KANSIO 1:

Sillanpää, Miina, 1945 – 1951                                                                            

(Hanna Tokoi, Miina Sillanpää, Oskari Tokoi. Fitchburg 1930-luvulla. Kuva. Eduskunnan arkisto. Oskari Tokoi -kokoelma CP 124. Kansio III)

Helsinki – 21.8.1945

Helsinki – 12.3.1946

Rakas hyvä ystävä Oskari Tokoi.

Joku aika sain kirjeesi, jossa kerrot sairaudestasi. Täällä kuulin sitä jo kauan sitten, olimme ihmeissämme, että sinäkin, joka olet aina itse terveys, alat sairastella. Kirjeestäsi näin että oli siis tosi toivottavasti se on jo ohi, ja toivottavasti sappea on ainakin kotitarpeeksi jäänyt. Täällä valmistellaan kovasti ylimääräistä puoluekokousta, joka tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen. Sen mukaan kun on tiedossa ei oppositiolla pitäisi oleman edes kolmatta osaa edustajistosta, niin ettei heidän kylvönsä liene sittenkään kantanut niin runsasta hedelmää kun ovat uskoneet. Ei mitään kuitenkaan voi sanoa ennekuin näkee, sillä ennustajan asema on aina epävarma. Menen seuraamaan puoluekokousta, olenhan puolueen kunniajäsen.

Se Amerikan avustus tulee kyllä herättämään arvostelua, pääasiassa täällä tapahtuvan jaon suhteen. Minulle on sieltä kirjoitettu ja tiedusteltu miten jako oikein tapahtuu, kun sinne Amerikkaan on tullut tietoja siitä että avustusta eivät saisikaan ne jotka sitä kipeimmin tarvitseisivat. Vastasin pitkällä kirjeellä, jossa selostin mitä periaatteita Suomen huolto noudattaa jaossa, ja jonka mukaisesti ohjeet on annettu, ja jotka ohjeet ovat olleet kyllä oikeat, mutta eihän se voi estää että linjoilla aina voi tapahtua yhtä ja toista joka on ohjeiden vastaista. Mutta tyytymättömyyteen voi myöskin olla syynä se, että jotkut ovat anoneet päästä osalliseksi jaosta ja jos eivät ole päässeet, joko eivät ole kuuluneet siihen ryhmään joille voitiin jakaa, mutta ovat itse katsoneet siihen kuuluvansa. Ilmainen tavaran jakelu herättää suuressa osassa ihmisiä ahneuden synnin, niin että koitetaan kaikenlaisilla keinotteluilla päästä siitä osalliseksi, vaikka eivät välttämättä sitä tarvitsisikaan, ja siitä sitten syntyy jos minkä laisia ikävyyksiä. Suomen huollon antaman tiedon mukaan osallistuu tavarain jakeluun kaikkiaan noin 10,000 henkilöä koko maassa että niiden joukkoon voi päästä heikkoakin ainesta.

Tanner kysymys elää täällä yhä. Vasemmille veljille ei riitä, että hän sain poliittisen tuomion, hänelle ei saisi antaa enää mahdollisuutta tulevaisuudenkaan nähden. Tänä iltana meillä on Elannon edustajiston kokous, jossa joutuu arvosteltavaksi hallintoneuvoston päätös, jossa Tanneria ei erotettu elannosta sen johdosta hän oli tuomittu, vaan hänelle myönnettiin virkalomaa, ja päätettiin maksaa osa palkkaa siltä ajalta kun hän on vankilassa, joka on lähes kolme vuotta, jos ei saa armahdusta sitä ennen. Tannerilla on vielä kouluiässä olevia lapsia. Tästä on kommunistit nostaneet pahan äläkän, on jo teetetty ponsilauselmia ei vaan Helsingissä vaan ympäri maata, jossa moititaan että Elannon varoja tuhlataan Tennerin palkkaan, ja että palkan maksu on ulkopoliittinen tapaus, josta voi vaikka mitkä onnettomuudet seurata.

30/4. Eilen oli elannon kokous, ei vielä mitään vallankumousta seurannut. Kommunistit olivat kirjaimellisesti pyytäneet ylimääräistä edustajiston kokousta jossa Tanner juttu sitten puitaisiin perusteellisesti läpi. Tämä kokous pidetään vasta toukokuun 27. päivänä, niin että silloin sitten nähdään mitä seuraa. Luulen ettei seuraa mitään. Tuskin hallintoneuvosto purkaa päätöstään, siltä varalta kommunistit ovat jo ryhtyneet värväämään jäseniään Elantoon saadakseen ensi syksynä tapahtuvissa edustajiston vaaleissa enemmistön edustajistoon, ja sitä tietä valloittaa Elanto kokonaan Kommunisteille. siinä sentään tuskin tulevat onnistumaan.

Kuten näet sappea sitä tarvitaan täälläkin. minun sappeni on kyllä vielä heikko, en ole vielä tullut entiselleen, mutta sinä aina vähän paremmaksi. Olen jo alkaneet käydä Eduskunnassa, täytyyhän sitä näyttää että minä vielä elän, enkä ole elämältä vielä kuollut.

Sydämellisin terveisin ja toipumuksin että sinäkin olisit saanut terveytesi takaisin.

Helsinki – 23.4.1946

Helsinki, Ensi Koti – 29.4.1946

Helsinki – 12.5.1946    Alku puuttuu                   

s.l. – 4.6.1946

Kirje Miina Sillanpäästä Raivaajalle, Oma Mäkikossa

Helsinki – 10.4.1947

Helsinki – 23.4.1947

Helsinki – 16.9.1947

Helsinki – 10.2.1950

Rakas ystävä Oskari Tokoi.

Lämmin tervehdys sekä itsellesi että Evalle, jolle ikävä kyllä en voi persoonallisesti kirjoittaa kun en osaa hänen kieltään. Ja kiitos niistä mielenkiintoisista kirjoituksista joita olen lukenut täkäläisistä lehdistä. Sekä toisaalta Raivaajasta jonka ovat minulle ystävällisesti lähettäneet.

Kirjoitan nyt sinulle siitä sisareni pojanpojan Erkki Petäjän puolesta, joka kävi sinua tapaamassa sinua siellä Tornissa, hän joka pyrkii Amerikkaan opintomatkalle. […] Ja nyt hänelle on ilmoitettu Amerikan lähetystöstä, että hän pääsisi matkustamaan tämän kevään kuluessa. Verner Soihtu Norvoodista oli luvannut mennä hänen puolestaan siihen muodolliseen takukseen, jollaista vaaditaan. […]

Kun minulla ei ole tiedossa ketään jonka puoleen voisin kääntyä otan vaivaakseni sinua. Voisitkohan sinä auttaa tätä nuorta miestä joka on hyvin lahjakas, ja säännöllinen elintavoissaan. Hän saa nykyään verrattain hyvää palkka, joten toivoo omilla valoillaan pääsevänsä perille saakka. Nyt saa Amerikan valuuttaakin täältä pankista, ettei tarvitse suomenrahalla matkaan lähteä. Ja pyrkisi Bostoniin työhön, jolloin voisi saada halvan, jos ei ilmaisen asunnon Verenrin luona. Joten hän toivoo seillä sen verran palkkaa että toimeen tulee, ja kotiin pääsee. Opintoaika on korkeintaan kaksi vuotta. Tilgsmannin firma on jo etukäteen pyytänyt että hän palattuaan palaisi entiseen työpaikkaansa. Hän uskoo itse, että hän rahallisesti suoriutuu ilman apua, mutta ne muodollisuudet ovat eri asia.

Lupasin hänen puolestaan tiedustella, voisitko sinä häntä auttaa tässä pulma kysymyksessä, joko sinä itse uskaltaisit mennä takaajaksi, tai olisi siellä ketään niin uskaliasta ja hyvää tarkoittavaa henkilöä, joka auttaisi poikaa tässä suhteessa eteenpäin. […]

Helsinki – 7.3.1950

Rakkaat ystävät Eva ja Oskari Tokoi.

[…] Kiitos leikkeleistä. Oli kauniisti tehty että reklamoit Ensi Kotiamme. Olen ajatellut siitä itsekin kirjoittaa, se saa nyt kuitenkin vähän levätä kun sinun kirjoituksesi tuli. Sain kirjeen Floridasta, jossa mainittiin sinun kirjoituksesi, jota pitivät hyvänä.

[…] Kun kirjoitat vanhain kodista voisit mainita myöskin kotiapulaisten vanhain kodista johon ikävä kyllä ei sinulla ollut aikaa siellä käydä. Meillä kun aikaisemmin oli koti väliaikaista asuntoa varten työpaikkaa vailla oleville kotiapulaisille. Sen me olemme nyt muuttaneet vanhain kodiksi, jossa on tilaa yli 20:lle. Nyt siellä vielä asuu muutamia työläisnaisia, joita ei saa häädettyä nykyisen vuokrasäännöstelyn aikana pois, nyt siellä on jo kuitenkin 18 vanhusta. Ja voi kun he ovat onnellisia että ovat sinne päässeet. Siellä on myös kokoushuone jossa kerhotoimintaa myöskin. Oman lukunsa ansaitsee Lepopirtti, Siuntiossa, jossa on talvipaikkoja noin 40 nelle, mutta kesällä voimme sijoittaa 80 kesävierasta. Meidän taloustyöntekijäin yhdistys, jolla nimellä se nyt kulkee, on varakas, sillä kun on suuri Lepokoti maalla, oma palsta, jossa kaksi suurta asuinrakennusta ja lisärakennuksia, sauna, leipomo, ja sikala ja vesijohto. Näin ovat ne mitättömät piikalikatkin aikaansaaneet. Kotimme katsotaan tärkeiksi sosiaalisiksi laitoksiksi saa monen asutuksen kannattaja (?). En oikein tiedä miten innostuin tästä sinulle puhumaan, mutta harmittaa niin että kun en ollut tilaisuudessa näyttämään näitä sinulle ja Evalle.

En oikein tiedä mitä tulevaisuudesta ajattelisi. Olen tänä talvena kerran matkustanut Jyväskylään, nyt pitäisi Ensi kuussa mennä Tampereelle muuraamaan Ensi kodin perustuskiveä, sekä Poriin pitämään Propakanda kokousta. Ei vielä ehtisi laskeutumaan levolle.

Sydämellisin terveisin ja kiitoksin Teille molemmille.

Helsinki – 2.5.1950

Helsinki – 16.12.1950

Helsinki – 27.6.1951

Ks. Miina Sillänpään ja Oskari Tokoin kirjeenvaihtoa myös Työväen Arkisto.

OT-MIINA-SILLANPÄÄ-1931-51-TYARK.pdf