Oskari Tokoi Seura ry:n perustaminen 24.4.1984 (Perustamisasiakirja):

Oskari Tokoi seuran säännöt (alkuperäinen):

2 §: ”Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja tehdä tunnetuksi Oskari Tokoita, Hänen elämäntyötänsä sekä aikakauttaan. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa keräämällä Oskari Tokoihin ja hänen aikakauteensa liittyvää muistitietoa ja jäämistöä, edistämällä Tokoihin liittyvää historiallista tutkimusta, järjestämällä seminaareja ja esitelmätilaisuuksia sekä vaikuttamalla Oskari Tokoin museon perustamiseen ja sen myöhempään kehittämiseen.

Tarkoitustaan toteuttaakseen yhdistys kartuttaa varojaan toimeenpanemalla rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys hankkii tarvittaessa toiminnalleen asianomaisen viranomaisen luvan.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä”.

Asiakirjoja:

Oskari Tokoi -Seura ry, pöytäkirjat 1984 –

Oskari Tokoi -Seura ry, tilikirjat.

Valtiopäiväasiakirjoja

Kannuksen kunnan Palovakuutusyhtiön pöytäkirjat. Alkaen vuodesta 1900 (kopio).

Kauppakirja: Emil Kallenpoika Raaskan omistaman Raasakan verotila No 6,  (9/160 osaa manttaalia, 0 0562 manttaalia) myynti Oskari Tokoille, 11.6.1900 3 300 markalla.

Vanhin säilynyt valokuva Tokoin Lestijoen partaalle rakentamasta ”tornitalosta”, joka tuhoitui suuressa palossa vuonna 1924.

Haastatteluja:

Seppo Mutka – Hanna Märsylä (s. 1901), 28.11.1990:

Hanna muisti, että Tokoi ei itse asunut ns. tornitalossa, vaan radan varressa olleessa talossa. Tornitalossa asui sahan työläisiä. Muisti, että tornitalo paloi 1923. […]

Hannan mukaan työväenyhdistyksen vanhat pöytäkirjat on lähetetty Helsinkiin. Ei sanonut tarkemmin minne siellä, mutta sanoi niiden olevan hyvässä tallessa.

Tokoin kalustosta Hanna ei muistanut mitään, ja ei ihmekään sillä juuri samana vuonna kun Hanna muutti Raasakkaan muuttivat Tokoi perhe kokonaisuudessa Helsinkiin.[…]

Ote pöytäkirjasta tehty varsinaisissa talvikäräjissä Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin pitäjäin käräjäkunnassa, Jokelan maalla Ylikannuksen kylässä kannuksen pitäjässä vuonna 1905. Maaliskuun 21 päivänä: § 33: Näihin käräjiin ovat kauppiaat Oskari Tokoi ja Jaakko Jyränki, Kannuksen pitäjän Ylikannuksen kylästä, alla mainitussa suhteessa haastattaneet Talokkaan Emanuel Emanuelinpoika Annala, samasta kylästä, ja kun asia on nyt käytettäväksi otettiin, tulivat kantajat Tokoi ja vastaaja Annala kumpikin itse saapuville Tokoi myöskin kantaja Jyringin puolesta tätä ennen sisään annetun valtakirjan nojalla.

Kantaja jätti oikeuteen seuraavan kannekirjan.[…]

Kannuksen Työväenyhdistyksen vanhoja asiakirjoja:

Kannuksen Työväenyhdistyksen pöytäkirjoja perustamisesta vuodesta 1906, 1906–1911:

Työväenyhdistyksen perustaminen 1.1.1906: distyksen järjestäytyminen 28.1.1906

Työväenyhdistyksen järjestäytyminen 28.1.1906:

 

Arrentti kontrahti”. Vuokrasopimus, 12.12.1886

Kauppakirja, ratamestari E. Leino, 28.9.1906. Edellä olevista sitoumuksistamme menemme täytetakaukseen, Oskari Tokoi ja J. Jyrinki

Ote kiinnityspöytäkirjasta, 22.10.1902

Ote kiinnityspöytäkirjasta, 29.3.1903

Pöytäkirja Kannuksen torpparikokouksessa 12.1.1906. Puheenjohtajana toimi O. Tokoi

Pöytäkirja Kannuksen kunnan maanvuokraajain kokouksessa Kannuksen T.Y. talolla huhtikuun 4. päivänä 1907

Pöytäkirja Torpparikokouksessa Eskolan kylässä 12 joulukuuta 1907: Puheenjohtajana toimi O. Tokoi.

Kannuksen Työväenyhdistyksen vuosikertomus 1909: Johtokuntaamme ovat kuuluneet N. Mikkola, O. Tokoi […], Rahastonhoitajana O. Tokoi, […] Kunnallistoimikuntaan ovat kuuluneet T. Tokoi […], Rakennustoimikuntaan O. Tokoi […]

Työväen yhdistyksen velkakirja, 1.7.1923

Kannuksen Työväenyhdistyksen lainoihin (17.4. 1928, 20.9.1928) liittyviä asiakirjoja:

Lauri Lehojärven yhdistykselle luovuttamat asiakirjat.

War Office London, July 1920:

OFFICIAL CERTIFICATE. For Judicial Purposes, 10.5.1939, Oskari Tokoi.

Karl Nestor Tokoin päästötodistus Suomalaisen Lyseon viidenneltä luokalta, 17.5.1918.

Karl Nestor Tokoin (s. 3.2. 1901) päästötodistus (kopio), Suomalainen Lyseo, 17.5. 1918.

TYYNE JA NESTORI TOKOIN REHABILITOINTIASIKIRJOJA:

Ilmoitus Tyyne Tokoin perusteettomasta syyttämisestä.  Todistus Tyyne Tokoin rehabilsoinnista (29.9.1956)

Todistus Nestori Tokoin rehabilisoinnista (29.9.1956). Tyyne ja Nestor n. 1930, Oskari Tokoi -seura

 

Kopioi rehabilisointia koskevista venäjänkielisistä todistuksista.

Oskari Tokoin teosten luovutuskirja, Kannus, 28.6.1992: Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto, Puheenjohtaja Viljo S. Määttälä, Toiminnanjohtaja Mauri Nygård.

Kopioita eri arkistojen asiakirjoista (Mm. Tokoin Yhdysvaltain kansalaisuustodistus, 1898), Hanna ja Oskari Tokoin vihkitodistus 1897, Eva ja Oskri Tokoin vihkitodistus, 1939, Tietoja Arvo Tuomisesta, Nestor Tokoista etc.)

Seppo Mutkan käsin- ja koneella kirjoitettuja muistiinpanoja.

Kirjeitä:

Salama, Aune – Oskari Tokoi –seura Jyväskylä – 18.3.1991

Oskari Tokoi seura ry.

[…] Minun henkilökohtainen tapaaminen hänen kanssaan jäi yhteen kertaan. tulimme Tampereelta samassa vaunuosastossa hänen vaimonsa kanssa. Tokoi oli juhlapuhujana valtakunn. Sos. dem. Raittiusliiton juhlassa. Oli mielenkiintoista keskustella hänen kanssaan. Hän kertoi Amerikasta ym. Engl. kielinen vaimonsa ei puhunut suomea. Kun Riihimäen lähellä tiemme erosivat, hän otti minua lempeästi kädessä ja auttoi kuin ”testamentin” sanat, jotka tahtoi minun muistavan. Ne olivat ”Me ihmiset tarvitsemme tukea ja Jumalan voimaa”. Olen sanonut ne useinkin puhuessani Oskari Tokoita muistaen. […]

Tenander, Tuure – Mutka, Seppo – Kennebunk, ME – 20.3.1991

Tokoi, Lauri – Mutka, Seppo – Houston, TX – 31.3.1991

Mr. Mutka.

Thank you for your letter. Much of this information had been forwarded to me at an earlier date. I am pleased to know that you have taken the time to get in touch with my cousin.

Yesterday, March 31, 1991; I spoke with Jorma on the phone through my friend and neighbor who speaks Russian. Among other things, we discussed going to Finland. He mentioned the activities in Kannus this summer, and he had not been “officially invited”. I do not know what that means, except perhaps that there be a diplomatic or governmental channel that must be pursued. Of course, you would know more such things, as neighbors of the USSR. I wished to convey this information to you so that you may correspond further as you see fit.

The address you have used to reach me was interesting: “Wear parts and special tooling” appears at the bottom of some old company letterhead. My home address above would be best for any further correspondence.

Thank you again for your kind, and be assured that Tokoi relatives in the US are very appreciative of your efforts in supporting the museum in Kannus.

Sincerely,

Vainikainen, Tuula – Orava, Ellen – Naantali – 7.6.1989

OSKARI TOKOI – MUISTOMERKKITOIMIKUNTA: KANSIO

”Kannuksen kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti toukokuun 4. pnä 1971pitämässään kokouksessa Kannus-juhlatoimikunnan, jossa oli ehdotettu, että v. 1973 juhlat järjestettäisiin senaattroi Oskari Tokoin syntymän 100-vuotismuiston merkeissä. Noihin aikoihin syntyi Kannuksen Sos. Dem. Kerhon piirissä ajatus saada Oskari Tokoille muistomerkki hänen syntymänsä 100-vuoispäivään 15.5.1973 mennessä. Tämä ajatus johti senaattori Oskari Tokoin muistomerkkitoimikunnan perustamiseen.

Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin entinen kansanedustaja ja ministeri Matti Lepistö. Varapuheenjohtajan, kunnallisneuvos Oskari Joki-Hollilan, toimikunta valitsi keskuudestaan. Muina jäseninä olivat: Kaupunginjohtaja Niilo Peltola,puuseppä Anton Mäki-Leppilampi ja seppä Lauri Lehojärvi (Kannuksen kunta),  koulunjohtaja Martti Isohanni  (Kannuksen seurakunta), Eino Alanko Kokkola (Keski-Pohjanmaan Maakunta Liitto),  entinen toimitsija Toimi Metsäranta, Kokkola (Vaasan läänin Sos. Dem. piiri),  osastopäällikkö Aimo Kairamo, Helsinki (SDP), metsänhoitaja Raimo Kuosa, Helsinki (SAK), toimittaja Matti Hautala, Helsinki (Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta), Ensio Hukkataival, Helsinki (kirkollisten piirien edustaja).

Sihteerinä toimi Eino Alanko, joka johti myös valtakunnallista kansalaiskeräystä, joka järjestettiin 1.4. 1972 – 31.3.1973, yhdessä merkonomi Marja-Liisa Bobbackan (Kokkola) kanssa.

Muistomerkin rahoittamiseksi järjestettiin Sisäministeriön asianomaisella luvallakansalaiskeräys koko maassa 1.4.1972 – 31.3.1973. Keräyksen suojelijana toimi Vaasan läänin maaherraMarri Viitannen.

Senaattori Oskari Tokoin muistomerkin perustamisasiakirja   Muistomerkkitoimikunnan pj. Matti Lepistö

Tokoin muistomerkki:

Muistomerkki pohjatyöt samoin kuin muistomerkin edustan laatoitus tehtiin omana työnä. Betonielementit on rakentanut kajaanilainen Kaise Oy, pronssiosat korsolainen Haato Oy, akateemikko Väinö Aaltosen Tokoi patsaan pohjalta tehdyn pronssisen muotokuvan valun on tehnyt Vantaan Taidevalimo O. Sainio, tekstityöt on tehnyt klaukkalalainen Tähti-Muovi Oy, perustan ja elementtien rakennussuunnittelun hoiti oululainen insinööritoimisto Pekka Heikkilä. Rakennustöitä on valvonut muistomerkin suunnittelija professori E.L. Alanko. Muistomerkkitoimikunta. 12.4.1973

Asiakirjoja:

Pöytäkirjat

Tilikirja, tositteita

Lehtileikkeitä

Kirjeitä:

Opetusministeri Jouko Tyyri – Muistomerkkitoimikunta – Helsinki 7.1.1972

Opetusministeriö on viitehakemuksen johdosta tänään päättänyt myöntää Senaattori Oskari Tokoin muistomerkkitoimikunnalle    enintään 10 000 markkaa Kannuksen kuntaan pystytettävän senaaattroi Oskari Tokoin muistomerkin suunnittelupalkkioista aiheuvien menojen peittämiseksi. […] Opetusministeri 7.1.1972

Matti Lepistö – Opetusministeriö 12.7.1973 M. Lepistö – Opetusministeriö 12.7.1973

Muistomerkkitoimikunta – Ministeri Marjatta Väänänen – 19.11.1973 Ministeri Marjatta Väänäselle 19.11.1973

Tiedoksiantoja:

Arvoisa vastaanottaja: Arvoisa vastaanottaja

Lehdistölle: Lehdistölle

Tasekirja

Tilintarkastuskertomus 20.8.1973. Tilintarkastuskertomus. 20.8.1973

Muuta toimintaan liittyvää materiaalia: Esityslistoja, ohjesääntöjä, luonnoksia muistomerkistä, kirjeitä, selostuksia, listoja kutsuvieraista, kutsuvierasluettelo, kutsuja, lehtileikkeitä, lehdistötiedote.

Kirjoituksia: Eino Isohanni: Oskari Tokoi.  Eino Isohanni. Oskari Tokoi,  Matti Lepistö: Oskari Tokoi Ammattiyhdistysjohtajana. Matti Lepistö. Oskari Tokoi ammattiyhdistysjohtajana.

Valokuva-albumi Oskari Tokoin muistomerkin paljastustilaisuudesta ja juhlasta 20.5.1973:

Muistomerkin paljasti SDP:n puheenjohtaja Rafael Paasio: ”Olemme kokoontuneet juhlaan, jolla on poikkeuksellinen luonne ja tarkoitus. Olemme tulleet läheltä ja kaukaa osoittamaan kunnioitusta miehelle, joka kerran lähti näiltä mailta kokemaan elämää kotimaassaan ja merten takana”. Rafael Paasion puhe

Senaattori Oskari Tokoin muistomerkin Kannuksen kaupungille luovutti muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Matti Lepistö (Kuva. Oskari Tokoi -seura)

Ministeri Matti Lepistön puhe: Matti Lepistön puhe 20.5.1973

Oskari Hollanti, Kannuksen kunnanvaltuuston puheenjohtajan vastaanottopuhe: Oskari Hollanti 20.5.1973 (Kuva. Oskari Tokoi -seura)

KANSIO: SENAATTORI OSKARI TOKOI SYNTYMÄN 100-VUOTISJUHLA Kannuksessa 30.5.1973

Kansion Oskari Tokoi -seura ry:lle on luovuttanut Kannuksen kirjasto.

Sisältö:

Valokuvia (20 kpl) muistomerkin paljastustilaisuudesta, selvitys kuvista, kuvaaja ei tiedossa.

Senaattori Oskari Tokoi ja hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlallisuudet Kannuksessa 20.5.1973.

Oskari Tokoin muistojulkaisu, Keski-pohjanmaan Kirjapaino Oy, Kokkola 1973.

Postikortti: 1873 Oskari Tokoi 1963.

Lehtileikkeitä:

Keski-Pohjanmaa, 13.6.2013. Rainer Smedman, FT, ”Senaattori Oskari Tokoin syntymästä 140 vuotta. ”Ameriikan” kävijästä kansanedustajaksi.

Keski-Pohjanmaa, 18,8,2009. Kannuslaisille oma näyttämö paikkakunnan kansainvälisestä suurmiehestä. Tokoi-dokumentti työväentalolla.

Keski-Pohjanmaa, 7.8.2006. Outi Yli-Arvo, ”Historiaa, kulttuuria ja yhteiskunnallista keskustelua Oskari Tokoi viikolla. Tokoin elämäntyötutuksi.

Keski-Pohjanmaa, 30.10.2006. Kaisa Hahto, ”Työväenliikkeen pitkän linjan toimija rohkaisee nuoriakin tunnustamaan väriä. Tokoin perintö ei vanhene”.

Keski-Pohjanmaa, 2.9.2009. Hannu Björkbacka, ”Kannuksen senaattori palasina maailmalla”.

Raivaaja, 1.6.1973. ”Oskari Tokoin muistomerkin paljastus hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlallisuuksissa Kannuksessa 20.5.1973”.

Keski-pohjanmaa, 20.5.1973. ”…Vilinää ja hulinaa nyt siellä, missä ennen vallitsi ihmismieltä tyynnyttävä lempeys ja rauha… Tokoin Kannus oli toinen kuin tänään.

Keski-Pohjanmaa, 10.4.2005. ”Tokoista näytelmä Kannukseen. Kiistellyn valtiomiehen värikäs elämä riittää aiheeksi.

Keski-Pohjanmaa, 16.5.2004. Lauri Järvinen, ”Irtiotto isästä ei pelastanut Tyyne Tokoita teloitukselta.

Keski-Pohjanmaa, 25.4.2001. Osmo Vasala, ”USA pelkäsi Tokoita.

Muistojen Karja, 1958/6–7. Hintikka, Veikko. ”Suomen marsalkka Mannerheimin ja senaattori Oskari Tokoin historiallinen kädenpuristus jäi toteutumatta (2–3).

Keski-Pohjanmaa, 20.5.1973. Maanviljelijä ja kauppias Tokoin ammatit vuosina 1900–1913.

Suomen Kuvalehti 1949/27. Eila Jokela, ”Tokoin tie”.

Uusi Kuvalahti 1958/47. Tokoin sanoma.

Uutispäivä Demari, 21.4.2005. Lauri Oilikki, ”Oskari Tokoi lyödään farssiksi Kannuksessa. Musiikkinäytelmä valmistuu kaupungin ensi kesän 20-vuotisjuhlien kunniaksi.

Keski-Pohjanmaa, 17.3.2006. Kannuksessa nousee liekki.

Keski-pohjanmaa, 8.8.2006. Elina Koivisto ”Oskari Tokoin poliittinen herääminen Sofian lavalla. Nuori kapinallinen Kannuksesta”.

Keski-Pohjanmaa, 11.8.2006. Tiina Ruotsala ”Tokoin tarikalla hetken verran”.

Keski-Pohjanmaa, 1.4.2008. Pia Räihälä, ”Oskari Tokoista tv-dokumentti”.

Keski-Pohjanmaa, 11.5.2006. Kaisa Hahto, ”Uutuuksina kotiseuturetket ja Oskari Tokoi -viikko”.

Lestijoki, 29.6.1992. Maailmanpolitiikan polkemissa ihmiskohtaloissa on traagisuutta, jota vain kokenut voi aistia. ”Koko sieluni on tässä tapaamisessa”.

Keski-Pohjanmaa, 29.6.1992. Eino Ketola ”Oskari Tokoi ja vapaa Suomi”.

Keski-Pohjanmaa, 28.11.1994. Antti Hietalahti, ”Kristitty, sosialisti, humanisti, maapakolainen, käytännöllinen idealisti. Tokoista löytyy monta piirrettä.

Aamulehti. Tokoit tapasivat pitkä eron jälkeen. Serkuksia ja sukulaisia saapui Kannukseen sekä Yhdysvalloista että Ukrainasta.

Keski-Pohjanmaa, 29.6.1992. Paakkinen haukkui hallituksen Tokoi-museon vihkiäisissä. Hallitus pyrkii hajottamaan ay-liikkeen.

Keski-Pohjanmaa, 29.6.1992. Tiina Ruotsala, ”Tokoin sukulaiset toivat muistoja isoisänsä museoon. Kannuksen suuren miehen museo vihittiin”.

Lestijoki, 2.7.1992. Tokoin museo vihittiin.

Hakkapeliitta 1938/46. Oskari Tokoin paluu.

Päiväämättömiä lehtiartikkeleita:

YV-kirjeenvaihtaja Kyllikki Markkasen kuvakirja Amerikasta. Oskari Tokoin vieraana Fitcburgissa.

Tieto Tokoista talteen.

Keski-Pohjanmaa, Yhteisk. maisteri, päätoimittaja Pentti Pulakka. Oskari Tokoi poliitikkona ja ammattiyhdistysjohtajana.

Keski-Pohjanmaa, Osmo Vasala, ”Ellen Orava muistaa Tokoin hyvänä puhujana”.

Heikki Ahmala. Tokoin viljajunan mukana Siperiaan.

Oskari Tokoi, ”Kun Petsamo liitettiin Suomeen”,

Muu materiaali:

Oskari Tokoi kannuslaisena ja valtakunnallisena vaikuttajana, seminaari 8.6.1985, käsiohjelma.

Hannu Soikkanen ”Työväenliike ja kristinusko erityisesti Tokoin vaiheita silmällä pitäen”. Esitelmä Tokoi-seminaarissa Kannuksessa 28.11.1994.

Kutsu: Oskari Tokoi -seuran 10-vuotisjuhlaseminaariin 27.11.1994.

Tuula Vainikainen ”Eräiden Suomen puoluelehtien suhtautuminen Oskari Tokoin armahduskysymykseen vuonna 1938. Poliittisen historian proseminaari, 6.11.1980.

Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisuja XXVII, Turun Historiallinen Arkisto XXVII, 1972. Reino Kero ”Pessimistin ja optimistin näkemykset Venäjän vallankumouksen onnistumisenmahdollisuuksista. Oskari Tokoin ja Santerin Nuortevan kirjeenvaihtoa yli Atlantin”.

Kesäkuun 5. 1974 Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahstolle luovutettiin peruspääoma Oskari Rahston perustamiseksi

Muistomerkki toimikunnan puheenjohtaja Matti Lepistön luovutti Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan Rahaston hoitokunnalle keräysvarojen ylijäämän 43 422, 16 markkaa peruspääomaksi Oskari Tokoin nimeä kantavalle nimikkorahastolle. Puheessaan Lepistö lausui: ”Rahaston tarkoituksena on hakemuksesta myönnettävien stipendein edistää Oskari Tokoin elämäntyötä koskevaa ja hänen edustamaansa aatemaailmaa koskevaa tutkimusta ja tukea vähävaraisten nuorten opintoja, ensisijaisesti työväen oppilaitoksissa kuten Työväen Akatemiassa, Voionmaan Opistossa Ammattiyhdistysopistoissa ja toissijaisesti kansanopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Oskari Tokoin rahasto kunnioittaa edelleen senaattorin elämäntyötä jakaen joka toinen vuosi apurahoja Oskari Tokoin elämäntyötä ja hänen edustamaansa aatemaailmaa koskevaan tutkimukseen ja opiskeluuun sekä kulttuurin kehittämiseen.

Matti Lepistön puhe 5.6.1974  Oskari Tokoi rahasto Oskari Tokoi rahasto

”Oskari Tokoista pysyvä muisto” – Saima Park, Fitchburg 21.5.1989:

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan Rahasto on myötänyt Teille OSKARI TOKOI SEURA R.Y.  15, 000 mk Tokoin muisotmerkin ja Tokoi museon kehittämiseen Kannuksessa OSKARI TOKOI RAHASTOSTA. Kokkolassa 10.4.1988. Apuraha Oskari Tokoi Rahastosta 10.4.1988.

Tasavallan presidentti Mauno Koiviston tervehdys muistotilaisuuteen:

”Mr. Oskari Tokoi, Vice-President of the Imperial Senate of Finaland that was Finland’s first national government, was a significant national leader in those difficult years prio to independence. He has permanent place in the political history of Finland, not only as one of the founding fathers of the nation, but also as great champion of the labor movement.

In the United States, he has an outstanding record of achievement as a long-time editor of RAIVAAJA and a great champion for the cause of his fellow countrymen both in the new country during World War II and also in the old country.

I extended my best wish of success to the Finnish Cultural Center of Fitchburg and to RAIVAAJA. I also avail myself of this opportunity to thank the Finnish-Americans and all other friends of Finland for their tremendous contribution in making the 350^th Anniversary of the Arrival of the Finns in Delaware Valley and the National Year of Friendship between Finland and the United States such a success”.

Yksittäisiä lehtileikkeitä: