VALTIORIKOSOIKEUKSIEN SYYTTÄJÄNVIRASTO                                 

KANSIO 1:

Yrjö Koski – Oskari Tokoi – Fitchburg – 11.4.1917

[…] Täden tulen onnittelemaan Teitä niiden woittojen johdosta jotka olette saavuttaneet. Tai oikeammin olette saaneet takaisin sen minkä Suomen kansalle todelisesti kuului. Nyt ainoa toivoni on että lopettaisitte sen ihmisteurastuksen ja näin olle Suomen kansa saisi oman takisen hallitusmuodon […]

Työväen järjestyskaartin käsikirja

Matkatodistus, Valtiopäivämies Oskari Tokoi – Helsinki  16.6.1915

Joukko puoluetovereita – Oskari Tokoi – Päiväämätön

Suomen tulevassa tasavallassa olemme toivoneet juuri Teistä sitä miestä, joka meidät hädästä päästää ja valvoo meidän työkansan etuja. […] Uusi kapina nousee vapaassa Suomessa, jollei tule Suomesta itsenäinen tasavalta uusilla perustuslailla ilman kirkkoa ja ilman ruotsalaisia nylkyreitä! Tahdomme taistella jos ei muu auta perustamaan suomeen sosialista suomalaista Tasavaltaa. Luotamme enemmän Teihin, pidämme Teistä kuin isästä ainakin”.

Karkun työväki – Oskari Tokoi – Karkku – 5.8.1917

Senaattori Herra Oskar Tokoi.

Karkun työväki kokoontuneena Palvialan työv. yhd. talolle keskustelemaan Huittisissa tapahtuneesta verinäytelmästä, päätti kääntyä Senaatin varapuheenjohtajan Herra Oskar Tokoin puoleen anomuksella, että mainittuun verilöylyyn syylliset saatettaisiin lailliseen edesvastuuseen ja että verilöylyyn osaaottaneet viranomaiset tulisivat heti viroistaan erotetuksi.

Edelläolevan pyydämme täten saattaa herra senaattorin tietoon asianomaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.

Kokouksen valtuuttamina

Kaarlo Lähteenmäki Kalle Lahtinen

Juho Torppa, Vaasan läänin kuvernööri – Oskari Tokoi – 9.6.1917 J. Torppa 9.6.1917

[….] Asiat tähän asti ovat läänissämme kulkeneet tyynesti ja rauhallisesti. Toivon niinnen edeskinpäin sujumaan, ellei ulkoapäin tule yllätyksiä.

Omistavia kansanaineksia olen vakavasti varoitanut työväen ärsyttämisestä ja toivon että suurin osa suomalaista väestöä on siitä ottanut huomatakseen. Ruotsalaisissa piireissä sitä vastoin harjoitetaan kiihoitustyötä, jolla nähtävästi on erikoinen tarkoitus, varsinkin minun nähden. Tiedän että kuvernöörillä on ylin järjestysvalta läänissä toivovat nämä sekasortoa ja ennen kaikkea, että saisivat työväen kiihottumaan ja minun kimppuuni käymään. Warsinainen kansa ruotsalaisten piirissä, on yleensä kunnon väkeä, van virkavallan edustajat keinotekoisesti näidenkin kesken koettavat saada aikaan tyytymättömyyttä kansanvaltaisten aatteiden toteuttamista vastaan.

Suoraan voin sinulle sanoa, että tunnen tämän toimen sellaiseksi jossa voipi huomattavasti asiain kulkuun vaikuttaa yhteiskunnan eri aloilla, ja on varmaa että huomattava käänne tulee täällä tapahtumaan henkisen ja taloudellisen elämän asioissa, jos oloni tulee tässä toimessa jatkumaan. Aivan heti ei voi paljoa saada aikaan kuten hyvin käsität.

[…]  Parhainta menestystä suuriarvoisessa tehtävässäsi. Lämmin tervehdys.

Herman Saxman [?] – Oskari Tokoi – Helsinki – 23.3.1917

Kansallis-Osake-Pankin virkailijoita – Oskari Tokoi – Helsinki – 21.4.1917

”Suuren isänmaallisen puheenne innoittamin, pyydämme saada näin julkituoda vilpittömän kuniotuksemme ja ihailulle Herra Senaattoria kohtaan, samalla toivoen hartaasti, että Teille kunnioitettava kansalainen suotaisiin aikaa ja voimia toteut-tamaan aatetta: Isänmaan onni yli kaiken”.

[?] – Oskari Tokoi – Keitele  6.7.1917

[?] – Puhemies Oskari Tokoi – Kuopio – 20.4.1913

Kalle Harju – Kansan Edustaja Oskari Tokoi – Tampere – 11.1.1918

Kansan edustaja Herra Oskar Tokoi

Lukiessani sanomalehtiä joissa tätä nykyä on hyvinkin paljon mielenkiintoista. Loin silmäykseni yhtäkkiä erääseen kohtaan jossa puhuttiin siitä parpaarillisesta Mikkolan sotalaitoshommasta tänne Suomeenkiin. Olen tosin yksinkertainen maalainen enkä tietenkä minkäään suurasiain arvostelija, Waan koska tunnen eduskunnassa olevan vieläkin tyhmempiä kuin minä. Kuten esimerkiksi sellaisetki Herrat jotka nyt Kulttuurikansalle tahtovat syöttää sellaista meininkiä että torpparilaitos on tarpeellinen hyvän järjestyksen pysyttämiselle maassamme.

Niin arvoisa Suomen kansan esitaistelija! […] Kansan edustaja Herra Oskar Tokoi

Matkustava Paljon Matkustanut työmies.

Sähkösanoma – Helsinki – 9.4.[?]

Kiireellinen ja salainen Senaattori Tokoi Helsinki. […]

Emil Kaleva – Senaattori Oskari Tokoi – Hattula – 6.8.1917

Herman Kurikka – Senaattori Oskari Tokoi – Wärtsilä  19.7.1917

S. Tamminen – Senaattori Oskari Tokoi – Sysmä – 24.5.1917

[?] – Ei vastaanottajaa – Päiväämätön

[…] allekirjoittanu tekee tiettäväksi Etä Lapualla on anarkialaiset puuhat vallalla ollu yli puolen neliättä vuoden julkisesti ja salaa niin kauan kun suomettarelaista mätää on ollut ja Perustulain paskaa […].

Pöytäkirja (jäljennös) Ylivieskan työväen kokouksessa Ylivieskassa toukokuun 25. p:nä 1917

[…] Keskusteltiin kirkon ja valtion erottamisesta ja yksimielisesti päädettiin, että kirkko on eroitettava valtiosta, ja että kirkolla ja pappiloille kuuluva omaisuus on luovutettava koko yhteiskunnan omaisuudeksi, sekä uskonnonopetus on poistettava kouluista ja päädettiin kehoittaa Senaattia ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin asian hyväksi.  […]

Matti Mähönen – Senaattori Oskari Tokoi – Suistamala – 11.6.1917

[…] Omaisuus on luovutettava koko yhteiskunnan omaisuudeksi, sekä uskonnonopetus on poistettava kouluista ja päädettiin kehoittaa Senaattia ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin asian hyväksi.

 

KANSIO 2:

[?] – Senaattori Oskari Tokoi – Pietari – 25.7.1917

Edustaja Kuusinen […] pyysi ilmoittamaan Teille … miten täällä käsityksemme mukaan suhtauduttaisiin kysymyksessä olevaan kysymykseen[…] On vaikea sanoa tällä hetkellä mitään varmaa siitä, tuleeko väliaikainen hallitus tunnustamaan eduskunnan hyväksymän lain vai ei. Joskin erinäiset ministeriön jäsenet ovat kylläkin ilmoittaneet tyytymättömyytensä eduskunnan hyväksymän lain johdosta, ovat he olleet jotenkin pidättyväisiä kysymykseen nähden mille kannalle hallitus tulee asettumaan. Hallituksen kanta riippunee jossain määrin olojen kehittymisestä… Ei ole tietysti epäilystäkään siitä, etteikö lähetystä otettaisi vastaan.

Sos.dem puolueneuvoston päätös eduskunnan vallan laajentamisesta (päiväämätön, kopio)

Sähkösanoma – Oskari Tokoi – Helsinki – 18.5.1917

Lakot Porin tienoilla laajentuneet käsittämään noin 200 tilaa anarkistisluontoista vallattomuutta esimerkiksi karjataloudessa. Mahdotonta ehkäistä. Lakkolaiset pysäyttäneet Eurajoen ja Nakkilan meijerit. Isännätkin paikoin estetty peltotöistään kauran kylvöt miltei aloitamatta. Hallituksen välitys heti välttämätön. Maanviljelijät eivät voi alistua kahdeksantuntisiin kesätyöpäiviin eivätkä voisi vastata seurauksista. Satakunnan maanviljelijäin yhdistyksen johtokunta.

Matti Koski – Oskari Tokoi – Kokkola – 14.7.1917

Suonethan anteeksi vaikka sinua vielä vakuutan tulemisesi suhteen tänne Kokkolaan ensi sunnuntaina 22.5. Korttisi johdosta olemme täällä toimineet kaikki niin, että saapumisesi olisi aivan välttämätön, muutoin menetämme kansalaisluottamuksemme pitkäksi aikaa.

H. Mäkinen – Herra Oskari Tokoi – Karjalohja – 28.6.1917

[…] Käännymme (Karjalohjan Työväenyhdistys) puoleenne kysymällä kysyä onko oikeus Työnantajilla torppareita ym.  häätää kun täällä on Työläiset alkaneet 8 tunnin työpäivän ym. pienten vaatimustensa perustueella lakkoon ja työnantajataholta on mitä raakimmat uhkaukset levitetty pakoittamalla työläisiä töihin. Pyydämme nöyrästi pikaista kirjellistä tiedonantoanne. […]

K. J. Wirtanen – Senaattori Oskari Tokoi – Päiväämätön

[…] Rajaseutu ikäänkuin hukkumassa ollen huutaa apua. Se on epätietoinen, miten menetellä, miten elää – kallistuako venäläiselle taholle, venäjän sosialistien menettelytapoja ja käsityskantoja omaksumaan, vaiko suomalaisen sosialidemokratian selville vesille, jotka se kuitenkin näkee vielä rajalapsen silmillä katsoan varsin sameina. Rajaseutulaiset ovat nähneet suomalaisten, sekä venäläisten sosialidemokraattien menevän hallituksiin, mutta he ovat nähneet jälimmäisten muuttuneina kansan pettäjuks […] Rajajoen Työv. Y:n ja S.R. Liiton Walkeasaaren piirin yhteinen huvitoimikunta.

Antero Leino – Ylisenaattori O. Tokoi – Imajoki – 22.7.1917

Toivo Antere (?) – Senaattori O. Tokoi – Toijala – 15.7.1917

Weilin&Göös Osakeyhtiö – O. Tokoi – Helsinki – 15.6.1917

Gösta Björkenheim – O. Tokoi – Kuusankoski – 10.7.1917

H. Tuomisto – Herrat Senatöörit – Ilmajoki – 11.6.1917

Arvoisat herrat senatöörit älkää pitäkö naurettavina yksinkertaistenkaan Kirjeitten lähettämistä? Mistä on tehtävä täällä Eteläpohjanmaalla, kyllä se on kummallinen olento nimittäin porvari, täällä on pikku 16sta osa manttaalia talokkaatkin sellaisia, ettei saisi olla millään viljalla Raja hintoja jos he sai päättää oman päänsä niin he ehdottomasti tappais nimittäin köyhät maattomat nälkään siis he saa verrata murha miehiin pois se että ruiskilon hinta 45 p se pitää olla 45 p. Ahkera hyvä työmies ja Köyhä H. Tuomisto.

[?] – Senaattori Oskari Tokoi – Päiväämätön

[…] tällä ajalla, kun kaikkialla uudistuksia toimeenpannaan koettaisi vaikuttaa, että kaikellaista kylpylaitoksista pois otettaisiin miessaunoista sekä numeroista miehiltä naissaunoittajat. Suomen Naisyhdistys on jo kauan työskennellyt siihen päätökseen, mutta turhaan. […] Tunnettuahan on kuinka paljon veneeriset taudit niistä leviävät, niissä harjoitetun sukupuoliyhteyden kautta. … Minä nöyrimmästi pyytäisin että kunnioitettu Herra Senaattori tekisi kaikki mitä voi tässä asiassa niin että se tulisi eduskunnassa esille. Jos ei nyt kun on muita tärkeitä asioita, niin kuitenkin lähimmässä tulevaisuudessa. […]

S. R. Järnström – Oskari Tokoi – Uusikaarlepyy – 14.6.1917

[…] kuin varma vakaumukseni voisi pakottaa minua näitä riviä kirjoittamaan juuri luettuani sanomalehtiselostukset suorasta ja miehuullisesta esiintymisestänne eduskunnassa eilen toissapäivänä […]

Voin yksinkertaisesti Teille herra senaattori ilmoittaa, että kannatan täydellisesti mielipidettänne asian tilanteesta, sillä minustakin riippuu meidän ulkomainen asemamme Suomen kaikkien hartaasti toivoma itsenäisyys – mitä suurimmassa määrässä meidän sisäisen asiamme kulusta.

[…] olen suuren hädän alainen, minä tulen Norjasta. Olen ollut siellä 1903 asti vaan nyt kun sain kuulla että Suomi on nyt vapaa maa niin tulin kotomaahan…olen tullut salaa kotomaahan sillä kaikkia jotka tulee ulkomailta luultaan vakoojiksi ja minulle kävi niin onnettomasti, että ukkonen poltti kaikki mitä minulla oli […] Pyydän Herra Senaattori olkaa hyvä ja lähettäkää minulle rahaa te voitte minua auttaa. Olen terve voin ansaita ja maksaa Herralle takaisin uskon ja luotan Herra Senaattoriin […]

Kautto S. Siikala – Oskari Tokoi – Luopa – 9.7.1917

R. Saraste – Oskari Tokoi – Impilahti – 18.6.1917

[?] – Oskari Tokoi – Turku – 28.6.1917

Väliaikaisen Hallituksen lakitieteellinen Neuvosto – Lausunto Suomen Talousosaston Varapuheenjohtajalle, Senaattori Oskari Tokoille, 13/26 4 1917 Pietari, Carl Encell:

Lausunto pidettävä salaisena

H. Haapalainen – Korkearvoinen Herra Senaattori – Päiväämätön

J. Kosonen – H. K. Kunnioitettu Herra Senaattori – 22.7.1917

Älkää pahastuko jos piirrän pikkuisen teille tänä murrosaikana, kun kansamme on vailla sekä sisäistä että ulkoista [?] Esitän, että perustatte kiiruusti Helsinkiin Kansanvartion järjestysmiehistön katuvartion käyntiin 18 – 40 ikäisistä terveistä puhdasmaineisista miehistä, naisiakin saa olla vaikka 70 ikäisiä kun heillä vain on kaikki hermot terveet.

Tällaiset järjestyshenkilöt olisi muodostettava palosammuttajien malliin, kantaväkeen ja vapaaehtoisiin. Helsinkiin luulisin nytkin riittävän 200. miestä aseellista vapaehtoiset myös osa aseellisia tuhatmäärin joita tarvittaessa kutsuttaisiin hyvällä päiväpalkalla. Tällainen järjestys levittäisi alkaen Helsingistä yli koko Suomen, sitä parempi mitä pikemmin-. Mainitun järjestyksenpito henkilökunnan ohjesääntöjen laatimista varten apulais[?] […]Maisteri T. J. Hynnisen […]

Käsinkirjoitettu puhe (oletettavasti, eduskuntapuheenvuoro, vaalien jälkeisessä eduskunnassa), joka käsittelee mm. sotalaitoksen perustamista, naisten osuutta julkisissa viroissa, elintarvikkeiden luettelelointia, maataloustuotteiden (viljojen) korkeita hintoja, rajahinnoista (viljan) jne. ”[…] tästä on seurauksena se, että vaikka elintarvikepula on vielä olemassa, niin ei niitä saada kuluttajain käytettäväksi vaikka kuinka kipeästi niitä tarvittaisiin ja seurauksena on että osa ihmisistä saa kuolta nälkään taoisten tunteettomuuden ja häikäilemättömän keinottelun tähde. Ainoa keino, millä tällainen peli voidaan lopettaa on varastojen tehokas tarkastus.

Juho Äijjälä – Senaattori Oskari Tokoi – Rauma – 12.5.1917

[…] Päinvastoin ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että nykyisen hallituksen jäsenet käydessään hallitukseen tekivät isänmaalle suuren palveluksen. Ja kun kerran sosiaalidemokraattinen puolue ei tahdo yksin hallitusta muodostaa, olisi suuri vahinko, jos nykyinen hallitus eroaisi. Porvarillinen hallitus ei voisi hetkeäkään tulla toimeen silloin, kuin kiihtyneitä joukkoja on yksinomaan sanan voimalla hallitta. Ketä porvarillista senaattoria ne ottaisivat edes kuunnellakseen? Sinun käyntisi täällä on ilmeisesti vaikuttanut rauhoittavasti. […]

Sähkösanoma: Tomskin juutalaisväestö – Presidentti Tokoi – 20.4.1917

Kokoontuneena tänään toukokuun ensimmäisen päivän suurena yleismaailmallisena juhlapäivänä lähettää Tomskin juutalaisväestö tervehdyksensä vapautuneelle Suomelle, ilmilausuen sen lujan vakaumuksen, että Suomen kansallinen Hallitus ja Eduskunta Venäjän esimerkkiä noudattaen viipymättä tulevat hävittämään juutalaisten keskiaikaisen oikeudettomuuden jäänteet sekä ensi tilassa antamaan määräyksen kaikkien juutalaisia koskevien rajoitusten poistamisesta Suomesta. Jokainen päivä, jonka juutalaisten häpeällinen oikeuksien puute edelleen on voimassa ja erikoisesti Suomen vihollisten käsissä. Jos suomi viivyttelee juutalaisten oikeudettoman aseman parantamisessa, vaikeuttaa se samalla taistelua pienten kansallisuuksien itsenäisyyden oikeutuksen puolesta. Kaukaisen rajamaan vapaa venäläinen juutalaisväestö liittää vastalauseensa toisessa rajamassa olevien veljiensä ääneen, syntyköön rauha ja veljeys suurten ja pienten kansallisuuksien kesken. Tomskin juutalaisten taloudellinen toimikunta.

Seppä Juho Uosukainen – Oskari Tokoi – Sakkola – 28.4.1917

M. Saloranta – Oskari Tokoi – Wiipuri – 3.5.1917

Sähkösanoma: Rovaniemen kunnallisklubi – Rovaniemi – 14.4.1917

”Täysi tunnustuksemme Suomen kansan mielipiteitä selvästi edustavasta puheestanne eduskunnassa”.

 

KANSIO 3:

Marriage License and Certification of Marriage – Oskari Tokoi ja Hanna Raina, City & County of San Francisco, Jan. 6. 1897

Sähkösanoma – Terijoki – 30.4.1917

Sähkösanoma – Helsinki – 17.4.1917

Avoin kirje Senaatille. Senaatin maanviljelystoimitusunnan antama väliaikainen julistus elintarvikeasioissa ja joka julistus on lähetetty myös läänin kuvernöörille on siksi puutteellinen, harhaanjohtava ettei tuolla toimenpiteellä ole tarkoitettukaan muuta kuin saattaa nykyinen elintarvikepula yhä ahtaammalle. […]

Sähkösanoma – Helsinki – 17.4.1917

Sähkösanoma – Colorado – 22.4.1917

=Greetings congratultions upon freedom =Committee Finlanders Telluridge Colorado;

Sähkösanoma – Lahti – 11.4.1917

Lahdessa ovat pankit lakkauttaneet venäläisten rahojen vastaanoton. Vaihtavat ainoastaan 10 ruplaa. Siitä on johtunut suuria levottomuuksia rykmentissä. Olen saanut miehet rauhoittumaan. Voi tapahtua että pankit ja kauppalat ryöstetään. Pyydän pikaisesti ilmoittamaan armeijakunnalle ja Suomen Senaatille. Erverstiluutnantti Porynkoff.

Aaro Aarnio, Tuure Kuusela – Oskari Tokoi – Kauhajoki – 9.5.1917

G.W. Wihanen – Oskari Tokoi – Walkeala – 12.5.1917

Kun nyt maassamme vallitsee elintarvikkeiden puute ja uhkaa nälän hätä niin tuo kalastus olisi mitä pikemmin ratkaistava […] että saisi kalastaa se olisi suuri elämisen jatko. Kun täällä meitänkin paikka kunalla on hyvät kalavetet vaan tänä Keväänäkin kuin paikkakuntalaiset mäkitupalaiset ja torppart pani pyytyksiä järveen niin Wuorineuvos [?] kalamies nosti pyytykset maalle ja hään on sitä tehnyt useita vuosija […] niin pyytän nöyrimmästi että eduskunnassa eli Senaatissa mitä pikemmin julistettaisiin näin hädän aikana vapa Kalastus kaikissa luonnon järvissä.

Joel Wirtaranta – Oskari Tokoi – Sysmä – 27.4.1917

A. Kotilainen – Oskari Tokoi – Kannus – 13.4.1917

Pyydän vaivata teitä kiinnittämään huomiotanne esittämääni asiaan vaikka tiedän tiedän kyllä uuden virkaasemanne vuoksi akanne olevan tarkoin ylä otetun. Kysymys on tuo leipäkysymys jonka suhteen ajattelin kääntyä puoleenne […] meidän maalaiskirjeenkantajienkin on ryhdyttävä vaatimaan pikaista korjausta oloihimme. […] Olisiko mahdollista perustamaa maalaiskirjeenkantajain yhdistys, liittyä koko maata käsittävään ammattijärjestöön”

 Juho Hiltunen – Oskari Tokoi – Hirvijärvi – 6.5.1917

Tiedustelu arpajaisluvasta.

Köyhä leski – Oskari Tokoi – Nurmo – Päiväämätön

Kun mettistä on kielletty sakonuhalla ja vielä talokkaat itte syöttää Maantien sivukkin jotta Köyhällä ei ole muuta keinua kuin myydä Lehmä pois ja pansensa paimeneksi Talokkaille. Ja jos menee pyyttää ostaa Maitua niin vastataan jotta Maidon tarvittee itsekin näin työn aikana antakaa anteeksi vaikka näin huonolla järjelläni Kirjoitin. Olen yksi köyhä leski ja paljon Lapsia. Nurmon seurakunnasta. Kunnioitkella piirsin teille.

Kalle Aaltonen – Oskari Tokoi – Tampere – 3.5.1917

Elias [?] – Oskari Tokoi – Imatra – 6.5.1917

Pöytäkirja: Vuokranottajian kokouksessa Jokioisten Haapaniemen työväenyhdistyksellä 22 p:nä huhtikuuta 1917, jossa oli saapuvilla noin 140 torpparia ja mökiläisiä.

3. §: häätöjen ehdottomaksi ehkäisemiseksi päätettiin vaatia hallitukselta, että sen toimesta saatetaan viipymättä aikaan koko maata koskeva kielto minkäänluontosten häätöjen toimeenpanolle ja tulee tämän kiellon myös rauettaa kaikki oikeuksissa vireillä olevat häätöjutut; siksi kunnes Eduskunta on vuokralait saattanut tyydyttävään vuokramiehiä turvaavaan päätökseen. Samalla päätettiin vaatia Hallituksen väliaikaisia toimenpiteitä torpparien y.m. Vuokraajien vapauttamista tarkoittavaan suuntaan siksi, että ehditään tämä tärkeä kysymys lainsäädännöllistä tietä loppullisesti ratkaista. Samalla tulee Hallituksen puolestaan tehdä kaikkensa n.k. Torparien vapautuslain jouduttamiskeksi ja voimaansaattamiseksi”

Vihtori Kuusela – Senaatin varapuheenjohtaja – Ylistaro – 30.4.1917

Sähkösanoma: Viceorforande i Finlands senat – Helsingfors – 19.4.1917

Ilmoitus ahtaajien lakon alkamisesta, minkä seurauksena kaikki tavaraliikenne Suomen ja Venäjän välille pysähtyy.

Matti Rossi – Oskari Tokoi – Saarijärvi – 20.7.1917

E. Lino, Emil Valtimo – Oskari Tokoi – Pietarsaari – 28.7.1917

[…] Näin ollen ja katsoen siihen, että järjestys kaupungissa on hyvin kurjassa tilassa, katsoo lakkokomitea velvollisuudekseen kääntyä puoleenne pyytäen toimenpidettänne asiain pikaiseksi ratkaisemiseksi. Oheen liittäen järjestysmiehistön vaatimukset lakon lopettamiseksi, saa lakkokomitea samalla ilmoittaa, että Pietarsaaren Sos.Dem. Kunnallisjärjestö on puolestaan nämät vaatimukset hyväksynyt, sekä että, sanottu järjestö on päättänyt jyrkästi vaatia vanhan poliisilaitoksen miehistön ja päällystön eroittamista. Sitäpaitsi voi lakkokomitea ilmoittaa, että järjestäytynyt työväestö on järjesesimiehen ehdokkaaksi asettanut järjestyslaitoksen etsiäosaston johtajan Emil Valtiomon.

V. Virtanen – Oskari Tokoi – Jokioinen – 27.7.1917

Vekseli: 2 500 mk, M. Karvonen, tehtailija, Wiipuri – Helsinki  5.8.1917

O.W.K. – Oskari Tokoi – Wiipuri – 4.8.1917

Voisitko sinä, joka olet hyvissä väleissä senaattori Oskari Tokoin kanssa suositella hänelle, että ”hänen ylhäisyytensä” allekirjoitaisi nimensä tähän vekseliin, Sen jälkeen olisi se diskontattava johonkin helsinkiläiseen pankkiin, syötävä hyvä päivällinen ja lähetettävä loput rahat tänne. Ja muutapa vaivaa ei herra senaattorilla asiassa olekaan, sillä minä hoidan lopun. Minä ne sitten käytän erään tilauksen suoritukseen.

Mielet täällä tuntuu tässä eduskunnan hajoituskysymyksessä hajaantuvan.

Pöytäkirja: Kansalaiskokouksessa Tyrväässä Raivion työväenyhdistyksen talolla elokuussa 10. päivänä 1917. Kokouksessa oli 450 eripuolueisiin kuuluvaa kansalaista.

[…] eduskunnan on pysyttävä hajaantumattomana laittomasta hajoituskäskystä välittämättä sillä Suomen oikeuksien ja lakien turvaksi sekä niiden kehittäjäksi ja vahvistajaksi olemme me Eduskunnan valinneet ja on Eduskunta tähän asti täyttänytkin tämän velvollisuutensa kunniakkaasti. Eteenkin päin on Eduskunnan yhtä kiinteästi seisottava Suomen oikeuksien turvana ja jatkettava työtänsä Suomen kansan onneksi ja menestykseksi.

Taantumuksen mustien pilvien uhatessa taas maatamme antaa kokous vakavan varoituksen maamme virkamiehille pysymään horjumattomina Suomen laillisten oikeuksien puolustajina jos vieras valta aikoisi edelleen tehdä yrityksiä Suomen laillisten oikeuksien loukkaamiseksi ja tuhoamiseksi.

J. E. Kerkkola – Oskari Tokoi – Rautalampi – 9.5.1917

Kirjoittaja saattaa Tokoin tietoon valituksensa koskien Tampereen klassillisen lyseon saksan ja ranskankielen vanhemman lehtorin täyttämisestä.

Pöytäkirja: Tehty Leppävirran sos.dem kunnallisjärjestön kv. Kokouksessa Warkauden työväentalolla 9. päivänä elokuuta 1917 […]

2. §. Otettiin keskusteltavaksi elintarvikekeinottelu esim. maitotuotteilla keinottelu. Päätetiin saattaa Suomen senaatin tietoon, että senaatin on heti takavarikoitava karjatuotanto tai jos takavarikointi on epämukavaa on senaatin luettava rajahinnat n.s. Smetanalle vastaavat toisten maitotuotteiden % määrää, syystä että kuin meijerit valmistavat smetanaa keinottelutarvikkeissa, ja että kaiken maitotuotteen osto ja myynti järjestettäisiin elintarvikelautakunnille, ja että elintarvikekeinottelu ankaran sakon uhalla kielletään”.

Sähkösanoma: Venäjän juutalaisen käsityö- ja maanviljelysyhdistys Eduskunnan puhemies Tokoille. 28.4.1917

Svenska Arbetarförening – Oskari Tokoi – Helsingfors – 16.4.1917

”Föreningen har med bekymmer erfarit att Finlands senat vid utnämnandet av t.f. Guvernör i Wasa län icke fast någon vikt vid länets talrika svenska beolknings språklig intresse, då senaten till ämbetet utnamt lantbrukaren Juho Torppa, som icke är mäktig svenska”.

Heikki Kaartinen – Oskari Tokoi – Hiitola – 20.12.1917

Anton Aimonen – Oskari Tokoi – Pöytyä – 27.3.1917

Te olette nyt siis maailman kansanvaltaisimman kansan ja hallituksen ensimmäinen mies. Pyydän saada sen johdosta minäkin onnitella Teitä vilpittömästi. Suokoon Jumala Teille runsaasti armoa ja tarmoa, viisautta ja taitoa kansamme hyväksi tunnolla ja puolueettomasti täyttää tärkeä tehtävänne! Ajattelen että nykyisiinkin oloihin voidaan soveltaa Camalielin neuvo: ”Jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se raukeaa tyhjää: mutta jos se on Jumalasta, niin ette voi heitä kukistaa. Warokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan! (Ap. t. 5: 38, 39).

Olen poikavuosistani asti unelmoinut kansanvaltaisuutta: mutta en voinut aavistaa, että omat silmäni pääsisivät sitä näkemään. Tosin olen jonkin verran vieronut viimeaikaista kansanvaltaisuuden taistelua, kun olen pelännyt sen kantavan kilvessään uskonnonsortoa, mutta toivon nyt Jumalaan, ettei hän jätä lapsiaankaan turvattomaksi. Suurimmalla kunnioituksella. Anton Aimonen.

Pöytäkirja: Suomen Luotsiliiton keskusjohtokunnan kokouksesta 14. p:nä joulukuuta v. 1917, Kotkan kaupungissa. Ohessa luotisliiton mietintö Valtiovarainvaliokunnalle Luotsi- ja Majakkalaitoksen suomalaistamiskeksi.

 

KANSIO 4:

Pronemonia: Koskeva Suomeen sijoitettujen sotajoukkojen muonittamista Suomesta saatavilla tuotteilla Päiväämätön

Kirjelmä koskien n.k. Taistelujunan henkilökunnan palkkauseduista, Helsingissä 2. p:nä toukokuuta 1917.

Yksittäisiä tietoja mm. heinämääristä.

Välikysymys: Kieltolain vahvistamisesta, Matti Helenius-Seppälä, Helsingissä 14. huhtikuuta 1917.

KANSIO 5:

[?] – Monsieur Tokoi President Päiväämätön, Avattu Sensuurissa Helsingissä 3.9.19171 (postileima)

[?] – Monsieur Tokoi President Päiväämätön, Avattu sensuurissa Helsingissä 4.8.1917 (postileima)

Todistus, No. 2420 Venäjän Keisarikunnan kaupunkeihin ja maaseuduille matkustamista ja siellä oleskelemista varten, annettu Helsingin Poliislilaitos 15 p.nä maliskuuta 1914, Helsingin kaupungista Uudenmaan läänistä olevalle syntyperäiselle suomen ammattijärjestön puheenjohtajalle Oskari Anton Tokoille s. 1873. On voimassa 15 p:vään kesäkuuta 1917.

[?] – Senaattori Oskari Tokoi  – Turenki – 15.8.1917 (postileima)

Maalta. Kuuleppas nyt sinä Oskari Tokoi, etkö tiedä mitään keinoa millä sinä voisit hillitä sitä villiä laumaasi, jonka johtajana olet onnistunnu pääsemään Senaattiin. Häpeä sanoa Senaattiin. Onko onnen senaatissa istumaan villien rosvoen ja hulikaanen johtaja. Ja mies joka ei kykene puolella sanalla laumalleen puhumaan järkeä. […] Ja jos ei pian niin [?] tulee keskenäinen sota ja katso Oskari, että ei vaan putoa sinultakin [?] Kun ei saa aikaan muuta kuin sekasortoa. Onnea tykö toivoo työmies joka Oskarin hyvin tuntee ja jo uskoo, että ei Oskari saa aikaan muuta kuin sekasortoa ja kauhua.

Kortti: Monta vuotta ulkomailla asunut suomalainen – Hänen ylhäisyys, Senaattori Oskari Tokoi – Helsinki – 16.8.1917

Saadaan kai nyt pian nähdä ovatkohan sosialisteilta niin kutsutut lehmäpäivät, joilla he ovat tehneet paljon ikävyyksiä ja ajanut pois kodeistaa, niin tyhmiä että vieläkin kähettävät aitoa, voita, perunoita y.m. Syötävää kaupunkeihin, joissa suuret laumat ryöstävät vieläkin ovat vapaalla jalalla, määräävät hintoja mielensä mukaan hyvin köyhällekin maalaisille ete vaikka maitoa nyt maalaisille on niin vähän ettei se parin kuukaudenaikana voi nousta litraakaan henkilö kohti päivässä ja siis sitä voisi helposti myydä ja syödä kaikki jo kotipitäjässäkin harvioilla [?]. Kuinka kamalasti tyhmä ja yksinkertainen sentään työväki on, kun se hätyyttää ja mielensä mukaan ryöstääkin elintarviketuottajia, ku ne tulevat kaupunkeihin. Mikä häpeä koko maalle! Ja poliisilaitos!!!

Kirjelmä: Soanlahden K.K. Työvänyhdistys 11.4.1917, osoitettu Suomen senaatin varapuheenjohtaja O. Tokoille. Marginaalissa lyijykynällä merkintä Vuoljoelle.

Että nykyinen tilanne on jo joka taholta selvästi osoittautunut köyhälistölle aivan sietämättömäksi jota sen lisäksi maalaisliiton pojat tietämättömyytenssän vihasta työväkeä kohtaan painostaa rajattomalla nylkemistoimepiteillä syrjäyttäen rajahintain ja kohtuuten noudattamisen..Siis täällä äskettäin leipä taistelumme johdosta on ilmennyt sortajaimme taholta vakavia seikkailuja. […]

Sähkösanoma – 25.7.1917

=Kansalaiskokous Karttulassa lausuu jyrkän paheksumisen niille senaatin jäsenille jotka äänestävät eduskunnan hajoitusjulistuksen julkaisemisen puolesta= kokouksen valtuuttamat Oksman, Ikonen, Snellman.

Joutsa Pappinen – Oskari Tokoi (?), Arvoisa toveri – Joutsa – 22.7.1917

”Anteeksi että minä vaivaan teitä mutta minä en voi olla sitä tekemättä kun täällä on niin huonosti järjestetty se elintarvikelautakunta…”

A. Tigerstedt – Oskari Tokoi Ecville – Alberta – 18.6.1917

Ohessa lehtileike, jossa käsitellään Ahvenanmaan strategista asemaa.

Kaksi venäläistä sanomalehteä, joissa käsitellään ”Suomen kysymystä” (kirjoitettu punaisella lehden etusivulle)

Kirjelmä: Helsingin metallityöntekijäin yhteinen kokous. – Helsinki – 30.10.1917.

[…] kun oli ehdotettu tutkimuksen toimeenpanemista ja tutkijatoimikunnan asettamista tarkoin tutkimaan liiton luottamusmiehen Herman Samanin ja entisen liittotoimikunnn jäsenden mahdollisita osallisuutta entisen rahastonhoitaja Antti Emil Lampila tekemiin kavalluksiin. […] (Ks. aiemmin velkakirja)

Kirjelmä – Helsinki – 6.10.1917

Me allekirjoittaneet Matti Tukia, Matti Paasivuori, Kalle Rabb ja Oskari Tokoi tunnustamme tänään tekemällämme yhteisellä vekselillä […] lunastaneet H. Saxmannin allekirjoittaman velkakirjan arvolta 1 000 mk. […]

Väliaikainen sopimus Venäjän väliaikaisen Hallituksen ja Suomen Eduskunnan välillä

Käskykirje Suomen senaatille (kopio), koskien Venäjän ja suomen välisen oikeussuhteen uudesti järjestämisestä.

Matti Luoma – Oskari Tokoi – Lapua – 14.8.1917

Toveri Oskari Tokoi. Saan Kunnioittaen ilmoittaa olevani nyt kotona Waikka minä olin ja taas 6.6. päivästä vangittuna 8.10. päivään Lapuan Hullujen kopissa ja Pitkässä niemessä. Mutta lääkärit todisti minut terveeksi. Kirje sisältää kiihkeää uskonnollista ”julistusta”.

Pöytäkrja: Kansalaiskokous Salon työväen talolla, elokuun 5. päivänä 1917, saapuvilla oli noin 450 kansalaista.

Puheluonnos, kirjelmä: Luonnos, johon tehty (Oskari Tokoin käsialalla) korjauksia. Päiväämätön.

Viljan tuotimme Venäjältä käy voittamattomien esteiden vuoksi päivä päivältä vaikeammaksi. Normaaliaikana on vuoden neljän ensimmäisen kuukauden tuonti ollut 118 milj. kiloa, tänä vuonna vain 18 milj. kg ja kaiken todennäköisyyden mukaan ei tulevaa kulutuskautta varten ole suuria toiveita minkäänlaisesta tuonnista. Meidän on siis totuttava ajatukseen, että on tultava omilla viljavaroillamme toimeen. Tämä ajatus ei ole lohdullinen kun tiedämme, että me tähän asti olemme olleet pakotetut ulkoa tuottamaan enemmän kuin puolet käyttämästämme leipäviljasta.

Asema ei kuitenkaan ole toivoton jos saadaan kaikki kansalaiset ymmärtämään, että jokaisen velvollisuus on tehdä voitavansa kulutuksen supistamiseksi ja oman maan tuotannon lisäämiseksi ensi kasvukautena.

Maanviljelijät! Ryhtykää tarmokkaasti toimiin kaiken ihmisravinnoksi kelpaavan tuotannon lisäämiseksi. Perunan viljely on saata kaksinkertaiseksi. Ohran viljelystä on suuresti lisättävä. Kauralle saatava entistä enemmän viljelyalaa. Maanviljelijä, joka pyrkii supistamaan viljelyksensä vain siihen mittaan mihin itse talossaan tarvitsee menettelee rikollisesti sekä yhteiskuntaa että itseään kohtaan, sillä minkä enemmän kukin tuottaa, sen suuremmaksi tulee se osa, joka hänen itse käytettäväkseen jää. Palkkatyönkäyttäjät maksakaa kunnollisia palkkoja, että työväkenne voi tänä kalliina aikana saada välittömät elintarpeensa. Jos tuotantokustannukset kohoavatkin tulette te tuotteistanne saamaan korkeimman hinnan. Älkää vaatiko liian pitkiä työpäiviä, sillä liian pitkänä työpäivänä ihminen ei voi saada aikaan edes sitä kohtuullisena työpäivänä.

Maanviljelysmiehet ja naiset. Te, joista etupäässä riippuu kuolemmeko ensi talvena tässä maassa nälkään, vai suoriudummeko edessä olevasta vaikeasta ajasta voittajina. Älkää kärjistäkö lakkotaistelua niin että pellot jäävät kylvämättä ja perunat istuttamatta. Ja suorastaan eläinrääkkäystä on estää ruokkimasta ja lypsämästä karjaa, niinkuin joissakin paikoissa on tapahtunut Vaatikaa riittävää palkkaa, mutta suostukaa tällaisena erittäin kiireellisenä aikana, jolloin jokainen viivytys ja työhäiriö voi tuottaa maallemme arvaamattomia seurauksia. Sovittelemaan työnantajienne kanssa työajan pituusesta niillä [?], jotka sisältyvät sos.dem. Eduskuntaryhmän taholta Eduskunnalle esitettyyn maataloustyöväkeä koskevaan lakiehdotukseen.

Kaikki kansalaiset, kesäasukkaat, ylioppilaat, koululaiset, te, jotka muutatte maalle kesäänne viettämään, ryhtykää tekin puolestanne ottamaan osaa maanviljelystöihin. Teidänkin leipäpalanne suuruuden määrää osaksi omatkin ponnistuksenne. Osoittakaa että tekin ymmärrätte, mihin nykyinen aika jokaista kansalaista velvoittaa. Ainoastaan kaikkien kansalaisten yhteisin ponnistuksin, voimme pelastautua uhkaavasta nälänhädästä”.

KANSIO 5:

Kuva: Oskari Tokoi –  3 (8).5.1918

Jäsenkirja: Raittiusyhdistys ”Koiton” jäsenkirja, n:o 8868, 5.12.1912, Oskari Tokoi

Kirjelappunen: Tokoi – Päiväämätön

Vallankumouksen jälkeen siellä kuten muuallakin, asetettiin järjestyslautakuntia, johon kuuluin 4 työväen ja 3. porvariston edustajaa. Kesällä, samaa aikaan kuin poliisia alettiin palauttaa lailliselle kannalle luopuivat porvarilliset edustajat ja järjestyslautakunta katsottiin tarpeettomaksi ja sen jälkeen ei järjestyslautakuntia ole ollut.

Paperilappunen; Tokoi, Päiväämätön: Suomen Eduskunnalle. Kunnioitan ehdotan, että Eduskunta vahvistaa ja julkaistavaksi määrää Suomen Eduskunnan tämän vuoden valtiopäivillä hyväksymän lain kahdeksantunnin työajasta. O. Tokoi.

Käyntikortti: Erik Ossian Westber, IV piirin järjestysmies. Takana. Helsinki 305.1917. Arvoisa Herra Senaattori O. Tokoi. Olen oppinut luottamaan Teihin ja sen takia rohkenen taas kääntyä puoleenne nöyrällä pyynnöllä puoltamaan minua järjestystoimikunnalle komisarion viran haussa. Jään odottamaan suosiollisia tietoja sekä piirrän kiitollisuudella.

Muistilehtiö: Työväen keskusneuvosto

John M. Eriksson – Oskari Tokoi – Chicago – 2.8.191, Opened by Censor.

Elintarvikekortteja. Oskari Tokoi ja perhe, Helsingin kaupungin Elintarvikelautakunta.

Aaro Lyytinen – Oskari Tokoi – Tainionkoski – 4.8.1917

Kakolan vangin puolesta – Oskari Tokoi Turun Kuritushuone – 14.1,1918

Kirjelappunen – Päiväämätön:

”Teollisuusjaosto, puhemiehistö: O. Tokoi, J. Lumivuokko, A. Kokkola, jäsenet[…]”

E. O. Westerberg – Oskari Tokoi – Helsinki – 3.4.1917

Työehtosopimuksia

KANSIO 6: Erinäisiä yksittäisiä kirjeitä huhtikuulla 1917:

Sähkösanoma – 14.4.1917

=Koko suomen tunteiden ja vaatimusten tehokkaalle tulkitsijalle lausumme syvän kiitollisuutemme. Rohkeasti eteenpäin samassa hengessä. =Kansalaisia kaikista puolueista=

Heikki Kujala -Oskari Tokoi – (Lappajärvi) Päiväämätön

V.S. Hautala, A. Ojanen, N. Ylikortes – O. Tokoi – Isojoki  29.4.1917

V. Lehtimäki, H. Vallinkoski – Oskari Tokoi – Metsämaa 29.4.1917 (Metsämaan Sos.Dem. Kunnallisjärjestö).

Pöytäkirja: Karstulan kunnan kyläkokous, 27.4.1917: Vaasan läänin kuvernöörin viran täyttäminen.

Ludvig Lindström – Oskari Tokoi  – Parainen  20.4.1917

Joukko varustyö naisia – Oskari Tokoi – Luumäki  24.4.1917

Kirje käsittelee pyyntöä ottaa naisia ”sota varustustöihin”. ”Joukko varustyö naisia joitten elämä on tuhon partaalla”.

 Juho Torppa – Oskari Tokoi – Vaasa – 19.4.1917

[…] Nimitykseni v.t. Kuvernööriksi on virkavaltaisissa piireissä herättänyt suuttumusta, mikä oli odotettavissakin. Sen sijaan kansanvaltainen väki kautta läänin on ilmaissut kannasta mielihyvänsä, jopa suuttumuksensa vastustajille. […]

J. K. Ekroos – Oskari Tokoi – Petrograd  21/8.4.1917

Olin juuri tilaisuudessa kuulla miten Ministeri Kereski puolusti vääryyttä kärsineitä kansalaisia, puhuimme Suomesta, he väittivät että Senaatori Tokoi on aivan samoja Miehjiä kun on Herra Kerenski; sen kun kuulin päätin vaikka tiedän että aikanne on kallis ja kovin myös ylösotettu, kirjoittaa henkilöstä, joka paljon on kärsinyt entisen Senaattroi Borovitnoff’n juonista[…].

Sähkösanoma: Santeri Jakobson – Oskari Tokoi – Tomsk – 12.4.1917

[…] riemuani synkistää tietoisuus Suomen juutalaisten häpeällisestä oikeudettomasta asemasta. Älkää päivääkää viivytelkö. Kumotkaa asetuksen mukaisessa järjestyksessä kaikki juutalaisten oikeuksia rajoittavat säännökset. Tunnustakaa viipymättä Suomen juutalaiset Suomen kansalaisiksi.

Kortti: Andrei Kozlov – Sosialidemokraattiselle puolueelle Senaatissa, Pietari, (suomennos)

”On häpeä, toverit, meidän saada sanomalehdistä tietää, että maaliskuun 16. p:nä heti sen jälkeen kuin Teille oli julistettu vapaus, Teidän komisariuksenne vangitsivat ja häätivät juutalaisnaisen, jolla ei Teidän luonanne ole, niin kummalliselta ja sivistymättömältä kuin se kuuluukin, ”asumisoikeutta. On vihdoinkin aika olla suvaitsevainen ja ihmisystävällinen, pois kaikki Teidän rajoituksenne kaikkiin Venäjän kansalaisiin ja kaikkiin uskontunnustuksiin nähden, sillä tämä on häpeällistä”.

Joukko kansalaisia – Oskari Tokoi – Eteläpohjanmaalla – 20.4.1917

E. F. Eklund – Oskari Tokoi – Wihti – 030.4.1917

Kirjoittaja, entinen kiertokoulunopettaja, pyytä apua Tokoilta työpaikan haussa Helsingissä, esim. ovivahtina Kansantalossa.

Ida Isaksson – Oskari Tokoi – Tampere – 25.4.1917

[…] pyydän saada esiintuoda kiitollisena äidin ilon niistä kauniista sanoista joita pitkässä puheessanne valtiopäivillä lausuitte maamme nuorista miehistä, jotka palavasta isänmaanrakkaudesta matkustavat Saksaan!..Te olette miehekkäästi ja kauniisti lausunut totuuden tästä koko maata koskevasta seikasta, siten sanoillanne pyyhkäisseet pois sen tahrapilkun, minkä ajattelemattomat ihmiset ovat tahtoneet näiden, meidän poikaimme uhraukseen liittää.

Eero Haapalainen – Oskari Tokoi – Kotka – 2.4.1917

Eero Haapalainen – Oskari Tokoi – Kotka – 2.4.1917

[…] Meidän (Kotkan sos.dem. kunnallisjärjestö) harras toivomme on, että tämä huvila ja maa saataisiin Kotkan työväenjärjestöjen yhteiseksi omaisuudeksi ja että huvilaa käytettäisiin työläisnaisten ja lasten kesäsiirtolana ja työläisten virkistyspaikkana. […]

W. Lehtimäki – Oskari Tokoi – Metsämaa – 3.4.1917

Täten saan ilmoittaa että olemme (Metsämaan sos.dem. Kunnallisjärjestö) tänään jättäneet Postiosoituksena [?] ja pyydämme Teidän täällä pidettyjen kansalaiskokousen päätöksen mukaan ja sielä kerätyn Raha erän Lähettämään Wenäjän Wallankumous sankarein Leskille ja orpolasten avustusrahastoon.

 

KANSIO 7: Kirjeitä ja sähkösanomia huhtikuulta 1917:

Suistamon kk. Työväenyhdistys – Oskari Tokoi – Suistamo – 12.4.1917

Suistamon Venäläisen koulun mahdollinen luovuttaminen kunnan haltuun.

Perhon kuntalaisten kokous – Suomen senaatti Perho 18.4.1917 (Allekirjoittajina mm.: Wiljami Mäkelä, maanviljelijä, A.F. Raunio, Kirkkoherra, Matti Peltokangas, mäkitu-palainen)

[…] satakuinen kansalaiskokous päätti allekirjoittaneiden kautta lausua julki suuren ilonsa uuden suomalaisen Senaatin saamisesta maahamme sekä antaa sille luottamuslausuntonsa, jonka saamme täten nöyrimmästi tehdä.

Pöytäkirja: Honkajoen torppariosaston kokous, 15.4.1917, Työväenyhdistyksen talossa.

1 §. […] senaatin on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin uhkaavien torppari häätöjen ehkäisemiseksi, jotka näyttävät astuvan taas päiväjärjestykseen ja jotka käyvät turmiolliseksi maallemme ja järkyttää taloudellista kehitystämme[…]. Pöytäkirjassa käydään lävitse torppareihin kohdistuvia epäkohtia.

[?] – Suomen Senaatti 20.4.1917 Suomen Senaatti 20.4.1917

[…] Näyttää että senaatti aikoo myöntää kansalaisoikeudet juutalaisillekin Suomessa vaan tuleekohan siitä hyvää. Eiköhän joudu Suomi maa sekä kansa kärsimään. […] Juutalaiskysymyksen johdosta tuli venäläiset ei suomen järjestäytyneen työväen vaan, vaan juutalaisten aloitteesta.  Koko Suomessa juutalaiset kaikkialla koonneet rahaa keskuudessaan ja jätti juutalaisten lähetystö suuren määrän tuosta summasta venäläiselle komitealle […] Mutta onkohan nyt sopivaa pienelle Suomellemme ja vähälukuiselle kansallemme että samat oikeudet kuin venäläisille annetaan myöskin juutalaisille. Juutalaiset pian täyttävät kaikki seudut kaupungit ja maaptitäjät. Kaikki liike suuremmasta pienempään asti liikkuu heidän käsiinsä he kun ovat ovelia ja tottuneet kauppaa tekemään huonolla ja huokealla tavalla. […] Pitäähän meidän itse tietää mitä meille soveltuu mikä ei? Ei auta kenenkään vieraan sekaantua meidän asioihimme. […] Olen itse sosialisti vaan monessa seikassa en enää voi hyväksyä puolueemme menettelyä […] Olisimme voineet nyt saada paljon aikaan vaan kohta juutalaiset painaa meitä alas mutapohjaan mistä emme enää koskaan nousemaan pääse. […] Jos uskonto katsotakkaan mihinkään esteeksi niin on toki katsottava että juutalaiset ovat pakanauskontoihin luette niinkuin kaikki, jotka eivät tunnusta Ihmisen Poikaa ja ei saisi toki sotkea pakanoita toisiinsa. Parannettakoon heidän asemaansa ei enempää. […]

Minä en tahdo joutua juutalaisten orjaksi minä tunne heidät hyvin entuudestaan.

Consulat de France – Herra Varaesimies Tokoi – 19.4.1917

Maria Kaljonen – Oskari Tokoi, Väinö Tanner – Viitasaari – 17.4.1917

Kouluylihallitus on lähettänyt Senaattiin anomuksen, että eläkettä nauttiville kansakoulun miesopettajille annettaisiin […] apurahaa 500 mk vuodessa, naisopettajille tietysti vähemmän 350 mk vuodessa. Naisten entinen eläke on 750 mk. Vuodessa, nyt lisä 350. summa 1050 mk päivälle tulee 2.87 mk. Tuolla päivärahalla saapi hädin tuskin ruokaa, vaatteihin, kenkiin, lääkärin palkkaan ja lääkkeisiin ei jää yhtään[…].

T. J. Jääskeläinen Oskari Tokoi – Oulunkylä -19.9.1917

[…] tuhatlukuisen kansanjuhlan yksimielisenä mielipiteenä seuraavaa: Kansa odottaa, että hallitus ryhtyisi toimiin valtion ja kirkon erottamiseksi.

Sähkösanoma  – Tyrvää

Tyrvään kunnantalolla tänään kokoontunut Tyrvään kihlakunnan kuntien edustajien kokous on tyydytyksellä vastaanottanut senaatin julistuksen tämä kuun 11. päivältä yleisen järjestyksen palauttamiseksi maassa. Tahtoen tehdä kaiken voitavansa senaatin tukemiseksi siinä suhteessa toivoen että senaatti edelleenkin ponnistaa kaiken voimansa rauhallisen yhteiskuntaelämän saavuttamiseksi maassa anarkian ja mielivaltaisten tekojen torjumiseksi kaikilla valtiovallan käytettävissä olevilla keinoilla=Kokouksen puolesta Roope Aunio Frans Sipi=

Sähkösanoma: Senaatin puheenjohtaja Tokoi (Suomennos venäjänkielestä)

Tervehtien Teidän kauttanne Suomea sen perustuslaillisten oikeuksien entisellen palauttamisen hetkenä otan vapauden ilmilausua vakaumuksen, että vapaa Suomen kansa on suorittava juutalaisten vapauttamisen samalla päättäväisyydellä ja suoruudella kuin sen äsken on suorittanut uusi venäjä. Vinaver.

Sähkösanoma Senaattori Oskari Tokoi – 25.4.1917

”=Suomen torpparit tarvitsevat apua taannehtiva asetus on loppunut. Häätöuhka on taasen niskassa. Entisen sopimuksen mukaan ei anneta asua [?] tehtään mahdottomaksi ei saa ottaa puun pahastakaan jos otamme sakotetaan. Laitumen kanssa o naisia sama. Älkää antako ajaa meitä maantielle säätäkää jotain turvaa vaikkapa väliaikaist ja pian= rinkiän torppariosasto.

Sähkösanoma (suomennos venäjästä) Senaattori Tokoi – 28.4.1917

Shenkurskin kihlakunnan koko väestön edustajain kokous lähettää veljellise tervehdksensä vapautetulle Suomelle. Älköön olko enää sorrettuja kansoja eikä sortavia tyranneja.

Alex Salonen – Senaattori O. Tokoi – Helsinki – 9.4.1917

Pienviljelijä – Senaattori O. Tokoi – 11.4.1917

Pyydän, että Herra Senaattori ottaa huomioon kun leipäpulasta keskustellaan, sen että leipäpula yhä vaan lisääntyy, kun ei kukaan enää tekisi maantyötä. (kuten esim. rengit)

Sähkösanoma Senaattori Tokoi – 25.4.1917

Tervehttimme Teitä toivoen samalla menestystä ja tarmoa järkähtämättömässä työskentelyssänne kansan pohjakerrosten vapauden puolesta. […]

Nestor Walavaara – Helsingin lääninvankila  – 25.3.1917

Kirje käsittelee pääasiassa vankien ja heidän perheidensä tilaa.

Jorma Järvinen – Senaattori O. Tokoi – Rauma – 8.4.1917

Heikki Kaartinen – Senaattori Herra Tokoi – Hiitola – 10.4.1917

Pöytäkirja: kansalaiskokous, Metsäpirtin Nuorisoseuran talo – 25.3.1917

August Sundvall – Herra O. Tokoi – Honkalahti – 27.3.1917

Käännyn Teidän puoleenne lähettämällä tämän Kansalaiskokouksessa laaditun pöytäkirjan, koska ei nykyinen polisi Stefanus Rauha luovu virastaan, vaa tahtoo yhä edelleenkin hoitaa poliisin tehtäviä, niin pyydän jos te voisitte jotkain auttaa tämän asian hyväksi, ettei polisi Stefanus Rauhaa pakoteta uudelle Hallitukselle väkisin kuuliaisuutta.

Wihtor Rehula – Herra Oskari Tokoi – Wesilahti – 7.4.1917

Suomen kansalaisille, luonnos (Julistus ?) – Päiväämätön

Suomen senaatin tietoon on tullut, että viime päivinä erisenlaisilla on järjestystä rikottu, kansanjoukot ovat omavaltaisesti erottaneet virkamiehiä, loukanneet henkilökohtaista vapautta sekä harjoittaneet muuta [?].

Suomen senaatti tahtoo täten terottaa kansalaisten mieliin, että tämmöinen asian tila, jos se saa jatkua, on Suomen kansalle vaarallinen […] Kansalaiset! Säilyttäkää kylmäverisyytenne! Välttäkää väkivaltaa. Ponnistakaa voimanne järjestyksen ylläpitämiseksi. Tämä on äsken voitetun vapauden säilyttämisen ja edelleen kehittämisen välttämätön ehto.

KANSIO 8: Erinäisiä kirjeitä toukokuulla 1917:

Sähkösanoma: Senaatin Warapuheenjohtaja – Rantasalmi – 12.5.1917

=Nälänhädän torjumiseksi on senaatin jyrkästi kiellettävä kaikki maanviljelystyöväestön lakot ja palvelusopimusten rikkomukset sekä waadittava woimassa olewien lakien noudattamista ja estettäwä maanviljelystöiden wäkivaltaista ehkäisemistä ja maanviljelijäit saatettawat tilaisuuteen. Häiritsemättä työskennellä tuotannon lisäämiseksi=Rantasalmen kunnanvaltuusto;

Sähkösanoma: Kiireellinen Suomen Senaattori – 8.5.1917

=Lakkolaiset Mouhijärvellä ryhtyneet väkivaltaisuuksiin meijeri sulettu maito mädäntyy pihamalla nimismies estetty antamasta wiekaapua ötyönhaluiset viety väkivalloin toukopelloilta vaadimme apua heti=Mouhijärven maanviljelijäin liiton puolesta. Agronomi Selänne, Siuro.

D. J. Cajander – Päiväämätön

Kyse Cajanderin patentista ja Teollisuushallituksen kirjoittajan mukaan ”monista laittomista päätöksistä joita on Teollisuushallitus ryhtynyt tekemään minun lain voiman vottanutta patenttihakemustani vastaan”. Pyytää lopullista päätöstä niin että ”Senaatti määräisi Teollisuushallituksen antamaan viivyttelemättä minulle patenttikirjan”.

Sähkösanoma: Suomen Senaatin talousosasto – 7.5.1917

Sivultapäin tulleen painostuksen aikaansaama maataloustyöväen lakko Mouhijärvellä työnhaluiset pakotetaan uhkauksilla pois työmailta kauran kylvöaikana parhaillaan lakkoillaan lakkolaiset uhanneet sulkea telefoonin jos hallitus näyttää olevansa voimaton. Mouhijärven maanviljelijäinliiton puolesta agronomi selänne. Sähköosoite Siuru.

Torppari P. Adolf – Senaattori Oskari Tokoi – Kerimäki – 8.5.1917

[…] Minua kertomaan teille täällä vallitsevasta riistämisvallasta kun täällä jotkin suur isännät jakavat Kalavedet ja siten anastavat Luojan antamat lahjat meiltä työläisperheiltä että me ei saata itse pyytää kalan paikasta perheellemme jos ei ole kellä rahaa… anomme nöyrimmäisesti teiltä Suomen korkeimman oikeuden ja lain valvojana tietoa että Mistä hyvästä ja missä on semmoinen laki vahvistettu jolla Maan omistajat [?] Luojan luomat Kalat ja järvestä ja Taivaan linnut ilmasta ja koska meitänkin pitää maksaa Waltijolle ja kuntaan ja tilanomistajille[…] Kunnioituksella Waaran työläis toverien puolesta torppari.

A.G. Wiklund – Wise ordforande i Senaten Tokoi – Helsingfors – 14.5.1917

Juho Salin – Senaattori Oskari Tokoi – Kuhmoinen  6.5.1917

Kirjeen ohessa kirjoittajan tekemä valitus Hämeenläänin maaherralle

H. Heikinpoika Kaaralainen – Senaatin puheenjohtaja – Pyhäjärvi – 15.5.1917

Nyt kun nälänhätä uhkaa maata olemme me kyllä koittaneet puolestamme tehdä sen minkä suinkin olemme voineet heikolla järjellämme aikaan saata. Meiltä on otettu hevonen ja lehmä sota tarpeiksi, olemme myyneet ruista lihaa ja voita. Jos jokainen antaa sen minkä minkä meki manttaalia kohti niin ei ole nälästä tietoakaan.[…]

Waasan sos.dem. Kunnallistoimikunta – Oskari Tokoi – Waasa – 30.4.1917

Waasasn sos.dem. Kunnallisjärjestö huhtikuun 24. päivänä pitämässään kokouksessa keskusteli kysymyksestä, Kunnallisasetusten uudistamisesta, ja päätettiin saattaa Senaatin tietoon seuraavaa: Että Waasan järjestäytynyt työväki, tuomitsee nykyiset Kunnallisasetukset vanhentuneina mahdottomiksi, ja kehoittaa Senaattia, kaikella voimallaan vaikuttamaan siihen suuntaan, että Kunnallisasetusten uudistaminen on ajettava läpi, jo Eduskunnan tällä istuntokaudella.

Maalta Herroille Sennaatoreille edenkin Tokoi ensimmäiselle – 20.5.1917

Minun täytyy kysyä, mitä te oikee tarkoitatte kun te ette pane rikkaa ristiin elintarpeitten lisäämiseksi. Silläkö te luulette niitä lisäävänne ette te otatte viljat Waltion haltuun, semmosen valtion jota ei ole olemassakaan. […] Katsokaa vaan te kaupunki ja tehras herras työläise, kyllä jo huomataan teirän metkut. Tee hallitus herrat istutte siellä, ettekä pane rikkaa ristiin olojen parantamiseen. Missä on nyt se kansanvalta paljos sorto ja nälän eristäminen. Jos ei olot suomessa parane, eikä teillä ole mitään voimaa sortoja vastustaa niin hankittakoon Venäjältä apua ja jos ei sieltäpäin tule niin rukoillaan jumalaa, että lähettäis Saksan keisarin joukkoineen tänne. Kyllä se tekee selvän Suomen roskajoukoista. Nyt ei Suomen hallituksella ole pontta määrätä maahan ne on sosialistisia orjia, Jumala määrätköön ja avun antakoon. Nyt ku tuli se kehutt vallankumous vasta tulikin sorto, eikä enään työmies saa tehrä työtä missä hän haluaa nyt on ensikerran sarassa vuodessa iso piru irti, ja se on nyt heti kytkettävä. Luuletteko tee herrat että tätä aikaa sietää kaikki työmiehetkään, ne on toistoja ja lurjuksia jotka tätä aikaa hyvänä pitää. Kyllä se on heti korjattava, muuten tulee tappelu jonka ei ollut vertaista ja hallitus joka ei pystyn eikä uskalla saara roistoille kovaa sanaa poistukoon paikaltaan ja tulkoon ennen vaikka sille entinenkin hallitus parempi sekin kun tämä kurjanlan aika. Maatyömies.

Waltteri Wihriä – Senaattori Oskari Tokoi – Valkekoski – 23.5.1917

Kirjelappunen: Huutavan ääni Korvessa – Helsinki – 3.5.1917

Huutavan ääni Korvessa – Helsinki – 4.5.1917

Huutavan ääni Korvessa – Helsinki – 8.5.1917

Huutavan ääni Korvessa – Helsinki – 12.5.1917

Rakkaat veljet ja sisaret. Nytt minä tulen kaikki puhuman mitä minun Kallis vapahtaja Herra Kristus on minulle puhunut ja käskenyt minulla kaikkille kansalaisille ilmoittaman hänen tahton. […]

Edwin Wegelius – Senator Tokoi – Lohja – 19.4.1917

Edwin Wegelius – Senator O. Tokoi – Lohja – 21.4.1917

Bureau Socialiste International Arvoisa kansalainen La Haye – 17.4.1917

Toimeenpanevana Kansainvälisen sosialistisen toimiston Komitea on antanut tehtäväkseni lausua Teille parhaimmat onnittelunsa hallituksen jäseneksi tulemisen johdosta ja olisi Komitea kiitollinen Teille, jos Te hyväntahtoisesti lausuisitte samoin sn parhaimmat toivomukset muille Teidän virkatovereillenne, sosialistisen puolueen jäsenille.

Olemme onnelliset perustuslaillisen hallitusmuodon palauttamisesta Suomeen ja toivomme, että se saa suotuisasti kehittyä aatteittemme toteuttamisen hyväksi.

Olisin Teille hyvin kiitollinen, jos tahtoisitte huolehtia siitä, puolueen sanomalehdet säännöllisesti lähetettäisiin Kansliaamme. Toivon, että läheisessä tulevaisuudessa saan tavata Teitä mieskohtaisesti. Teidän [?]. Kansalainen Tokoi. Ministerineuvoston Presidentti.

Kortti: Herra O. Tokoi – Antrea – 30.5.1917

 K. Ahola, J. Tuominen – Her Senaattori – Lammi – 22.5.1917

Torppari Osasto Lammilla Porkkalassa. […]

Niin näinkin vakavana aikana näin suuret maat olisi saatava viljaa kasvamaa. Koska tilan pinta ala on noin 800 hehtaaria. Mitä meidän on tehtävä Tämän asijan auttamiseksi onkos meitän suostuttava tekemään 10 tun. Päiviä kesällä?

Pöytäkirja: Kansalaiskokous – Urjala  13. 5.1917.

Kokouksessa oli kansalaisia saapuvilla noin 800 henkeä.

”1 §. Otettiin keskusteltavaksi elintarvikekysymys…”

”2 §. Otetiin keskusteltavaksi kysymys uuden kunnallisvaltaisella periaatteella luodun kunnallisasetuksen voimaan saattaminen”.

J. R. Jernström – Senaattori Oskari Tokoi – Uusikaarlepyy – 28.5.1917

Albert Gothard – Oulu – 1.6.1917

Tovereistani paras! […]

[?] – Oskari Tokoi – Päiväämätön

Lehtileike (venäjänkielinen), suomennos – 9/22.5.1917

Rahaministeriö on jättänyt Väliaikaisen Hallituksen käsiteltäväksi ehdotuksen eläkemäärien korottamisesta kaikille eläkkeennauttijoille.

A. Harjula – Toveri O. Tokoi – Vaasa – 5.6.1917

Koska Vaasan poliisilaitosta ei ole vielä voitu puhdistaa, entisen sortajan aikana otetusta miehistöstä, vaikka alle kirjoittanut Vaasan Maistraatille jätti jo 30.4. ehdotuksen koko poliisilaitoksen henkilökunnan eroittamisesta sekä ehdotuksen siitä että mainitun laitoksen henkilökunta otettaisiin toimeen hakemuksen perusteella.

Juoho Konrad Engvist –  Senaattori O. Tokoi – Päiväämätön

Leipuri Nikolai Wikström – Herra O. Tokoi – Vehmaa – 4.6.1917

Kunnioittavimmin pyydän kysyä, onko minulla oikeus ammattini harjoittamiseen, nim. Leipoa ja myydä leivoksia niin paljon kuin minulla on siihen mahdollisuutta ollessani yleisön palveluksessa.

[?] – Oskari Tokoi – Jurva – 15.5.1917

Olen huomannut kunnioittavasti Senaatin kehoituksen Maanviljelijöille, jotta laittaa kylvöön mahdollisimman runsaasti Maitaan, tällöin lieventää Suomen kansan nälkään nääntymistä. Maittensa tuotantoa lisäämään ei suinkaan pienviljeliältä hyvää tahtoa puutu.

Mutta siemenviljalta rajahintain poistolla luettiin suurtilallisille ja Kauppayhdistyksille rajaton rikastumisen mahdollisuus, pienviljeliäin kustannuksilla. Pienviljelijät jotka ovat tehneet työnsä omalla kustannuksellaan, eivät ole nauttineet niitä huimia palkkoja, joten ne ovat rahattomia. Tuskin tällaises olotilas pienviljelijä kykenee saamaan Maitansa puoleksikaan kylvöön, siitä kuin oli ennen.

J. Koskela – Hyvät Senaattorit – Helsinki – 6.6.1917

[…] Meidän ei olis mielestäni nyt sekoitettava itseämme millään tavalla Wenäjään, sillä ne välipuheet, mitä nyt ehkä teemme, voidaan katsoa sitooviksi itse Wenäjään eikä enää yksinomaan sen hallitsijaan. […]

Kortti: Senaattori Tokoi – Päiväämätön

Oletteko ajatellut, että kun kaikki maan vilja on koottu yhteen paikkaan siinä mielessä että kansamme saisi siitä nauttia, niin voivat eräät tulla ja sanoa: me otamme tämän kaikki ja Kansa jää ilman? Elintarvelautakunnat eivät voi semmoisilta viljaa suojella. Paremmin se pysyisi tallessa, jos se saisi olla kunkin kodissa. Eikös niin? Tuntematon.

Kirjoitus (lehtinen): J. Koskela, suomi itsenäisenä valtakuntana.

Armollinen Asetus: Keisarillisen Aleksanteri-Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ylimääräisiä professoria koskevien säännösten osittaisesta muuttamisesta sekä hammaslääketieteen opettajien palkkauksen korottamisesta.

Kirjelmä: Hjalmar [?], Kansakoulunopettajain kalliinpaikanlisäys, päiväämätön.

[?] – Herra Senaattori – Helsinki – 29.4.1917

[…] kun on kuulunut verrattain yleisesti puhuttavan siitä, että työväki on uhkaillut vaatia vappua omaksi yksityiseksi juhlapäiväksi eikä sallia esimerkiksi ylioppilaitten sitä juhlivan, vaan uhannut niitä käyttävät, niin tästä voisi olla ikäviä selkkauksia ja voisi mennä julkisiin kahakoihinkin. Siksi uskallamme pyytää Teitä käyttämään vaikutusvaltaanne ja koettaa vaikuttaa hyväkseen, jotta esiintyisivät rauhallisesti ja malliksi porvareille […] Huolestuneita. Pyydämme että tämä ei tulis julkiseksi […].

Pöytäkirja (jäljennös): Lohtajan Kirkonkylän Raittiusseuran huoneisto, Kansalaiskokous  29.4.1917.

Pöytäkirja: (ote): Lohtajan Maringasiten nuoriseuran talo, kansalaiskokous,  29.4.1917

Molemmissa asia koski v.t. Kuvernööri Juho Torpan sopivuutta virkaansa (vakinaistamiseen).

KANSIO 9: (Y. Sirola [?], yksittäisiä kirjeitä yms.)

[?] – Marginaalissa: Sirolan kirje – Helsinki  22.1.1918

H.V. Koeta tehdä jotakin, ettei Karjalan pääkaupunki tule hävistyksi niin kuin Turuku. Terv. V. Alava

Jukka Salminen – Yrjö Sirola – Detroit – 8.26.1917

Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki,   Helsinki 1906

A. E. Koivisto – [?] – Jalasjärvi – 26.12.1917

Kirjoitus: Mihin Suomen itsenäisyys velvoittaa, ei tekijää, päiväämätön.

A. E. Koivisto – [?] Jalasjärvi – 11.1917

[?] – Yrjö Sirola – Viipuri – 26.11.1917

Mandi [?] – Anna [?] – 29.11.1917

Mandin ”koskettava” kertomus äidin epätoivoisesta taistelusta oikeudenmukaisuuden puolesta.

Äitisi ja Helmi Yrjö ja Mandi – Sirola – Wiipuri – 19.12.1917

Kirjekuori: ”Jos kuolen” – Hki – 29.6.1916

Laatikossani Helsingissä on paperi, jossa on eräitä toivomuksiani afäärien suhteen.

Mitään muuta toivomusta ei ole, kuin että minut haudataan Ainon viereen Kangasalle, ja että – jos mahdollista – kirkollisia menoja haudalla ei suoriteta. Yrjö Sirola.

Charles Kangas – Yrjö Sirola – Red Lodge, Mon. – 6.9.1917

[?] – Yrjö Sirola – Hankasalmi – 26.11.1917

Kirjelappunen edellisen kirjeen sisällä: Ole toki rauhallinen emme me aio koskaan tulla häpäisemaan sinun kotiasi. Ja olisihan sinu jo pitänyt huomata että se on saanut olla meiltä rauhassa jo toistakymmentä vuotta. (Ei kirjoittajaa, päiväämätön).

Kortti: Jussi Suutari Akkonen Punasen kaartin päällikkö Yrjö Sirola, Helsinki 23.1.1918 (postileima)

Entinen leikkitoverini Yrjö Sirola! Kun Te nyt olette ruvenneet tämän maan järjestynyttä rosvojoukkoa johtamaan kuten […].

Kortti: Anna Dahl Herra Y. Sirola – Porvoo – 22.1.1918

Kortti: Porvari Yrjö Sirola Postileima – Helsinki – 17.12.1917

Oletteko ottaneet urakalla tehdäksenne kaikki rosvoukset ja murhat Suomessa kun ette voi karsia poliisi- ja sotalaitosta. Kysyy: Porvari.

Kortti: Orpo Yrjö Sirola Postileima – Helsinki – 10.12.1917

Onkos perää niissä puheissa kuin kulkeevat että teidän ja Walppaan sormet ovat pelissä kuularuiskujen ja kiväärien maahantuonnissa ja että keinottelette leipäaineiten tuonti wastaan on teidän käsissänne köyhät tappaksenne kyllä siite on parasta että aina pidätte punakaartlaisen asuntone ulko oven edessä niinkun näin lakko öinä herra sosialistien oveella siltäsaaren rannassa niin teki poprikovf jo seinkin sillä paha omatunto soimaa ja peloittaa kysyy nälkäinen orpo.

KANSIO 10: Kuvernöörin nimityksiä koskevia kirjeitä ja sähkösanomia, huhtikuulla 1917).

Kyseessä on Juho Torpan nimittämisestä Waasan läänin kuvernöörin virkaan. (Nimityksen teki Osakri Tokoi).

Tokoin papereita (erillinen kansio): työväen järjestyskaartin käsikirja ja selostus ”Eduskunnan sos.dem. ryhmän jäsenille yksityisesti.

(Eduskunnan sos. dem. ryhmän jäsenille yksityisesti)

Kun Venäjän väliaikaisen hallituksen jäsenen, oikeusministeri F. Kerenskin, äskettäin Helsingissä käydessä halusimme kysyä hänen mielipidettään heidän hallituksen lähettämän edustajan Hra Roditschevin ennemmin ensi olettamasta Suomen oikeudellisen aseman toivottavasta järjestämisestä tyydyttävälle kannalle, ja hän tällöin kehoitti esittämään kysymyksemme kirjallisesti, niin olemme sen johdosta lähettäneet hänelle sen sisältöisen kirjelmän kuin myötä seuraa. Vaikka tämä kirjelmä on ollut yksityisluontoinen, eikä sillä siis ole enempää merkitystä, pidämme kuitenkin asian laatuun katsoen oikeampana, että arvoisat Eduskunnan sos.dem. Jäsenet täten saavat tiedon sen sisällyksestä. Helsingissä 4.4.1917 Edvard Gylling. O.W. Kuusinen Karl H. Wiik.

KANSIO 11:

J. Sihtinen – Senaatin Talousosaston Warapuheenjohtaja – Juupajoki – 6.6.1917

Ohessa pöytäkirja: Kuntakokous, Juupajoki, Kölin talo, 4.6.1917. Kokouksessa käsiteltiin mm. elintarvikelautakunnan ostamaa viljaa, jota myytiin alle sen hinnan, jonka kunta oli siitä maksanut. Vaadittiin, että viljasta maksettaisiin edes se hinta, jonka kunta oli siitä maksanut.

Eliel Sjöblom – Suomen Pääministerille – Liverpool – 18.5.1917

Kirjeen ohessa ”Merimiesten puolesta! Viipymättä korjattava asia. Kirjoittaja on Suomen Merimieslähetyksen kappalainen.

[?] – Suomen Senaatin varapuheenjohtaja Päiväämätön, marginaalissa merkintä saapui 5.6.)

Kirjeessä kirjoittaja pyytää kiinnittämän huomiota Norjassa asuvien suomalaisten kohteluun.

K. Paatero – Senaatin varapuheenj. Tokoi – Pietarsaari – 5.6.1917

”Tänne meille on Pietarsaareen on saapunut senaatin Kammaritoimikunnan Elitarvikeosaston laatima kaavake N:o 2 koskeva elintarpeiden takavarikkoonottoa on ristiriitainen saman kaavakkeen rutosinkielisen kappaleen kanssa. Kun tästä oli vähäsen riitaa vaalilautakunnassa, niin ajattelin että suurempia erimielisyyksiä välttääkseen olisi tarpeellista laatia molempikieliset kaavakkeet samansisältöisiksi”.

Serafin Majanen – Herra senatööri Turun ja Porin Lääni – 5.6.1917

Lyydi Luoma – Herra Oskari Tokoi – Lapua – 23.6.1917

Minä Lyydi Luoma Lapuan Haapakoskelta Panulan Talosta ilmoitan Mieheni Matti Luoman kuljetuksesta 6. päivänä kesäkuuta jonka nimismiäs vaggitutti Lapuan Hullujen koppiin ja Minä vein joka päivä miehelleni sinne evästä vaan ei minua päästetty mieheni puheille […] Pyytää apua asiassa.

Herman Lukko – Oskari Tokoi – Epilä  19.6.1917

Kirjoittaja v.t. Forssan piirin koulutarkastaja ihmettelee, miksi joku toinen hakija oli asetettu hänen edelleen koulutarkastajan virkaa täytettäessä. Kirjoittaja oli pitänyt valintaansa varmana ”kun kerran Sinä lupasit siitä huolehtia. Ja Holsti, tuttuja, joka on vanhoja, sanoi pitävänsä asian muistissa.”

Yleismaailmallisen kollektivismin johtaja – Pariisi – 25.5.1917

”Toveri. Pyydetään levittämään suuressa määrässä alempana seuraavan kirjeen jäljennöksiä kaikkien maiden, varsinkin Venäjän, Italian, Espanjan ja Itävallan työ- ja sotamiesten kesken” Suomennos ranskankielisestä kirjeestä.

Iivari Autunen – New Finland, Canada – 12.6.1917

Jumalan armosta korkea arvoinen Suomen senaatti, Suomi.

Josep Bister, Kaarlo K. Martens, Antti Hietanen – Pölläkkälä – 17.7.1917

Kansalaiskokouksessa käsitelty mm. Miliisn palkkaukseen liittyviä asioita, joita kirjoittajat pyytävä Osakri Tokoin kautta saada senaatin tietoon.

Sähkösanoma: Oskari Tokoi – Rauma – Päiväämätön

”=Kehotamme tutustumaan Rauman postijuttuun eikä waatimaan kostotuomioita asia [?] ehkä suuret seuraukset. = Rauman ammattijärjestöjen paikallistoimikunta, t. E. Grönroos, puheenjohtaja, Frans Walo, sihteeri.=

Maalaiskonstaapeelien yleinen, koko maata käsittävän kokouksen (Tampere) kirjelmä Suomen Senaatin Talousosastolle. –               Tampere  15.5.1917.

Kirjelmä käsittelee maalaiskonstaapelien palkkausta, joka ei enää vastaa ajan vaateita. Palkaussääntö tehty v.1891.

[?] – Arvoista Herrat (otsikko) – Ilmajoki  5/1917

Kun Venäjän väliaikaisen hallituksen jäsenen, oikeusministeri F. Kerenskin, äskettäin Helsingissä käydessä halusimme kysyä hänen mielipidettään heidän hallituksen lähettämän edustajan Hra Roditschevin ennemmin ensi olettamasta Suomen oikeudellisen aseman toivottavasta järjestämisestä tyydyttävälle kannalle, ja hän tällöin kehoitti esittämään kysymyksemme kirjallisesti, niin olemme sen johdosta lähettäneet hänelle sen sisältöisen kirjelmän kuin myötä seuraa. Vaikka tämä kirjelmä on ollut yksityisluontoinen, eikä sillä siis ole enempää merkitystä, pidämme kuitenkin asian laatuun katsoen oikeampana, että arvoisat Eduskunnan sos.dem. Jäsenet täten saavat tiedon sen sisällyksestä. Helsingissä 4.4.1917 Edvard Gylling. O.W. Kuusinen Karl H. Wiik.

Rikhard Härmä –  Oskari Tokoi – Kintaus – 23.5.1917

Saan kunnian kysyä teiltä yksityisesti asian kiireellisyyteen vuoksi että onko pakko jättää viljelysmaat isännnälle ja lähteä posi torpasta kun ei ole mitään syytä ja isäntä häätää pois torpparin Oskari Leppäsen. […]

Matti Koski – Senaattori Oskari Tokoi – Kokkola – 25.5.1917

[…] suuri ristiriitaisuus on ollut Maaherran nimitys, sekin jo sivuutettu toivona, ettei ainakaan vakinaiseksi asetettaisi ainakaan ennen kuin varmaan nähdään mitä hän tahtoo ja mihin kykenee. Onko herra Torppa aikaa seuraa, siitä on paljon väitetty työläistenkin keskuudessa täällä […] toivon kärsivällisyyttä vastuunalaisessa työssäsi.

Lyydi Luoma – [?] – Päiväämätön.

Rouva Luoma jatkaa edelleen kirjoittelua miehestään, joka on nimismiehen toimesta siirretty ”Lapuan Hullujen koppiin”.

Matti Luoma: Julistetaan Suomenmaan – Päiväämätön.

Sataa, Tulee kumous yhteiskunnassakin Kun vaan kerkiän saamaan hengen siirtoja jotta saa aikaan yhteen törmäyksen. omistus oikeus on rikki pahemmasta paikasta ja majesteetti rikki joka paikasta jota rikotaan niin sitä laukataan ja kun […]

Mutta jos sosialistit tekee kumouksen Senaatissa Lyöden Porvarillise Lain kummoon niin sittenkaudan eläköön […] ei Senaatti toimi sosialistisella pohjalla Niin sosialistit siälä ei tarvita Porvarien pitää johtaa Porvarillista Lakia ja taloutta Niin kauan kun sosiaali Laki ja talous on saadun tilansa muuten on periaatten ristiriita […] Minä näytän vielä kuka olen, ja tapan viholliseni ja tapan ne suuri ja Hengeni miekalla ja annan Taivasten linnuille ruumiit syötäväski Hallitsenmaatani 1 500 vuota muutan kun vanhaa vaatettan ruumistani. Se on normaali ikä ihmisen. […]

Matti Kangas – Oskari Tokoi – Kälviä – 14.6.1917

Matti Kangas – Oskari Tokoi – Kälviä – 14.6.1917

Arvoisa entinen Amerikan ja myöskin Suomen hyvä tuttavani Senaattori Herra Oskar Tokoi. Minä alla nimitetty rohkenen nöyrimmästi pyytää Sinua omasta ja monien muitten Kälviän Heikompivaraisten kuntalaisten puolesta Sinua Herra Oskar Tokoi Senatin Herrana tutkiessanne Kälviän uuten ja vanhan aita Asetuksen riita asijaa pyytämme sinua mitä Nöyrimmästi vallassasi vaikuttamaan vanhan asetuksen voimaan saattamista Kälviän Kunnassa sillä uusi aita asetus tuottaa itsellisille pienempi manttaalin omistaille sanomattoman köyhyten nykyisen ahtaan ajan lisäksi joitenka eläminen on neulan silmäsä Sillä nytkin kävi ilmi Kälviän [?] kuntakokouksessa kuin äänestettiin tieton annosta Senatiin yllä olevasta riita asiasta vanhan aita asetuksen kanattaia äänesti 40 miestä ja uutta aita asetuksen kannattaia äänesti 23 miestä ja silti ne vaati 62 äänellä  Tässä siis nähtään kuinka ison mattalin isännät koittavat saaja pienemmät ja Heikommat vieläkin mitä köyhempään ja kurimpaan  Olo suhteisiin  Karjan tuotannon puolesta. Näitä toivoo Aate Weljes Matti Kangas Kälviä.

Johan August Koskenniska – Laude (Norge) – 31.5.1917

Edvard Wirtanen – Haapavesi  29.7.1917

Pöytäkirja: Rautatievirkamiesyhdistyksen Itäisen Haaraosaston kokous – Viipuri – 10.6.1917.

Asia: Senaattiin on jätetty palkankorotuskysymys.

Einari Wänskä  – [?] Loppeen Parkkarila – 15.8.1917

Asia: Arpajaisten järjestäminen

Kirjelmä: Satakunnan Maanviljelijäin yhdistys – Pori – 6.8.1917

Asia: Rehu- ja elintarvikkeita koskevien ponsien hyväksyminen

Mikko Lahti  –  Oskari Tokoi – Kurkijoki – 15.8.1917

Kurkijoen Työv. yhd. Jäsenten kehoituksesta sen puheenjohtajana käännyn kohteliaimmin puoleenne pyytäen Teitä tulemaan puhumaan 26 0:nä Elok.17 vietettävässä työnjuhlassa. Täällä olisi erittäin tarvis käydäteidän tätä nykyä ettei anarkia leviäisi ympäri maata sillä sitä lietsotaan puolella sekä toisella. Todistuksena voin mainita täällä pidetyn Kuntakokouksen 5. p. Tätä elok. t.v. Jossa käytiin ankarasti elin tarve asiain järjestelyn kimppuun tuomittiin koko korttijärjestelmä. Kuntakokouksessa käytetyistä puheenvuoista selvisi, että leipää, ihmisen tärkeintä ravintoainetta ei saisi tässäkään kunnassa antaa kun ainoastaan niille jotka tekevät maatyötä ja sitte jos yli jää on se annettaisiin toiseen kuntaa maatyötä tekeville, ei muille ammattilaisille. Joten tässäkin kunnassa kuten monessa maamme muissakin kunnissa on aikomus tappaa maamme omistamaton luokka köyhälistö nälkään

Selma Salmi (Maakesken työväenyhdistys) –  Senaattori Oskari Tokoi – Päiväämätön

Me, Maakesken Järjestäytynyt Työväestö haluten parannusta oloihimme, sekä seuraten tovereittemme esimerkkiä koko maassa esitimme isännistöllemme touk. 15. päivänä kuluvaa vuotta 8 tunnin työpäivävaatimuksen hyväksyttäväksi, sisältäen mainittu vaatimuksemme seuraavaa: […]

Koska työnantajamme eivät näihin kohtuullisiin vaatimuksiimme suostuneet julistimme lakkotilaan 10:stä päivästä heinäkuuta kaikki Maakesken kyläpiiriin kuuluvat työt. Näin ollen lakko on kestänyt jo kuukauden, eikä ole sovintoa saatu aikaan…Mitä pikemmin pyydämme Teitä antamaan tietoa kirjeellisesti meille siitä, josko me saamme sieltä sovittelijan.

Otto Sahlström, Juho Lahtinen, Wiktor Merisalo, Aukust Vainio, Heikki Niemenpää, (Osastojen puolesta valtuutetut) Suomensenaatin varapuheenjohtajalle,

 Wuotinaisissa   15.8.1917

[…]Pitämässä kuukausikokouksessa 23. pv. Elok. 1917 otti käsiteltäväkseen Työttömyys ja hätäapu töiten, järjestämis kysymykssen. Ja käsitettiin että mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä Nälkää ja työttömyyttä vastaan […] Senaattori Oskari Tokoille seuraava selostus […]

Pöytäkirja (Lyhennysote): Kansalaiskokous 7.8.1917, O.Y. Suomelan seuran talolla, johon oli kutsuttu kansalaisia kaikista puolueista. Osanottajia oli noin 200 henkilöä.

Keskusteltiin Suomen valtiollisesta asemasta ja Wenäjän väliaikaisen hallituksen Suomen eduskunnalle antaman hajotusmääräyksen johdosta sen tähden kun eduskunta viime heinäk. 18. p:nä oli hyväksnyt lain Suomen korkeimmasta valtiovallasta.

Kortti: K. J. Viljanen Oskari Tokoi – Helsinki – 23.7.1917

Kortti: J. Kosonen Oskari Tokoi –    Helsinki – 7.8.1917

Kortti: H. Heiskanen Oskari Tokoi – 3.8.1917

Kaikki kortit sisälsivät pyynnön saapua paikkakunnalle puhumaan.

[?] – Teidän ylhäisyytenne Herra Senaattori – Turku – 20.7.1917

Kirjoittaja pyytää Tokoilta rahaa, jotta pääsisi uuden elämän alkuun

K. J. Wirtanen – Oskari Tokoi – Valkeasaari – 9.7.1917

Pöytäkirja: Hangon sos.dem. Kunnallisjärjestö, heinäkuu 20. päivä 1917

[…] 2 § Keskusteltiin sen johdosta, että paikkakunnan työläiset ovat melkein poikkeusetta työttömänä josta on seurauksena ehdoton nälkäkuolema ellei pikaista apua tule missä muodossa tahansa. […]

J. Jyrinki – Senaattori Oskari Tokoi – Himanka – 13.7.1917

Kun sielä Helsinkissä käytessäni jätin Senatin talous Osastoon hakemuksen pyynöllä saaja ruveta laittamaan tuoretta ja suolattua kalaa Viipurin lääniin ja Pietariin, vain en ole saannu mitään tietua josko asia on ollu vielä käsiteltävänä eli ei, niin ajattelin pyytää jos Veli hyvän tahdoisesti olisi hyvä ja ottas ne paperit ulos sitten kun net on käsitelty. […]

 

KANSIO 11: Senaatille osoitettuja sähkösanomia huhtikuulla 1917:

Leppäwirran kunnanvaltuusto – Oskari Tokoi – Warkaus – 23.8.1917

A. Honkasalo – Oskari Tokoi – Nikolaistad – 19.3.1917

Hyvärinen – Oskari Tokoi – Helsinki – 17.3.1917

=Kokoontuneina satalukuisena vallankumousuhrien muistojuhlaan viettämään lausuu seuran järjestäytynyt työväki Teille ja kauttanne toisille työväen edustajille vlpittömän ilonsa ja erityisen tunnustuksen siitä että olette vakavalla hetkellä ottaneet vastuunalaisen tehtävän astuessanne Suomen senaattiin olkaa vakuutettuja että tulemme luottamuksella seuraamaan työtänne Suomen kowia kokeneen kansan hyväksi.=

[?] – Oskari Tokoi – Kotka – 18.3.1917

Axerod (Sosialistical Bureau) – Oskari Tokoi  – Kööpenhamina – 26.3.1917

Tulenheimo – Oskari Tokoi – Riihimäki – 26.3.1917

P. H. Hänninen – Oskari Tokoi – Pihtipudas – 4.4.1917

Kirjoittaja, kansakoulunopettaja, kertoo vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan (ja pienipalkkaisten toimihenkilöiden tilanteesta).

Onhan yleensä tunnettua ja kuultua kuinka kylmäverisesti ja mieltä masentavasti kunnat ovat opettajiensa palkankorotukseen suhtautuneet.

Puheenjohtaja Popov (suomennos) – Suomen Senaatti – Päiväämätön

Kokous tervehtii Suomen uutta hallitusta ja Suomen opettajistoa ilmilausuen sen vakaumuksen, että suomalaiset ja venäläiset opettajat aina, millaisiksi Venäjän valtakunnan ja Suomen väliset oikeussuhteet muodostavatkin, tulevat kulkeaan käsi kädessä, mitä yhtäläisesti niin suomalaisia kuin venäläisiäkin innostuttavien kansanvaltaisten kasvatusihanteiden toteuttamiseen tulee”.

Hjalmar Branting – Senaatin Varapuheenjohtaja – Tukholma – 18.3.1917

Ruotsin veljespuolue lähettää sosialidemokratian edustajille Suomen uudessa hallituksesa sydämelliset onnittelunsa. Onnistukoon Teidän mitä laajimassa muodossa toteuttaa kansaane hyvä tahto mitä tulee edistysmieliseen ja aseman sallimaan nopeaan kehitykseen yleismaailmallisen kokonaishengen kanssa sopusoinnussa käyvienuudistusten tiellä. Teidän nimenne piirtyvät maanne aikakirjoihin niminä, jotka vapauden hetken lyödessä suurelle Venäjän kansalle ovat julistaneet sorretulle kansalleen kansalaisen riippumattomuuden ja samalla osanneet Teidän maassanne niin huomattavassa määrässä laajentaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. (Suomennos).

Hahn –  Senaattori Tokoi – Tomsk – 20.III.1917

Tomskin Väliaikaisen Komitea lähettää lämpimän tervehdyksensä Suomen vapaalle demokratialle ja omasta puolestaan lupaa kannattaa Suomen kansaa sen taistelussa vapaan Suomen puolesta Venäjän demokraatisessa tasavallassa. 689. Väliaiksen komitean puheenjohtaja Hahn. (Suomennos).

Poska – Suomen senaatille – Tallinna – 19.III 191

Kokoonnuttuaan ensi kerran juhlimaan Venäjän Tallinnan kaupunginduuman tervehtii Teidän kauttanne Suomen naapurikansaa sen johdosta, että suomen autonomiset oikeudet ovat vihdoinkin saatetut uudelleen voimaan. Kaupunginpää Poska. (Suomennos)

Stadsfullmäktige i Wasa – Senaattori Tokoi – Nikolaistad – 20.3.1917

Laihian kunnanvaltuusto – Tokoi Senaatti – Laihia – 20.3.1917

Paatero Vierimaa, Elfving Hentunen – Oskari Tokoi – Pietarsaari – 20.3.1917

Länsi Uudenmaan Raittiuspiirin toimik. –  Oskari Tokoi –  III/1917

Sivenius – Senaattori Tokoi – Joensuu – 18.3.191

Tervehdä uutta senaattia puolestani ilmoittaen että sillä on pohjakerrosten uhrautuva tuki.

Kansalaiset Kiuruvedeltä – Senaattori Tokoi – Idensalmi – 18.3.1917

Antero Sippola – Herra Tokoi  – Tampere – 12.3.1917

KANSIO 12. YRJÖ SIROLAN PAPEREITA:

26 kirjettä, 20 korttia

1. Sirolan muistio: Mihin Suomen itsenäisyys työväkeä velvoittaa?

Yhteensä 77 kirjoitettua lehteä, 20 korttia