AALE-TELJO, IDA:

Kansio 1:

Saapuneet kirjeet:

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 6.3.1945

Hyvä toveri.

Sydämellinen kiitos kirjeestäsi. tuntuu niin sydänalaa lämmittävältä saadessani kirjeen sinulta vanhalta ystävältä ja toverilta. Sieltä muistojen komerosta kaivautui esille niin paljon kaunista ja miellyttävää niiltä Suomen työväenliikkeen nousun ja suurten toiveiden aikakaudelta. Sydämen surulla ja katkeruudella on ollut pakko seurata niitä raskaita vuosia ja katkeroita kokemuksia, joiden kautta Suomen työväenliikkeen on ollut pakko kulkea. hengessä olen ollut mukana kaikissa koettelemuksissanne ja taisteluissanne ja toivon sekä uskonkin, että se kansanvaltainen perustus, jolle Suomen työväenliike alkujaan rakennettiin, tulee kestämään ja vie toivotuille perille.

Omasta puolestani ei minulla valittamisen syytä. Väliin tuntuu siltä kuin minä olisin päässyt kuin ”koira veräjästä” melkein kastumatta kun jättää huomioonottamatta ne kärsimykset ja sydänsurut, joita maanpakolaisena eläminen aina mukanaan tuo. Onneksi tämä maa, johon lopuksi rantauduin, oli minulle entuudestaan tuttu ja täällä löysin työmaan itselleni ja samalla olin tilaisuudessa myöskin tilaisuuksien ja kykyjeni mukaan tekemään työtä synnyinmaani, sen kansan ja varsinkin työväenliikkeen hyväksi.

Näinä pitkinä ja raskaina sotavuosina, jolloin yhteys sinne oli jotenkin tyyten katkaistu, sitä työtä ei voinut paljoakaan tehdä. Mutta sitä vastoin täällä on aina ollut mahdollisuus pitää yllä luottamusta ja herättää myötätuntoa onnettomaan asemaan joutunutta Suomen kansaa kohtaan. Ja uskon, että se ei ollut hedelmätöntä vaan on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Suomen ja tämän maan väliset ystävälliset suhteet ovat uudelleen ja nopeasti palautumassa ja siten saadaan syntymään entiset ystävälliset välit. […]

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 6.3.1945

Tovottaen parhainta vointia ja rattoisaa elämän ehtoota:

Sydämellisin terveisin ja vilpittömällä rakkaudella.

AALTONEN, ALEKSI:                                                                   

Vahakantinen muistivihko (1915–1917):

 

AMPUJA, MIKKO

KANSIO 2:

Saapuneet kirjeet:

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 12.1938

Hyvä toveri.

Tervetulleen kirjeesi olen saanut ja kiitän siitä vilpittömästi. Olen kyllä sanomalehdistä lukenut kaiken mitä niissä on kerrottu amnestia-asian käsittelystä ja lopullisista vaiheista. Kaikki tuo oli edeltä käsin jotenkin varmasi odotettavissa niin että sen hylkääminen ei tuottanut mitään pettymystä, ei ainakaan minulle. Oli kuitenkin hauska kuulla, että käsityksesi mukaan se edisti asiaa kun minä olisin taipuvainen luulemaan, että se saattoi auttaa jonkinlaisen takapotkun asialle. Joka tapauksessa sekin yritys oli eräänlainen omantunnon kolkutusyritys, joka vakavammin ajattelevia ihmisiä pakottaa edes hetkeksi pysähtymään ja miettimään, mihin sitä on ajauduttu. [..]

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 12.1938

Tervehtien:

 

ELORANTA, EVERT:                                                                    

KANSIO  H1:

Jalonen, Timo: Eevert Eloranta: Kansanedustaja torppareiden tukijana

 

HÄMÄLÄINEN, KALLE

Saapuneet kirjeet, 1922 – 1923: F 

Saapuneita kirjeitä Oskari Tokoilta 1922-1923

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 26.1.1922

Hyvä Toveri.

Kiitos suuri kirjeestäsi, jonka sain eilen. Huomasin kirjeestäsi, että sinä et pidä oikein siellä olostasi. Sen jälkeen kyllä arvaakin, että sellaisessa sakissa tulee ikävä ja vaivalloiseksi elämä.

Kuten sanomalehdistä jo sanoit nähneesi, ovat ilmiantajat seuranneet minunkin jälkiäni ja kun ei muu auttanut. niin toimivat, että minä vangittiin uudenvuoden aatti-iltana, juuri kun olin lähdössä puhumaan Gardneriin. Minut vangittiin muka ulkomaalaisena anarkistina. ja sain olla kolme vuorikautta poliisiputkassa ennekuin pääsin takausta vastaan irti. Sitten se kuulustelu piti olla t.k:n 16 p:nä, mutta lykättiin sitten ensi kuun 1 p:ään ja tulee kuulustelut toimitettavaksi täällä Fitchburgissa, koska täällä kuuluu olevan sellaisia, jotka aikovat todistaa minua vastaan. m.m. Vihtor Kososen poika on tullut Suomesta ja on täkäläisen lahtarilehden toimittajana ja hän kait on yksi. Niitä ilmiantajia taitaa olla enemmänkin ja ties minkä väristä sakkia se kaikki lieneekin. Alustavissa kuulusteluissa sain sen verran kurkistella niihin syytös papereihin, sen tutkia tuomarin hyvännahkaisuuden vuoksi, että sain nähdä yhtä ja toista, jota en olisi muuten tiennytkään. Sain nähdä, että ilmiantoja on tehty tämän maan hallitukselle jo siihen aikaan kuin met saavuttiin Canadaan ja varotettu, että pitää silmällä sellaisia henkilöitä, jos ne yrittävät Yhdysvaltain puolelle. Silloin oli ilmiannettu minä ja sinä. Meidän kumpaisenkin nimet näkyi olevan papereissa, joten tiedät, mitä sinunkin suhtees on jo puuhattu. Se, että minä satuin pääsemän tänne on ilmeisesti ollut vahinko, sillä näillä viranomaisilla, jotka minun laskivat maahan, ei nähtävästi ollut kaikista näistä tietoa, ja nyt jälestä päin koetetaan korjata erehdystä, karkottamalla minut maasta. […]

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 26.1.1922

Terveisiä paljon ja hyvää vointia ja kirjoita heti taasen, että saan kuulla asijoistasi. Minä myös kirjoitan heti kun tutkinto on pidetty niin saa jo vähän kuulla, mihin päin se asia alkaa kallistua.

Terve siis taas ensikertaa, Toverillisesti:

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 3.3.1923

Hyvä toveri.

Olenkin odottanut sinulta kirjettä koko talven sillä ennen joulua jo kirjoitin sinulle, josta en saanut vastausta. Hauska kuulle, että olet taaskin saapunut ihmisten ilmoille sieltä metsästä sekä että voit hyvin. Minun elämän ja vointini on ollut entisen mukasta. En ole talven aikana käynyt paljon puhumassakaan, sillä täällä on ollut kylmä ja luminen talvi.

Siitä Nymaninin Suomeen menosta, on minulla jokseenkin yhtä hämärät tiedot kuin sinullakin, sillä se tieto tuli jotenkin yllätyksenä. Tosin nyttemmin olen saanut kuulla, että Nyman ja Orjatsalokin olisivat meidän lähdettyä olleet hyvinkin läheisissä suhteissa Suomen lähetystön kanssa ja varsinkin sen jälkeen kun minut täällä vangittiin, olivat he pitäneet yhteisiä neuvotteluja, minkä jälkeen Nyman sitten meni Suomeen, eikä häntä siellä edes kuulusteltu, syytöksistä puhumattakaan. Sikäli kun tiedän, olisi Orjatsalollakin ollut vapaa pääsy Suomeen, vaan on hän muista syistä jäänyt sinne menemättä. Mutta niin kuin sanottu, mitään todistuksia taikka asiaa valaisevia kirjeitä taikka muita todistuskappaleita ei minullakaan ole, sillä en ole koskaan yrittänytkään hankkia itselleni mitään ”erikoistietoja” asijoista. Kuten ymmärrät, olen kuitenkin puolestani ollut varovainen, ettei tapahtuisi mitään yllätyksiä kenenkään puolelta.

Mitä tulee siihen Rahjan juttuun, niin asia lienee siten, että siinä lienee hyvinkin perää, mutta kun kysymys alkoi käydä kovin kiperäksi, täytyi se painaa villasella ja tutkimukset siitä lopettaa. Liitän tähän pari kirjoitusta, jotka minä saamieni tietojen perusteella olen kirjoittanut Raivaajaan, joista näet sen mitä tiedän ja asiasta arvelen.

Kirjoita taas pian ja voi hyvin. Toverillisesti:

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 1.6.1923

Hyvä Toveri.

[…] Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Puoluetoimikunta on tänne meille kirjoittanut ja ehdottanut, että ensivuoden Työväenkalenteriin tulisi erikoinen Amerikan osasto, jota varten me täällä olevat lähettäisimme siihen kirjoituksia. Me puolestamme olemme tähän ehtoon suostuneet ja koetamme myöskin jotain kirjoittaa. Mutta, kuten tiedät, on tässä maassa olevien sosialistisetn kynäilijäluku kovin rajallinen ja kun Canadakin on Amerikkaa ja kun tarkotuksella olis suureksi eduksi, että siihen tulisi jotain Canadankn oloja valaisevia kirjoituksia, niin pyydän, että sinä myöskin kirjoittaisit tähän kalenteriin ja lähettäisit kirjoituksesi tänne meille niin me sitten yhdessä lähetyksessä toimitamme ne kaikki perille. […]

Muuten me voimme hyvin kaikki. […]

Voi hyvin, toivoo toverillisesti:

Oskari Tokoi – Fitchburg, Mass. – 10.7.1923

                                         

MÄKELIN, YRJÖ                                                                            

KANSIO 1:

Sosialidemokraattisesti isänmaalliset kiväärinpanokset. professori Väinö Voionmaan kirjallisen noskelaisuuden tiellä. Tietoa noskelaisuudesta.

 

POHJANMAA, ATTE:

KANSIO 1: Kirjeitä:

1935:

Suomen sosialidemokraattinen toimitus: Suomalaisten emigranttien nimiluettelo.

Saapuneet kirjeet:

Aukusti Lehmus – Helsinki – 19.2.1959

Täten minä allekirjoittanut saan tuota suomen työväestölle ilmi totuuksia, joista S.K. puolueen johto on salannut. […]

Kirjeen ohessa on lista, jossa on 564 nimeä, viimeisenä Tyyne Tokoi, karkotettu, Suomessa, henkilöistä, jotka vuosina 1918 – 1935 siirtyivät Neuvosto – Venäjälle, NL:oon.

Oskari Tokoi – West Townsend, Mass. – 24.3.1951

Oskari Tokoi – West Townsend, Mass.  30.1.1953

Hyvä toveri!

Vilpitön kiitos ystävällisestä kirjeestäsi. Kävin tapaamassa Sulkasta jo eilen eli seuraavana päivänä kun oli saapunut. Hän toi lähemmät terveisenne ja kertoili kokemuksiaan siellä. Eiväthän ne suuret olleet, mutta oli kovin tyytyväinen niihin persoonallisiin kosketuksiin ja siihen tosi toverilliseen kohteluun, jota hän siellä osakseen sai. Ei hän ollut mitenkään masentunut, eikä epätoivoinenkaan vaan suhteellisen pirteä ja optimistinen.

Mielestäni on suuri vahinko Suomen työväenliikkeelle, että hän sairautensa takia ei päässyt laajempaan yhteyteen Suomen työväestön kanssa. Hänen matkastaan toivoin hyvin paljon sillä hän on yksi niitä kovin harvoja amerikansuomalaisia, joka olisi voinut ja myöskin halunnut Suomen työväenluokalla antaa jotain arvokasta ja varteenotettavaa. Hänen kokemusrikas elämänsä työväenliikkeessä ja laajat tietonsa sekä kykynsä puhua ja varsinkin luennoida selvätajuisesti ja vakuuttavasti, ovat harvinaisia lahjoja. Mutta sille ei nyt mitään voinut.

Tällä uudella hallituksella sama pulma kuin sielläkin. Veroja pitäisi alentaa ja vaalikamppailussa niitä luvattiinkin alentaa, mutta ei löydetä sellaisia suurempia menoja, joita voitaisiin poistaa; pikemminkin lisätä. Niin kauan kuin sodanuhka on olemassa, menot yhä suurenevat. Mutta se on pitkä juttu. Tällä kertaa elämme eräänlaista valmisteluaikakautta, jonka suraukset näkyvät vasta vähän myöhemmin. Kun jotain julkisuuden arvoista tapahtuu, kirjoitan niistä lehdellenne edelleenkin, kuten tähänkin asti. Lehdestännehän onkin paisunut oikein suuren maailmanmallinen tieto ja kulttuurilehti, josta mekin täällä rapakon takana saamme paljon valistusta.

Toveriterveisin teille kaikille sinne työpöytienne ääreen:

1959 – 62:

Selostus suomalaisten emigranttien kohtalosta Venäjällä 1918- ?

 

RYÖMÄ, HANNES:

KANSIO 1:

Vallankumousvuoden tapahtumista (käsinkirjoitettu):

[…] Senaattia (Tokoin) muodostettaessa tehtiin suuri virhe vielä siinä, ettei laadittu sille mitään varsinaista ohjelmaa. Mukaan otetut porvarilliset herrat olivat kyllä pystyviä ja luottoa herättäviä henkilöitä kukin paikallaan, mutta miksikään radikaaleiksi voi heitä tuskin yhtäkään sanoa. […]

[…]Jos hallitusta (Tokoin senaattia) voi moittia vallankumoustempperamentin puutteesta, niin kyllä sitä sen sijaan oli sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä. Mutta sen toimintaa haittasi toiselta puolelta ylimalkainen enemmistö hosuminen ja toiselta puolen teoretiseeraavan hiustenhalkomiseen perustuva epäkäytännöllisyys.

 

TANNER, VÄINÖ

Kansio: HC:HC:

SDP:n aineistoa, 1901–1919

Kansio: HD:HD1:

Amerikan matka 1925:

 

TURKIA, MATTI:

Kansio H 1:

Matti Turkian haastattelu 2.1. 1941: Y.K. Laine käsikirjoitus:

[…] Leikas petti KV:ta. Lähetetty tyhjiä bentsiinivaunuja Pietarista Suomeen. Väitti, että ne olivat vuotaneet tai bentsiini varastettu. Hän oli tarkoitusta varten saanut varoja SKV:lla. (Huom! leikkaan lähetit Suomeen. YL) (Leikkaan nahkavarastot Piet. ja Mosk. 42). Tokoi oli mukana viljanhankinnoissa. Venäjältä, samoin Eert Huttunen.

[…] (?) Pietarin kirjeet 1922: Tokoi lähetettiin Vienanjoen varrelle etsimään siirtolapaikkaa. Siellä piti olla hyviä perkaamattomia viljelymaita. Tokoi matkustikin englantilaisten luo, ja Kansanvaltuuskunta antoi kuolemantuomion hänelle sen johdosta. Tokoi sähkötti Petroskoista KV:lle, että hän oli käynyt katsomassa oliko Muurmanskissa venäl. viljaa ja ym. sotavarustuksia. Siellä ei ollut mitään. KV lähetti sähkeen: ”Tule heti takaisin”. Ei tullut. Kuolemantuomio. Samoihin aikoihin. Orjatsalo, Primus-Nyman, Kalle Hämäläinen, ja Emil Elo (kaksi viimeksi mainittua Tokoin seurassa) siirtolaa etsimässä. Jäivät sinne.

Ylioppilaita, Tokoi perheineen ja Sirola (?) 1918 itään menossa. Matkan pää Semipalatinssk (?) Permin lähellä. Tokoin lapset lauloivat ”Amerikan laulua”. Juna olisi mennyt Vladivostokiin, ja sieltä olisivat Tokoi ja Sirola jatkaneet eteenpäin Amerikkaan. Muu joukko olisi viety siirtolaan

[…]. Tokoi kirj. Amerikasta Turkialle. Selosti ettei päässyt pois Muurmanskista. Kaiken aikaa pyrki pois. Vaimo haukkui häntä jäätyään yksin Venäjälle. Uhkasi tehdä orvon. Kaikki ilmeisesti vain peliä. Asia ilmeisesti ennakolta järjestetty”.

[…] Tokoin poika tuli tulkiksi Turkialle mukaan. […]

Muistelmia Voikkaan lakosta (ks. 331.89)

 

TUOMINEN, ARVO

Kansio H1:

Olin SKP: pääsihteeri ja Kominterin korkea virkailija..

Oliko v. 1918 kansalaissota kiertämätön

Kuva: Oskari Tokoi työväenjohtaja, joka taisteli taistelun, mutta pysyi maanpakoon ajettunakin uskollisena kansanvallalle.

 

VALPAS, EDVARD:

Kansio FA 1:

Oskari Tokoi – Edvard Valpas – Helsinki – 15.6.1912.

Kansio T 1:

Sario, Jorma: Edvard Valpas. Poliittisen historian pro gradu –tutkielma. Syyskuu 1968

 

VEILAHTI, V.O.

Kansio H2:

Suomen Ammattiyhdistysliikkeen historia I. Suomen ammattijärjestö 1907–1930. (Monistettu kopio)

Kansio H3:

Aineistoa SAJ:n historiikkiin.

 

VOIONMAA, VÄINÖ:

Kansio 25:

Antti Oskari Tokoi:

Sisältää muistiinpanoja ja lehtileikkeitä Tokoista.

Tokoi, Antti Oskari (10 s) käsin kirjoitettu, elämäkertotietoja.

Muistilappu: Tokoi.

Tokoi (5 s. 6–10), hajanaisia tietoja, käsin kirjoitettu.

Tokoi (6 s. 1–6), hajanaisia tietoja pienillä muistilapuilla, käsin kirjoitettu.

”Ylimielinen” […]

Tokoi valtiopäivillä, 1907–1913 (5 s, 1 – 5), käsinkirjoitettu.

Tokoi, Antti Oskari, matrikkelitietoja (Tekijä V.V. Voionmaa, Väinö, 4.s., ei mainintaa teoksesta)

Lehtileike: SS: Oskari Tokoi 50-vuotias (15.5.1923).

 

Yksittäisiä kirjeitä:

Oskari Tokoi – Niko Oksanen (rastimies) – Fitchburg, Mass. – 11.2.1949:

Rakas veli. Sen jälkeen kun Suomesta palasin, olen tuntenut syvää velvollisuutta kirjoittaa sinulle. Se sairastumiseni, joka alkoi siellä Suomessa muutamia päiviä ennen lähtöäni, ei ollutkaan niin ohimenevää kuin aluksi luulin vaan on se jatkunut täällä kotonakin ja johti jo sairaalaan. Nyt kuitenkin olen taasen kotona ja tunnen itseni uudestaan olevani toipumisen tiellä.

Kuten muistanet, siellä ollessani oli puhetta, että yrittäisin saada jonkinlaisen julkaistavaksi kelvollisien kokoelman siellä pitämistäni puheista. Näistä suunnitelmista on täytynyt luopua, ja muuten pahoin pelkään, tuskin pääsen enää sellaiseen kuntoon, että mitään kunnollista voisi kokoon saada. Kaikki ovat tietenkin Herran kädessä ja jos Hän vielä voimia antaa, sellaistakin voi vielä ajatella. […]

Muistot sieltä Suomesta ovat olleet miellyttävät ja rakkaat. Niistä olen saanut ikään kuin voimia ja virikettä vielä näin vanhalla ijälläkin. Olisin erittäin iloinen saadessani kuulla, onko se Kirkko- ja Kaupunki toiminnan järjestö jatkanut työtään ja minkälaisella menestyksellä? Sanomalehtien palstoilla, noin niin kuin rivien välistä ja muiden asioiden yhteydessä, olen saanut sen käsityksen, että kristillinen maailmankatsomus työväen keskuudessa on voittamassa alkaa. Ainakin toivon, että asia niin olisi. Yhtenä ilahduttavana osotuksena siitä oli se, että puolueemme johdossa olevat henkilöt suhtautuvat minuun ja työhöni siellä kunnioittavasti sitä vastoin kuin odotin paljon kylmempää vastaanottoa. Niin rakas veli, pyydän että kirjoitat minulle lähemmin tilanteesta siellä tältäkin kannalta; poliittisesta tilanteesta saan jonkinlaisen käsityksensanomalehtien palstoilta. Ne tosin eivät ole olleet lohduttavia mutta viime päivinä saapunut tieto, ”Päivän Uutisten” ja ”Suomen Sosialidemokraat” yhtymisestä ja sen yhteydessä jo aikaansaatu sovinto, olivat äärimmäiset merkit siitä, että pahin hajaannus sittenkin on ohi sekä, että sosialidemokraattisesti ajatteleva työväki voivat taasenkin yhtyä ja, kuten uskon, entistäkin lujemmin.

Terveiset paljon perheellesi ja veljille sekä tovereille siellä.

Oskari Tokoi – Niko Oksanen – Fitchburg, Mass. – 7.10.1958

Rakas Veli. jatkoksi aikaisempaan kirjeeseesi, pyydän vielä lisäten, älkää järjestäkö minulle mitään tilaisuuksia ennen kuin tulen sinne. Siihen on kaksiki syytä: ensinnäkin terveyteni ei ole läheskään niin varma, että siihen voisi luottaa ja toiseksi en halua tehdä mitään sitoumuksia ennen kuin olen koko ohjelmasta sopinut Kirkko ja Kaupunki järjestän, joka minun matkani kustantaa, kanssa. Kun tulen, niin silloin tavataan.