950
Perheentupa, Antti – Pori – joulupäivänä 1950
Herassa rakastettu Veljeni!
[…] Niin minäkin rohkenen kirjoittaa niin kuin omalle veljelleni, kuten Sinäkin teit. Tunnen myös niin todellista rakkautta ja veljen mieltä, että pidän suurena ilon aiheena, kun Sinä annoit luvan sellaiseen suhteeseen. – Tuli noita Amerikan terveisiä kuunnellessa ajatelleeksi, miten paljon maailma juuri meidän suomalaisten ja meidän rakkaan maamme kohdalla muuttunut meidän elinaikanamme. Eikä täydykkin sanoa, että me olemme Jumalan erikoisen armon osaksemme, vaikkakin tiemme on ollut tuskien ja kyynelten tietä. Kun muistelen vaikutelmiani tämän vuosisadan alkuaikoina ja muistanhan vielä pitkän matkaa matkan edellistäkin vuosisataa, niin huomaan, kuinka paljon tämä kansa on sentään hyvässä mielessä mennyt eteenpäin. Siiloin oli vain vähän noita n.s. parempia ihmisiä, s.o. sivistyneistöä, mutta varsinainen kansa eli masentavassa oman mitättömyyden pakonalaisessa tunnossa ja kovassa köyhyydessä. Nyt on tosin heiluri lyönyt toiselle seinälle ja monia vaivaa liiallinen itsevarmuus ja oman voiman pullistus. Mutta sittenkin on sanottava, että se on suhteellisesti pientä ja toivottavasti ohimenevää nousukasmaisuutta. Mutta yleinen vaikutelma on, että kukkuloita on alennettu ja syvänteitä nostettu, tasatahtisuus ja –arvoisuus on huomattavasti lisääntynyt ja sittenkin tämä kansa on eräs kaikkein demokraattisimmista kansoista. Se on toteuttanut oikeutta ja vanhurskautta omassa keskuudessaan, niin että se hakee vertaansa.[…]
Perttu, Vilho – Astoria, OR – 7.9.1953
[…] Me olemme uudelleen ja uudelleen muistelleet täällä pitämiänne sisältörikkaita loistopuheitanne, joissa niin selkeästi ja totuudenmukaisesti kuvasitte nyky Suomen elämää ja oloja ym. asioita ja todistitte samalla täkäläisille ihmisille meidänkin sanamme todeksi. Sillä me uudet tulokkaat saamme niin pian valehtelijan nimen täällä, vaikka kuinka todenmukaisesti koettaisimme uteliaille ihmisille Suomesta kertoa ja vallankin niiltä, jotka muutamia kymmeniä vuosia sitten ovat jostakin Suomen saloseuduilta tänne lähteneet, eivätkä sen jälkeen ole siellä käyneet. Ihmetellä täytyy myös niitä muutamia ihmisiä, jotka nyt äskettäin ovat käyneet Suomessa, eivätkä ole mitään siellä nähneet. Mutta meitä ihmisiähän on niin monenlaisia. Näyttää joskus siltä, että muutamat kulkevat aina peitetyin silmin ja uskovat enemmän määrätyn suunnan akitaattoreita kuin omia silmiään.
Kiitollisin mielin me olemme muistaneet Teitä Mr. Tokoi, ja toivoisimme Teidän asuvan täällä lähempänä, että saisimme useammin kuulla ja tavata Teitä, vaikkakin tiedämme, että Te siellä lähempänä Amerikan sydäntä voitte enemmän vaikuttaa ja tehdä meidän synnyinmaamme ja isiemme maan sekä suomalaisen kansanheimon hyväksi.
Veljellisin terveisin.
Pohjalainen, T. – Helsinki – 7.2.1948
Pohjanpalo, Jorma – Helsinki – 17.12.1949
[…] Toivon ja uskon, että usean kuukauden ajan kestänyt matka vanhaan, rakkaaseen synnyinmaahan muodostui Teille antoisaksi, vaikka toisaalta olen täysin tietoinen, millaisia sekä henkisiä että ruumiillisia rasituksia alituinen matkoilla olo, liikkuminen, ja uusien ihmisten tapaaminen, erilaisten vaikutteiden saaminen yms. jos sinänsä tuottaa. Varmaankin Te nyt –sinne palanneena ja kaikesta näkemäs-tänne, kuulemastanne ja kokemastanne pikku hiljaa synteesiä tehden – nautitte enemmän kuin täällä ollessanne. Oli monestakin syystä erikoisen mieluisaa, että tulitte – tahdoitte tulla. Ja voin vakuuttaa, että meillä kaikilla kotimaan suomalaisilla (kommunisteja ilmeisesti lukuun ottamatta) oli rakasta ja lämmittävää nähdä Teidät täällä keskuudessamme. Johtopäätös: olot ja erityisesti käsityskannat ovat täälläkin suuresti kehittyneet siitä, mitä ne olivat kolmisenkymmentä vuotta sitten. […]
Pohjanpalo, Jorma – Helsinki – 5.7.1951
[…] Tänne ei kuulu ihmeempiä, ja näin vaalien mentyä on ”yleisolo” mukavampi, kun ei tarvitse lehdistä ja mainoksista lukea, millaisia huipputekijöitä itse kullakin puolueella on tarjottavan eduskuntaan. Kunpa olisi edes tavallisia, hyvän moraalisen selkärangan omaavia ihmisiä, niin päästäisiin parempiin tuloksiin.
Vaalien tuloksistahan olette jo selvillä. Omasta puolestani ne tuottivat yllätyksen oikeastaan kommunistien osalta. Olisin paremmin luullut sosialidemokraattien lisäävän äänimääränsä ja eritoten edustajamääräänsä. Mutta kelläpä on sellaiset vaalipiiskurit ja sellainen järjestökuri kuin kommunisteilla.[…]
Pohjanpalo, Jorma – Helsinki – 16.12.1951
[…] Kotimaan uutisista ja tapahtumista olet varmaan siinä määrin perillä, että minun on tässä tarpeetonta ryhtyä niistä lähemmin kertoilemaan. Tyydytyksellä on pantava merkille täystuotanto ja –työllisyys, hyvät vientisuhteet ja vilkas merenkulku, mitkä kaikki ovat osaltaan vaikuttaneet työmarkkinoiden rauhoittumiseen ja kommunistien toimintamahdollisuuksien heikkenemiseen. Eipä sillä, etteikö heillä edelleen olisi hyvät halut pistää hulinaksi. Valtalaki ensi vuodeksi hyväksyttiin eilen eduskunnassa ja niin on hallitus taas saanut aikamoiset valtuudet. Nehän nyttemmin myönnettiinkin varsinaisesti vain vakauttamistoimenpiteiden toteuttamista varten. Har-taasti on toivottava, että Kekkonen & consortes onnistuisivat niissä ja markkarukkamme rippeet voitaisiin pelastaa. Nykyoloissa kyllä pitäisi olla edellytyksiä luottamuksen palauttamiselle ja taloudellisten olojen vakauttamiselle. Eri asia sitten on, osataanko ja kyetäänkö noita edellytyksiä käyttämään.
Pohjanpalo-Engelberg, Martta – Helsinki – 28.10.1946
Olen käymässä täällä lankoni tohtori Rafael Engelbergin luona ja hänen kanssaan jutellessamme Amerikan suomalaisista, johtui puheeni Teihin ja kirjoitukseenne Suomen Sillassa. Siitä ajatuksen johtivat aikaan jolloin yhdessä nuorina ja innostuneina tehtiin raittius- ja sivistystyötä Keski-Pohjanmaalla.[…]
Olen niin usein muistanut Teitä ja ajatusten siirtyessä nuoruusaikoihin, jolloin ihminen jaksoi innostua ja elää aatteille. Muistan Teidät tulisieluisena, sytyttävänä persoonallisuutena, joka paloitte kaikelle hyvää. Eikö ollutkin Kokkola-aika raittiuden, sivistyksen ja osuushengen innoittamaa aikaa! Onnellista, että ihminen senkin ajan! […]
Engelberg, Martta – Turku – 21.2.1947
Ponkala, Jouko – Helsinki – 13.2.1950
Luin ”Suomen Sosialidemokraatista” kirjoituksenne, jossa tosin myönsitte, että Yhdysvalloissa on rotusortoa, mutta annoitte kuitenkin olosuhteista siellä liian valoisan kuvan. Jos joskus menette Floridaan bussilla, näette Hollywoodin (Fla) Greyhound bussiaseman edustalla penkin, jossa lukee ”For whites only”. Valokuvasin sen, mutta harmittelin samalla, etten ollut tullut valokuvanneeksi v. 1939 Berliinin eräässä puistossa näkemääni penkkiä, jossa luki ”Nicht fur Juden”.
Ettei tilanteessa ole tapahtunut mitään yht’äkkistä muutosta senjälkeen, kun lähdin Yhdysvalloista, olen huomannut lukiessani ”Ebonya”. Lukekaapas esim. tämän kuun ”Ebonyn” sivu 69.! Jos lukee vain valkoisten lehtiä Yhdysvalloissa, saa asioista liian valkoisen kuvan. Paljastamalla Amerikan rotusorron Suomen lehdissä koko räikeydessään, tekisitte palveluksen neekereille ja auttaisitte heitä samalla, että he saavat apua muualtakin, kuin kommunisteilta. Salailemalla ja kaunistelemalla todellisuutta annatte vain aseet kommunistien käsiin, sillä se, joka kertoo totuuden, on aina vahvemmalla puolella.
Olen itse aivan tavallinen suomalainen porvari, ja olen asunut Yhdysvalloissa siirtolaisviisumi taskussani, mutta eivät minkäänlaiset tulot olisi voineet houkutella minua jäämään maahan, jossa vapaus riippuu ihonväristä ja demokratiaa ei löydä muualta kuin puheista ja kirjoituksista.
Kunnioittaen
Porko, Eino – Astoria, OR – 4.6.1953
Porko, Eino – Astoria, OR – s.a.
Poutanen, Juha – Lahti – 26.2.1946
Herra Oskari Tokoi
Pyydän anteeksi että vaivaan teitä tällä otottomattomalla kirjeellä vaan minulla ei ole tietossa toisten Legionatovereiten ja tuttavien osoitetta niin siksi käännyn puolenne saatakseni minulle tärkeitä neuvoja. nyt kun usa ottaa vastaan siirtolaisia toukokuun 1 si päis alkaen niin olen aikonut hakeutua siirtolaiseksi sinne perheenikanssa, kun olen saanut kaksi eri kertaa rakentaa kotin karjalaan ja taas jättää sen niin tunnen täällä haluttomuutta kiinnittää varojansa mihinkään ja kuitenkin haluaisin vanhuuten kotin itselleni ja perheelleni siksi pyytäisin kysyä olisiko siellä mahtollisuus saata maata jolla voisi elää 7 henkinen perhe ja kuinka paljon luulette sellaisen tarvitsevan pääomaa taikka olisiko siellä mahtollisuutta metalli alalle muilla kuin nuorilla miehillä pojat on myös konemekanikkoja kuten minäkin mutta enhän halua olla vielä lasten elätti vaan tahton huolehtia itse osastani . tätä amerikan ajatusta hautan päässäni siinä varmassa luulossa että siellä ei huoli kärsiä ainakaan vilua vaikka joskus pikku nälkää olisikin kun maa on siellä lämmin ja täällä on asiat päinvastoin kun on pula kaikesta. ja ties kuinka kauan kestää tämä ylimeno-kausi . tervehtikää puolestani kaikkia Lekioonatovereita Kalle Hämäläistä erillään jos jossakin saatte yhteyttä heihin vaan parhain puolue tervehtys teille.
Pulkkinen, Anni – Kokkola -22 (?) 47
Pulkkinen, [?] – Tampere – 30.[?] 1948:
Herra Tokoi
Se tuntu niin vieralta että toveri Tokoi olisi paikalla. Sille kun luin sen teidän Elämän kertomus Sain lainatuksi sen teidän kirjoittaman kirjan se oli tosi hyvä ajattelin että minä tunnen teidät mutta vaan se oi vaan pieni murto osa Jos oma elämäni on ollut lapsesta synkkää Niin mitä olette saanut kokea Ja kun lujin niitä ikäviä kohtia kuin te yksin kävelitte pitkin rataa ja oli leipä pala ja kaksi lihapulla niin kyllä silmäni täyttyivät kynälistä ja pommilla ajaminen paikasta toisen Ja mitä tuskaa tunsin kun lujin että Hanna oli Venäjällä lapsen kanssa yksin Ja vielä kaksi poika oli sinne jäänyt ja piti olla vankina Oi tätä maailman surkeus.
Paljon olette koettanut parannella sitä vaan aina sama tulos Ja saatte olla iloinen että olette ainakin yrittänyt Ja toivoisin että kerran saisitte palkan sillä hyvä työ ei jätätään palkatta Jos ei täällä niin kerran kuin tulee palkanmaksupäivä niin saatte kuulla hyvä teit se uskollinen palvelia Ihmisten kiitos ei näitä paljon autta Olen minäkin elämässäni koettanut autta lähimmäisäni vaikka se on pientä ollut Vaan Jumala on siunannut sitä Oi mitän iloinen olisin jos saisin kuulla lapsistanne onko net pois Venäjältä muistan että yksi poika Raino eikö niin Toivoisin hartaasti että saisitte levätä ja tuntea rauha vanhaile päiville [?] Jumala teitä sihen Sille jos omistanme Jumalan rauha ja nateksiantaa sillon olemme rikkaita vaikka ei ole leipä pala Olin niin iloinen kun kuulin Rouvanne on vienyt teidät kirkon sille kuin tulemme vanhaisi niin ilonen ja surunen täyty Jäädä ja yksin Jesus asua sydämassani kertoka Rouvalle että olen niin että hän on löytänyt vapahtajan ja että rakkaudella saisitte vaelta nämä vuodet joka on jäljelle olenhan me jo vanhoja […]
Siunattua joulua ja onnea alkavalle vuodella kiitän vielä että olen saanut kirjan avulla tutustua elämänne siis hyvä.
Pulli, E. A. – Berkely, CA – 3.3.1950
Hyvä veli:
Parhaat kiitokset ystävällisestä kirjeestäsi, joka tuli tänään. En ole tahtonut sinua häiritä Suomesta palattuasi – ja niinpä siis ehdit ensin palaamaan tähän kirjeenvaihtoon! Well, haluan vain sanoa, että matkasi syntymämaahan toteutti allekirjoittaneen sydämessä eläneen toiveen vuodelta 1938, jolloin Sinut ja silloisen puolisosi ensi kerran tapasin. Ja sinä menit, sinut nähtiin – ja sinä voitit! Seurasin vierailuasi tarkoin.
Pulli, E. A. – Berkely, CA – 3.3.1950
Pulli, E. A. – Berkley, CA – 3.2.1952
Pulli, E. A. – Berkley, CA – 3.2.1952
Pulli, E. A. – Berkley, CA – 24.3.1953
Pulli, E. A. – Berkley, CA – 29.7.1953
Kiitokset kirjeestäsi, josta käyvät selville matkasuunnitelmasi tännepäin. Puhetilaisuutesi, kuten kai tiedätkin, Finnish Broterhood Haalille lauantai-illaksi, elok. 8. Ikävä vain, että samana iltana suuressa salissa on elokuvanäytäntö, ja yläkerran n.s. Club Haalissa lienee ruotsalaisten kokousilta, mikäli muistan. Käytettävissä on vain alakerran kuppilasali. Sinne sopii tosin n. 100 kuulijaa, mutta se on kolkko ja ”runoton” paikka illanviettoa varten. Mutta tilannetta ei kai ole voinut auttaa; talo on kesälläkin kovasti ”ylösotettu”.
Lausun sinut puolestani ilahtuneena tervetulleeksi tänne ”lahtipiiriin”. En muista, oletko ennen käynyt täällä […]
Niin että aina kun Sinä olet tulossa mieskohtaisiin kosketuksiin, asiani ovat piekmmin menlankolisella kannalla kuten muistanet Duluthissa v. 1947. Mitä mieluimmin kuin ketään toista sieltä idästä tapaan Sinua. ja tosiaan odotan toivomaasi rauhallista ja luottamuksellista keskusteluhetkä kanssasi. Tiedäthän, että Sinulle on varattu asunto ent. fitchburgilaisen Matti Nivelen kodissa. Olen varma, että viihdyt siellä.
Näkemiin siis, hyvä veli!
Pulli, E. A. – Duluth, MN – 6.11.1953
Pullinen, [?] – Hamina – 14.4.1947
Kunnioitettava Herra Oskari Tokoi
Pyydän anteeksi rohkeuttani tämän seuraavan suhteen. Olette hra Tokoi, jollain tavalla tuttu, siksi rohkenen aivan nimellisesti Teille osoittaa tämän pyynnön.
En tiedä, julkaistaanko Teidän lehdessänne mitään kaunokirjallista, mutta meidän lehdissämme ennen sotia tehtiin niin, ja siksi ajattelin, että olisihan se mukavaa, jos juttuni ”Eräs Etappi” tulisi sikäläisten kansalaistemme luettavaksi. Onhan Teillä julkaistavaa – ehken täältä Suomestakin – tarpeeksi, mutta jos ei Teillä ole mitään vastaan, niin toivoisin sitä.
Rohkenisikohan pyyttä, että jos tämä ei menisi Teidän arv. lehteenne, lähettäisittekö sen siihen NEW YORK Sanomiin, vai mikä se onkaan nimeltään? Panisin kirjeeseen rahaa postituksiin, mutta en ymmärrä, tekisikö sillä mitään siellä.[…]
luulin lukeneeni Suomen Sosialidemokraatista, että Te, Herra Tokoi palaatte joskus Suomeen. En tiedä, millaista on kotimaan kaipaus siellä. Meidän karjalaisten ikävä kotiseuduillemme on aivan hiuduttava. Se ei jätä rauhaan hetkeksikään – niin Suomessa kuin sentään ollaankin. Vanhempi aines meistä menehtyy ikäväänsä ja rauhattomuuteensa.
Sydämellisin Suomen terveisin – toveriterveisin
Puranen, Henry – s.l. – 12.5.1953
Puranen, Henry – s.l. – 12.5.1953
Pusa, E. Helsinki – 18.2.1946
Hyvä veli!
Parhain kiitokseni kirjeestäsi ja myötävaikutuksestasi hiilen saantiin Amerikasta teollisuustarkoituksia varten niinkuin myyntiehdot kuulemani mukaan kuuluu. Olen erityisen iloinen siitä, että Sinulla on niin hyvä nimi ja vaikutusvaltainen asema, etä sinun sanasi vaikuttaa ja painaa meitä koskevissa kysymyksissä. […]
Pusa, E. – Helsinki – 26.2.1946
Hyvä Veli.
Sekä kirjeestäsi, että sanomalehtiselostuksistasi on käynyt selville, että Amerikas-sa on ryhdytty laajaan avustustoimintaan Suomen hyväksi. Vaikka suoranaisenkin avustuksen tarve on hävitetyn Pohjois-Suomen köyhemmän väestön keskuudessa suuri samoin kuin osan Karajalan kannakselta tyhjin käsin pakoon lähteneiden karjalaisten keskuudessa, ja näin ollen pääosa avustustavaroista on tarkoituksen-mukaista käyttää suoranaisiin avustuksiin, pidän tarkoituksenmukaisena, että osa varoista käytetään sellaisen väestön omatoimisen työskentelyn edistämiseen, jonka avulla luodaan käytettäviin avustusvaroihin verraten huomattavasti enemmän arvoja. […]
Kirjeen ohessa aloite eduskannalle koskien maatalouskerhotoimintaa.
Puukari, Arvo – Helsinki – 31.5.1949
Puukari, Arvo – Helsinki – 31.5.1949
Puutio, Lauri – Kokkola – 14.3.1949
Koht. rohkenemme kääntyä puoleenne tiedustelulla, olisiko siellä mahdollisuutta Teidän arv. myötävaikutuksella saada menekkiä Himangan, Lohtajan ja Kälviän rannikolla suolatulle silakalle. […]
Puutio, Lauri – Kokkola – 14.3.1949
[…] Onhan tosiasia, että sinne Teidän nykyiseen kotimaahanne täältä vietiin suolattua silakkaa ennen sotia ja olivat tämän rannikon silakat siellä hyvässä maineessa, sillä vain tällä rannikolla valmistetaan sitä n.s. kovapainettua, jonka Te varmasti tiedätte minkälaista se on. Nyt me etsimme Teidän arv. asiantuntemuksellanne ja myötävaikutuksellanne sellaista liikettä tai toiminimeä, joka ottaisi kaupallisen puolen siellä hoitaakseen, sopimalla kansamme hinnasta, määristä ja toimitusajasta. Kysymykseen tietysti tulevat ensi saaliit.[…]