Sarja B – Kansio B 1:

Leevi Junkalan keväällä 1985 keräämiä tietoja Oskari Tokoista.

Eduskunnan kirjasto: C 24/Kansio I., III

Kansallisarkisto FK1/Yrjö Sirolan ja  Oskari Tokoin papereita, VROSA FK 1 0. Tokoi

Sarja F – Kansio F 1:

Lähetetyt kirjeet:

Sepänmaa, Arvo (Jyväskylä) – West Townsend, Mass – 19.9.1950

Hyvä toveri.

Vilpitön kiitos ystävällisestä kirjeestäsi ja mukana seuranneesta kuvasta, joka niin vakuuttavalla tavalla palauttaa muistiini Jyväskylässä olomme. Minulle täällä vieraalla maalla ja erossa tovereista on ylentävää saada tietoja tovereilta sieltä Suomesta ja että minuakin siellä vielä muistetaan.

Kuten lienet Suomen sosialidemokraatista lukenut, olemme vaimoni kanssa taasen tänäkesänäkin olleet matkalla; tällä kertaa täällä Amerikassa jota matkalta olen kirjoitellut havainnoitani sinne Suomeen. Matkoilla ollessani en saanut Suomesta mitään muita tietoja kuin sen mitä amerikkalaiset lehdet kertoivat, joten yhteys katkesi. Monet kirjeetkin ovat jääneet vastaamatta, kunnes nyt yritän ottaa niitä kiinni.

Ihmiskunta elää historiansa kriitillisinä aikaa, jossa mahdollisesti ratkaistaan tulevat kohtalot pitkiksi ajoiksi. Taistelu kansanvallan puolesta jo tapahtuu Koreassa, mutta taistelusta ei ole luovuttava. Teillä tovereilla siellä Suomessa on taistelu erikoisesti ankaraa sen takia, että te olette niin kovin lähellä totalitaaristen voimien päävarastoa ja että sieltä käsin erikoisesti hyökätään Suomen Sosialidemokraattisen työväen kimppuun. Minua on huolestuttanut siellä parhaillaan taas käytävä lakkotaistelu, miten se päättyy sillä ei ole epäilystäkään siitä, että kommunistit tässäkin työväelle vallan oikeassa taistelussa kalastavat sameassa vedessä ja yrittävät kaapata johdon käsiinsä suunnatakseen taistelun omien tarkoitusten ajamiseksi. toivottavasti onnistutte pitämään kontrollin sosialidemokraattien käsissä. Nythän teillä on kunnallisvaalit, joissa taas voimasuhteet mitataan. Ruotsin kunnallisvaalien tulos näyttää hyvää esimerkkiä ja toivottavasti suomen työväki seuraa sitä.

Terveisiä tovereille siellä. Vilpittömällä toveruudella.

Niko Oksanen – Fitchburg, Mass. – 7.10.1958

Rakas veli.

Jatkoksi aikaisempaan kirjeeseeni, pyydän vielä lisätä, että älkää järjestäkö minulle mitään tilaisuuksia ennen kuin tulen sinne. Siihen on kaksikin syytä: Ensinnäkin terveyteni ei ole läheskään niin varma, että siihen voisi luottaa ja toiseksi en halua tehdä mitään sitoutumisia ennenkuin olen koko ohjelmasta saanut Kirkko ja Kaupunki järjestön, joka minun matkani kustantaa, kanssa. Kun tulen, niin silloin tavataan.

Sydämellisin terveisin.

Niko Oksanen – Fitchburg, Mass. – 11.2.1959

Rakas veli.

Sen jälkeen kun Suomesta palasin, olen tuntenut syvää velvollisuutta kirjoittaa sinulle. Se sairastumiseni, joka alkoi siellä Suomessa muutamia päiviä ennen lähtöäni, ei ollutkaan niin ohmimenevä kuin aluksi luulin vaan on se jatkunut täällä kotonakin ja johti jo sairaalaan. Nyt kuitenkin olen taasen kotona ja tunnen itseni uudestaan olevani toipumisen tiellä. Sairauteni takia kirjeenvaihto ja kirjoittamiset ovat jääneet rempalleen.

Kuten muistanet, siellä ollessani oli puhetta, että yrittäisin saada jonkinlaisen julkaistavaksi kelvollisen kokoelman siellä pitämistäni puheista. Näistä suunnitelmista on täytynyt luopua ja, kuten pahoin pelkään, tuskin pääsen enää sellaiseen kuntoon, että mitään kunnollista voisin kokoon saada. Kaikki tietenkin ovat Herran kädessä ja jos Hän vielä voimia antaa, sellaistakin voi vielä ajatella.

Kun siellä käydessäni sovimme Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa siitä, että Tammi ottaisi vielä uuden painoksen ”Maanpakolaisen muistelmista”, johon liitettäisiin viimeisen vuosikymmenen aika, siihen sisältyen myöskin tänäaikana Suomeen tekemäni matkat, varsinkin tämä viimeinen, olin pakoitetteu yrittämään saada jotain painokelpoista tätä tarkoitusta varten. Kun oikeastaan pelkäsin jo pahinta, yritin heti kotiin palattuani saada tämän työn tehdyksi ja siten jouduin viimeisetkin voimani uhraamaan siihen; muut kirjoitukset ovat jääneet kokonaan syrjään.

Muistot sieltä Suomesta ovat olleet miellyttävät ja rakkaat. Niistä olen saanut ikään kuin voimaa ja virikettä vielä näin vanhalla ijälläkin. Olisin erittäin iloinen saadessani  kuulla, onko se Kirkko- ja Kaupunki toiminnan järjestö jatkanut työtään ja minkälaisella menestyksellä. Sanomalehtien palstoilla, noin niin kuin rivien välistä ja muiden asioiden yhteydessä, olen saanut sen käsityksen, että kristillinen maailmankatsomus työväen piirissä on voittamassa alaa. Ainakin toivon, että asia niin olisi. Yhtenä ilahduttavana osotuksena siitä oli se, että puolueemme johdossa olevat henkilöt suhtautuivat minuun ja työhöni siellä kunnioittavasti sitä vastoin kuin odotin paljon kylmempää vastaanottoa. Niin, rakas veli, pyydän, että kirjoitat minulle lähemmin tilanteesta siellä tältäkin kannalta; poliittisesta tilanteestahan saa jonkinlaisen käsityksen sanomalehtienkin palstoilta. Ne tosin eivät ole olleet lohduttavia mutta viime päivinä saapunut tieto ”Päivän Uutisten” ja Suomen Sosialidemokraatti” yhtymisestä ja sen yhteydessä jo aikaansaatu sovinto, olivat ensimmäiset merkit sieltä, että pahin hajaannus sittenkin on ohi sekä, että sosialidemokraattisesti ajatteleva työväki voivat taasenkin yhtyä ja, kuten uskon, entistäkin lujemmin.

Terveisiä paljon perheellesi ja veljille sekä tovereille siellä.

Vilpittömällä rakkaudella.

Toivo, Herman (Saarijärvi) – Fitchburg, Mass. – 25.5.1958

Hyvä toveri.

Lämpimät kiitokset kirjeestäsi sekä onnitteluistasi 85 syntymäpäivänäni. Olen myöskin saanut Työn Voiman ne numerot, joissa kirjoitukseni on julakaistu. Kiitän myöskin kirjoituksestasi. Siitä Muurmannin Suomalaisten Legionnasta ja sen tehtävistä ja aikaansaannoksista on toistaiseksi vähän kirjoitettu. Olen kuitenkin varma., että tulevat historiankirjoittajat tulevat antamaan sille paljon suuremman huomion kuin nykyaika.

On merkillepantavaa, miten nykyiset historioitsijat eivät vielä näe muuta kuin valkoisten sankaritekojen ylistystä ja oman itsensä esittelemistä. Myöskin ne, jotka sisällissodan jälkeen syntyneen ja vaikutusta saaneen kommunistipuolueen mukana ovat innokkaimmin toimineet ja meidänkin päänmenoksi ponsilauselmia laatineet, nyt synnintunnustuksiaan tekevät.

Se Suomen nykyinen tilanne ja varsinkin työväenliikkeen hajanaisuus, huolestuttaa meitäkin täällä ”Rapakontakanakin”. Suurella jännityksellä odotamme vaalien tuloksia. Onko Suomen kansa niin sekaantunut, että se antaa kannatustaan kaikenlaisille haihattelijoille, joilla päämääränä on vain vallanhimo ja yksityisten taloudellisten etujen tavoittelu? Toivon ja uskonkin, että Suomen työväki on siitä selviävä ja antava suuremman kannatuksensa sosialidemokraattiselle puolueelle ja sen asettamille ehdokkaille ja siten pelastava maan sitä uhkaavasta vaarasta.

Minä voin kohtalaisen hyvin. Vanhuus kylläkin jo alkaa tuntua ja paljon sellaista, jota vielä aikoo tehdä, jää tekemättä. Teitä, jyvät toverit, jotka vaarojen keskellä säilytitte kylmän ja terveen järkenne ja pysyitte yhdessä, suurella rakkaudella muistelen.

Tervehtien veljellisesti.

Minä asun nyt kunnan rakennuttamassa vanhojen kodissa.

Toivo, Herman – Fitchburg, Mass. – 5.5.1959

Hyvä toveri ja rakas ystävä.

Sydämellinen kiitos lähettämästäsi katajaisesta haarikasta, jonka sain tänäaamuna ja kiirehdin heti vastaamaan ja kiittämään. On ilahduttavaa näin vanhallaijällä saada todeta, että on vieläkin todellisia tovereita, jotka kaikkien koettujen vaarojen kestäessä ovat pysyneet yhdessä ja muistavat niin kauan kuin elän.

Käväisinhän minä siellä Suomessa viime syksynä mutta ei ollut tilaisuutta poiketa seillä Keski-Suomessa. Eiväthän ne olleet lohduttavia ne näkemykset siellä Suomessa, saadessaan  todeta miten ihmiset ja nekin, joiden tulisi puhaltaa yhteen hiileen, riitelevät keskenään ja tappelevat persoonallisista eduistaan ja niiden eteen ovat valmiit uhraamaan koko kansakunnan yhteisen menestyksen.

Suomeen palattuani sairastuin ja olin sairaalassakin mutta nyt taasen kevään tullen tuntuu virkistyvän ja varsinkin aina silloin kun saa kohdata tai edes kirjeellä olla kosketuksissa entisten toverien kanssa. Minäkin asun kunnan rakentamassa vanhain asuntoryhmässä, hyvin pienessä ja ahtaassa mutta kuitenkin mukavassa ja lämpöisessä.

Vappukin sitä on taasen vietetty ja, mikä surkeinta vapusta on tehty aseellisten voimien ja militaristisen kiihotuksen suujuhla, kuten Moskovasta tulleet tiedot ja kuvat osottavat. Vietimme me täällä asuvat suomalaisetkin vappua ja pidin siinä tilaisuudessa vielä puheenkin. Vaimoni erikoisesti tahtoo alleviivata hänen lähettämänsä kiitokset sinulle. Tuo astia oli hänelle suuriarvoinen. Toveriterveisin ja toivossa saavani vastakin kuulla voinnistasi.

Toverillisesti.

Sosialistinen Aikakausilehti, SA, Toimitus – Fitchburg, Mass. – 10.3.1956

Kiitän Sosialistisesta Aikakauslehdestä, jonka olen saanut säännöllisesti. Lehti on pirteästi toimitettu ja antaa se selvän ja myöskin elävän kuvan Suomen työväenliikkeessä vallitsevista virtauksista. Parissa viimeisessä numerossa on käsitelty ”junttademokratiaa”, joka meille jotakin uutta. Tosin ”junttademokratia”, josta näissä artikkeleissa on puhuttu, on hyvinkin tunnetta täällä Amerikassa mutta emme ole uskoneet sitä siellä Suomessa vielä ilmenevän. Toivottavasti, kuten asiaa koskevista kirjoituksistakin ilmenee, siitä pyritään pääsemään eroon. Toivomme, että voitte sellaisen, jos sitä on ilmennyt, eliminoida Suomen Sosialidemokraattisesta puolueesta ja sen menetelmistä.

Samalla kiinnitän huomiota Sosialistisen Aikakauslehden 50-vuotisnumerossa lehtenne päätoimittajia esittäviin kuviin: Ensimmäisenä esitetään E. Gylling. Oletteko varmat, että se on Edward Gyllingin kuva? Minä tunsin Gyllingin mutta se kuva ei ole sen Gyllingin, jonka minä tunsin. Edward Gylling ensinnäkään ei polttanut piippua vaan savukkeita. Ja muutenkin kuva muistuttaa minulle paljon enemmän Hannes Ryömää kuin Edward Gyllingiä. Kun kuvat, kuten niistä käy selville, eivät ole valokuvia vaan piirroskuvia niin onhan Gylling mahdollisesti piirtäjän silmissä saattanut tällaiseltakin.

Toivottaen menestystä Sosialistiselle Aikakauslehdelle ja sen toimitukselle.

Toveriterveisin:

Lapuan Työväenyhdistykselle – Fitchburg, Mass. – 31.3.1960

Lapuan Työväenyhdistykselle.

Tämänkuun 4. päivänä ilmestyneessä Suomen Sosialidemokraatissa luin lyhyen selostuksen Lapuan Työväenyhdistyksen toiminnasta. Tämä selostus palautti muistoni sinne Lapualle, jossa sosialidemokraattisen liikkeen nousuaikana niin monta kertaa sain vierailla ja siellä, kuten muistini kertovat, monet elämäni parhaat puheet pitänyt. Vanha ”Setälä” on säilynyt muistissa terävämpänä kuin monet suuret työväentalot. Tätä uutta työväentaloanne en saanut enää sisältä nähdä sillä sisällissodan jälkeiset vainonvuodet johtivat minut maanpakolaisuuden toivottomille teille. Nyt Suomessa käydessäni ja sivukulkiessani olen talonne ulkopäin nähnyt.

Sydäntäni lämmitti tieto siitä, että Lapuan Työväenyhdistys kaikkina vainon vuosina on pysynyt uskollisena sosialidemokraattiselle puolueelle ja sillä pohjalla säilyttänyt vapautensa.

Muistelen ja kunnioitan edesmenneitä kaatuneita tovereita ja toivottaen Teille, nuoret toverit, rohkeutta ja voimaa taistella sosialidemokraattisten periaatteiden puolesta sekä maamme itsenäisyyden ja kansamme vapauden säilymiseksi.

Toveriterveisin

Runo Tokoin 75-päivänä, Siipainen, Olavi, 15.5.1948

Lähetetyt postikortit:

Postikortti: Suomen Sosialidemokraatin toimitus, (?), Oregon 21.7.1953.

”Tällaisia puita täällä Oregonissa ja Washingtonissa vielä kasvaa”. […]

Kirjeenvaihto:

Oskari Tokoi ja Jaakko Pietilä,  1957 – 1961

Alkuperäiset kirjeet ovat Siiri Karlssonin (J. Pietilän tytär) hallussa. Kirjeet löytyvät Tokoi museon kohdalta.

Oskari Tokoin ja Jaakko Laurilan kirjeenvaihtoa:

Kirjeet löytyvät Oskari Tokoi -seuran. Kirjeenvaihto.

 Ministeri Lepistön haastattelu, 28.2.1965:

Muistoja Oskari Tokoista, Haastattelija opiskelija Maija Huuki.

 

Sarja HA – Kansio HA 1:

Oskari Tokoi: Muistokirjoitus SAJ:n toiminnasta, 1912 – 1918, (57 s.) Fitchburg 18.6.1955:

Oskari-Tokoi-Muistokirjoitus-Suomen-Ammattijärjestön-toiminnasta-TYARK.pdf

Tämä kuuluu SAK:n arkistolle (etusivulla käsin kirjoitettuna).

Lopussa: O. Veilahti, 23.10.1956, arvio Tokoin kirjoituksesta (käsin kirjoitettu):

Tokoin muisti on paljon heikentynyt. Hänen kertomukselleen ei voi antaa paljoakaan merkitystä historiallisena lähteenä. Kertomuksessa on virheitä ha jälkiviisautta, joka mielestäni on hyvin opportunistista ja toistaa työväenjohtajille niin valitettavan usein ilmenevää rehellisyyden puutetta.

Tokoin pitämä puhe, nauhatallenne, litteroitu:

Nauhoitus ja purettu teksti puheesta, jonka Oskari Tokoi on pitänyt New Yorkissa vuonna 1949. Ääni loppuu nauhalta kesken puhetta tuntemattomasta syystä.

Kasetin on vuonna 1973 luovuttanut Arvo Paasivuorelle Lauri Tokoi, ja Arvo Paasivuori lahjoittanut Työväen Arkistolle 13.11.1975.

Oskari Tokoi: Lapsuuteni Kannus:

Kirjoitus, 6 s (alkuperäinen), ei päivämäärää.

Ohessa kirje: Kalevi Keski-Kortonen toi tämän O Tokoin kirjeen 12.9.1979. Kertoi, että tämän kirjeen on Tokoi lähettänyt 1950-51]?] Pohjanmaan Kausilehden toimittajalle Paavo Lehtoselle.

Oskari Tokoin ”Maanpakolaisen muistelmien” ja teoksen englantilaisen laitoksen (”Sisu – Even Through a Stone Wall”) vertailua.

Muistojulkaisu, 1973, 49 s.

Oskari Tokoin muistomerkkitoimikunta:

M-L Bodbacka – Sos.dem. puoluepiireille – Kokkola – s.a.

Marja-Liisa Bodbacka – Piiritoimikunnata – Kokkola – 25.1.1973

Matti Lepistö – SDP:n piiritoimisto – Kokkola – 19.6.1972

Matti Aaltonen: Skissi  Tookoin muistomerkistä.

Matti Aaltonen: Muistomerkin kustannusarvio – Oulu – 1.12.1971

 

Sarja HA – Kansio HB 1:

Torpparin asia ratkaisun edessä. Oskari Tokoi.

TORPPARIEN ASIA RATKAISUN EDESSÄ

Ohessa kirje: Kalevi Keski-Kortonen toi tämän O Tokoin kirjeen 12.9.1979. Kertoi, että tämän kirjeen on Tokoi lähettänyt 1950–51]?] Pohjanmaan Kausilehden toimittajalle Paavo Lehtoselle.

Kirjeitä Rapakon takaa, 1951 – 1953, julkaistu Suomen Sosialidemokraatissa (SS):

Rauha maassa, 28.5.1952.

”Älkää pettäkö Uutta jakoa”, 27.7.1952

Huippu saavutettu, alastulo edessä 19.5.(?)

Presidentti Eisenhowerin puhe kongressille 11.3.1953 (?)

Presidentin ohjelmapuheen kaikuja, 13.2.1953

Presidentin virkaanastujaiset, 1.1953

Uutta vuotta alettaessa, 1.1953

Vaalit toimitettu, mitä nyt, 22.(?)1952

Amerikan järjestäytynyt työväki määritellyt kantansa lähestyvien vaalien suhteen, 5.10.1952

Miksi Amerikassa ei ole työväenpuoluetta?, 27.9.1952.

Työn päivä, 12.2.1952

Asettelu toimitettu, 8.8.1952

Terästeollisuustyöväen lakko päättynyt, 8.1952

Vaalikiihtymys lisääntyy, 1.7.1952

Kenraali Eisenhower kotiutunut, 15.6.1952

Terästyöläisten lakko, 11.6.1952

Terästyöläisten edustajakokous päättynyt, 5.1952

Lakkolaisten oikeustaisteluksi, 18.5.1952

Korkein oikeus kieltää Trumanian korottamasta Palkkoja, 16.5.1952

Amerikassa toimitaan nopeasti, kun on kiire, 2.5.1952

Suomalaisen sanomalehdistön asema ja tulevaisuus Amerikassa, 1.4.1952

Amerikan teräslakko uudessa vaiheessa, 17.4.1952

Senaattori Taft Fitchburgissa, 26.4.1952

Puoli vuosisataa autoaikakautta, 23.12.1952

Vaalimainingit vyöryvät Amerikassa jo korkeina,18.3.1952

Kynttilät eivät syttyneet kaivoskaupungissa. Järkyttävä joulu West Frankfordissa, Illinoisissa, 9.1.1952

Englannin vaalit Amerikasta katsottuna,11.11.1951

Rauha allekirjoitettu – sota jatkuu, 26.9.1951

Liukas Luikku (Nim.): Maa, jossa sankari ei jää hautaamatta, 18.2.1951

Suurisuuntainen yritys vihdoinkin toteutumassa, 8.10.1951

Keskeytetty hautaus, 17.9.1951

Vakauttamislautakunta työssä, 30.5.1951

Abraham Cahan, 2.1951

Suomen vaalit ja Amerikan suomalaiset, 27.7.1951

Amerikan järjestäytynyt työväki yhteistoiminnassa, 30.3.1951

Republikaaninen puolue etsii ohjelmaa, 28.2.1951

SA: Miksi Amerikassa ei ole työväenpuoluetta, N:o 7–8/1952

SS:ssä (Suomen Sosialidemokraatti) julkaistut Oskari Tokoin artikkelit, 1946 – 1947, Amerikan kiertue.

Tokoin sanomalehtikirjoituksista ks. tarkemmin: Tokoin kynästä

Kolmannesta puolueesta keskustelua. New Yorkissa neuvoteltu Suomen avustamisesta, 12.6.1946

Eva ja Oskari Tokoi käyvät tervehtimässä mormoneja. Myös sillä taholla halutaan auttaa Suomea, 6.12.1946

Karjalaisten avustaminen tuottaa vaikeuksia Amerikassa ?/11.1946

Automatkamme jatkuu poikki mantereen länttä kohti, 11.1946

Hintakontrolli koetuksella. Syksyn vaalit lähellä, 20.8.1946

Yhden ha:n viljelmä elättää koko perheen. Tokoit karpaloviljelmän vieraina, 28.12.1946.

Kaliforniaa kiertämässä joulun seutuvilla, 5.1.1947

Neekerin jumalanpalveluksessa. Tuskegeen neekerikuoro maailmanmainio, 6.4.1947

Silmäilemme Texasia ja muita etelävaltioita, 29.3.1947

Eva ja Oskari jälleen kotona. Suuri keräysmatka poikki mantereen on päättynyt, 23.2.1947

Käynnillä kuulussa neekerien koulussa, 30.3.1947

Tokoi tekivät autolla 1946 – 1947 viisi ja puoli kuukautta kestävän matkan (n. 22 500 km) ympäri Yhdysvaltoja Help of Finland Inc. järjestön lähettiläinä.

Lehtileikkeitä, artikkeleita, puheita, 1919 – 1963:

HS – Helsingin Sanomat, SS – Suomen sosialidemokraatti, US – Uusi Suomi.

US: Lähetettyjä Kirjoituksia, Oskari Tokoi ja Onni Talas, 19.2.1954

SS: Rapakon Takaa: Joulutervehdys, 21.12.1962K

Kirjallisuus: Oskari Tokoi muistelee, V.H.H. Lehti [?], 24/

SS: Juhlateos Oskari Tokoista. Keski-Pohjanmaan Maakuntaliiton kustantamana, Ei pvm.

Raivaaja: Oskari Tokoi: Masentumaton Suomi, 5.6.1951.

Lehtileike: Suomi suorittaa vapauden lunnaat, ei lehteä, ei pvm.

Raivaaja: ”…IKE”. Puhunut Normandian ”Tuomionpäivän” ohjelmassa vapaan maailman puolustustahdosta.

SS. Oskari Tokoi: Vapautuminen puutteesta ja pelosta kuuluu työväenliikkeen päämääriin, 25.3.1951.

SS: Oskari Tokoi: Amerikan järjestynyt työväki esittänyt kantansa, 11.4.1951.

SS: Amerikkalaisen työläisen elintaso huomattavasti korkeampi kuin eurooppalaisen, 9[7].4.1951.

Suomi-Amerikka (SA): Oskari Tokoi: Sosiaalihuolto Amerikassa, No. 9/1951

SS: Oskari Tokoi: Kommunistien rekisteröimislaki, 26.11.1950.

Lehtileike: Armas Aavikko: Tuolta se Tokoi nyt tulee, 28.5.1957.

SS: Oskari Tokoi: Vanhojen huolto Amerikassa, 5.9.59.

SS: Amerikan työväenliike suurten vaikeuksien edessä, 10.1959.

SS: Kirjeitä Rapakon takaa: Jälleen kotona, 8.1957.

SS. Veteraanin jäähyväiset. Oskari Tokoi lähtee tänään takaisin USA:han,8.8.1957.

Vapaa Sana, Punainen Lanka: Waldemar Rantaoja, Oskari Tokoin elämä, 31.8.1957.

SS: Hex.: Tokoi ”halasi” Cabotin ja kuvernöörin saunaan, 1.12.1958.

Kansan Lehti: Onni Honkala: Oskari Tokoi – taistelija ja ihminen, 18.11.1958.

SS. Oskari Tokoi: Sosialidemokratiassa on ihmiskunnan ja maailman pelastus, 13.11.1958.

SS. Oskari Tokoi: Amerikka aloittanut rynnäkön, [?], 27.11.1960.

Lehtileike: Tompan Tuomo (Nimimerkki): Tokoi muistelee, [?], 15.12.1959.Lehtileke.

Uusi Suomi: YL saattoi Oskari Tokoita paluumatkalle, 11.1958.

Työn Voima: Oskari Tokoi 85-vuotias, 14.5.1958.

Etelä-Suomen Sanomat: Nimimerkki Aku: Päivän piirtoja, 11.1958.

SS: Demokratian periaatteet esitetty Suomen perustuslaissa. Senaattori Oskari Tokoi puhui Helsingin työväentalossa, 26.11.1958.

Kansan Lehti. Onni Honkkila: Tuohon käteen!, 29.11.1958.

Kansan Lehti: Elämäntahti Suomessa on nykyisin kiihkeä, 30.11.1958

Turun Päivälehti: Oskari Tokoi: Vallanhimosta ja oman edun tavoittelusta olisi päästävä, 30.11.1958.

Uusi Suomi: Oskari Tokoin tilitys myrskyisiltä vuosilta, 11.1958.

Työläisnuoriso: Olavi Hurri: Puristimme Oskari Tokoin kättä, 1949.

SS: V.O. Vailahti: Oikeutta Oskari Tokoille, 1.1954.

SS. Kieleltään englantilainen mieleltään suomalainen. Senaattori Tokoi esitelmöi amerikansuomalaisista, 7.1951.

SS. Oskari Tokoi 80-vuotias, 14.5.1983.

SS: Tokoi muistelee Pohjanmaata, 14.5.1953.

Kuluttajain Lehti: Waldemar Rantoja: Oskari Tokoi muistelee lapsuutensa aikoja, 13.5.1953.

Löntagare: Oskari Tokoi 80 år, 9.5.1953

Kuluttaja Lehti: Oskari Tokoi muistelee, 10.1955

SS: Oskari Tokoi-veistoksen luovutti Wäinö Aaltonen eilen sd. Puolueelle

SS: Oskari Tokoi 75-vuotias, 15,5,1948

SS: Henkilötietoja, Oskari Tokoi 70-vuotias, 15.5.1943.

Lehtileike: 8.3.1930, ei lehteä, ei otsikkoa.

SS: Rva Hanna Tokoi –muistokirjoitus, 18.5.1938.

Palkkatyöläinen: Oskari Tokoin nimi, Toverillisesti Oskari Tokoi, 11.11.1938.

SS: Väinö Hupli: Terveisiä Tokoilta, 20.6.1928.

SS: Nimimerkki Viransijaisen apulainen: Isänmaallisuudesta, elok. 1928.

Oskari Tokoi: He ovat saaneet toisensa. Ei pvm., ei lehteä.

SS: Sunnuntaimuistelmia, Suomen Sosialidemokraatille kirj., Oskari Tokoi

Työväen Voima: Oskari Tokoi: Toweri Tokoin kokemuksia Canadasta, 20.8.1921.

Raivaaja: Kansaa kokoontui useista valtioista viettämään ASKL:n kesäjuhlaa; Oskari Tokoin puhe: Amerikan Suomalaisen Kansanvallan Liiton kesäjuhlissa Fitchburgissa, Mass., 7.1959.

Uusi Sana: Tokoi kuuluu niihin, joita USA:n vakoilu lähettää Eurooppaan. Moskovan radio Tokoin tulosta, 13.7.[?].

SS: V.O. Vailahti: Oikeutta Oskari Tokoille, 27.1.1953.

HS: ”Toivoisin työväestön ja kirkon lähentymistä”. Oskari Tokoi kirkko ja kaupunkiaktion vieraaksi, 1.11.1958.

Lehtileike: Tokois & CO:s Hemlängtan, 1919 (?), Ei lehteä

SS: Oskari Tokoin vangitseminen Amerikassa. Amerikan suomalaiset taantumusporvarit ja Suomen hallituksen ulkomaiset edustajat harjoittamassa likaista peliä, 31.1.1922.

SS: Oskari Tokoin kuulustelut Amerikassa. Siirtyneet wielä, – Wäärän ilmiannon tekijäin [?] paljastuvat, – Tokoilla paljon puolustusaineistoa, 25.2.1922.

Vapaus: Oskari Tokoi, 7.3.1944.

SS: Oskari Tokoi: Patoutuneet voimat itse valitisivat tiensä. Laukon Mailta, Kuuden vuosikymmenen varrelta. Aika ennen vuotta 1917, 11.1959.

SS: Oskari Tokoi saapuu vierailulle kotimaahan, 16.3.1957

Elanto [?]: Tuomas Vento: Näkemiin Oskari Tokoi, 21/1959

SS: Tokoi puolisoineen lähti eilen takaisin Amerikkaan. Jäähyväistilaisuus – saattajia – kukkia, 16.11.1949.

Suomen Kuvalehti: Tuuli Reijonen, Oskari Tokoita tapaamassa, 1/1961.

Lehtileike: Tokoi och hans följe, 1919 ?

Päivän Sanomat: Oskari Tokoi kävi Päivän Sanomissa, 12.11.1958.

Uusi Suomi: Oskari Tokoin perillinen löytyi Ukrainasta, 7.5.1991.

Pohjanmaan Kansa: Oskari Tokoi suunnittelee paluuta Suomeen. Amerikan suomalaiset säilyttäneet vankan sosialidemokraattisen kannan. Voimakasta toimintaa maamme avustamiseksi, 11.9.1945.

Uusi Suomi: Tokoin vierailu Paanajärvellä. Tarkempia tietoja, 13.2.1919.

Kansan Lehti: Puolue on, mutta missä puolueiden yksimielisyys. Senaattori Tokoi menestysmatkallaan, 11.1958

Suomen Kuvalehti: Heikki Waris, Terveisiä Oskari Tokoilta.

Pohjanmaan Kansa: Käynnillä Oskari Tokoin syntymäkodissa, kouluiässään halusi Tokoi papiksi, 23.2.1946.

SS: Tokoi suri lähtöhetkellä riitaista sisäpolitiikkaa, 30.11

Kansan Lehti: Oskari Tokoi 80-vuotias, 16.5.1953.

SS: Oskari Tokoin puheilla. Reportteri kohtaa ensi kerran Tokoin. – Harvinainen haastattelu. USA:n suomalaisen työväenliikkeen kohtalo. – Yhdysvallat syvällisessä murroksessa. Sosiaalityö, sivistyneistön radikalismi. Tokoi: ”Mielelläni palaan Suomeen, jos siihen milloin tahansa avautuu tilaisuus, 12.4.1938.

Artikkeleita: Postuumi, 1965 – 1990:

Raivaaja: Hugo L. mäkinen Oskari Tokoin vaellusvuodet, 2.5.1990

Raivaaja: Kuva: Members of local Suomen Avustustoimikunta, 11.4.1990

HS: Sundqvist Kannuksen juhlassa: Tokoin näkemys itsenäisyydestä on nyt toteutunut, 21.5.1973.

SS: Martti Asunmaa: Oskari Tokoi Suomen Työväenliikkeessä (I)

SS: Martti Asunmaa: Oskari Tokoi Suomen työväenliikkeessä (II)

SS: Martti Asunmaa: Oskari Tokoi Suomen työväenliikkeessä (III)

Kansanvaltuuskunnassa – pakolaisena – legioonan päällikkönä, 20.8.1965

HS: Seppo Tuovinen: Miten Oskari Tokoi tuli politiikkaan, 20.5.1973

Lehtileike: Muistomerkki Oskari Tokoille Kannukseen, ei lehteä, 2.6.11972.

Vappumerkki 1964 (Tokoin kuva etukannessa)

”Sisu” teoksen alkupuheen on kirjoittanut professori John I. Kolehmainen

Nuori Tokoi – Eduskunnan puhemies – Senaattori, 18.8.1965

Itsenäisyyspuheet eduskunnassa – senaattorikauden loppuajat, 19.8.1965

Kuolema:

Raivaaja: Senaattori Oskari Tokoin viimeinen matka. Suurlähettiläs Seppälä ”Tokoin nimi tulee aina pysymään Suomen historiassa”, 8.4.1963

Raivaaja: Oskari Tokoi. In Memoria, 12.4.1963

SS: Mrs. Eva Tokoi kuollut, 5.10.1963

HS: Oskari Tokoi kuollut. Myrskyisten vaiheittemme symboli, 6.4.1963

SS: Oskari Tokoi kuollut (”Kuolinilmoitus”), 4.1963

SS: Antti Oskari Tokoi. Oskari Tokoin lausuntoja, 6.4.1963

Raivaaja: Senaattori Oskari Tokoi kuollut, 4.1963

SS: Oskari Tokoi hoiti legioonassa päällikön ja papin tehtävät. Entisen legioonalaisen Tokoi-muistelma, 5.5.1963.

SS: Oskari Tokoin hautajaiset – suuri surujuhla Fitchburgissa, 14.4.1963

Svenska Demokraten: Vårt lands första soc.-dem. Talman och regerinschef död; Tokoi om självständigheten. Ur två lantdagsanföranden,10.4.1963

Kansan Lehti: Torpanpojan näkökulmasta, 10.4.1963

Ei lehteä: Tokoi, Björnparken och Femte linjen, (?). 1963

SS: Oskari Tokoin ruumiinsiunaus, 9.4.1963

Kansan lehti: Oskari Tokoin testamentti, 4.5.1963

SS: Yhteiskuntatiet. Tohtori Viljo Rasila: Suomen eduskunnan ensimmäinen sosialidemokraattinen puhemies, 3.2.1963

SS: ”Rehti ja pelkäämätön”. Muistelma Oskari Tokoista ja Muurmannin legioonasta,14.5.1963

Kansan Lehti: Oskari Tokoi kuollut, 6.4.1963

Ilta-Sanomat: Oskari Tokoi kuollut, 5.4.1963

Nya Pressen: Oskari Tokoi död, 5.4.1963