Vuoden 1917 kokoelma (323.2.)
Vuoden 1917 Arkisto / Kokoelma
KANSIO 1.1.
Hbh: Hallituksen esitys järjestysvallan luomiseksi (HB).
HbT: Suomen Sos. Dem. Puoluetoimikunnalle, Turku, 10.12.1917.
HcC: Pöytäkirjan kopio eduskunnanistunnosta, 7.11.1917: Korkeimman vallan siirto eduskunnalle.
HcH: Venäjän ja Suomen sopimus, 18.7.1917.
HcF: Venäjän sosialistipuolueiden edustajille lähetetty kirje, 21.9.1917.
Wenäläiset toverit!
Suomen Sosialidemokratian puolesta tervehdimme innostunein mielin Wenäjän vallankumouksellisen demokratian saavuttamaa voittoa taantumuksellisen porvariston rikoksellisista kaappausyrityksistä. Elävästi olemme jälleen saaneet tuntea, että Teidän voittonne ovat myös meidän kansanvaltamme arvokkaita voittoja. Ja tämän tosiasian pohjalle perustuu toivomme, että sovinnossa Teidän kanssanne voidaan Wenäjän ja Suomen suhde murtaa sorron ja ristiriitojen suhteesta molempien kansojen vapaaksi suhteeksi. […]
Me toivomme hartaasti, että nykyinen ristiriita maamme eduskunnan ja Wenäjän väliaikaisen hallitusvallan välillä poistettaisiin tiedämme myös, että Eduskunnan enemmistö pitää sovintoa toivottavana ja tärkeänä. Mutta jos sovinnon ehtona Wenäjän puolelta vaaditaan Suomen Eduskuntaa luopumaan viime heinäkuun (18) (5) päivänä säädetystä maamme sisäisen vapauden laista, niin sellainen ehto on mahdoton täyttää sekä nykyisen eduskunnan että yhtä varmasti myös uuden. Siitä laista e Suomessa kukaan kansanvaltaisen vapauden rehellinen kannattaja katso voivansa luopua. […]
HeF: Venäjän väliaikaisen hallituksen julistuskirja
Rudolf Holsti, Geneve, 23.11.1933: Kysymys Suomen itsenäisyyden tunnustamista koskevien asiakirjain julkaisemisesta:
[…] Aluksi uusi senaatti ylläpiti sangen läheistä kosketusta Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa, mutta vähitellen ilmeni senaatinkin keskuudessa oireita saksalaisen orienteerauksen vaikutuksista. Kun Varapuheenjohtaja Tokoi oli jo pitänyt eduskunnassa erään suurista ohjelmapuheistaan julistaen siinä aivan selvin sanoin, että Suomen päämääränä tulee olemaan täydellisen itsenäisyyden saavuttaminen, huomautin hänelle, että hän oli antanut n.s. itsenäisyysmiesten, sekä porvarillisten, että sosialististen tuhoisalla vaikuttaa itseensä, sillä Suomi oli edelleen elintarpeiden saannin kannalta kokonaan riippuvainen tuonnista Venäjältä. Sen aikaisten muistiinpanojen nojalla voin nyt tässä todistaa Tokoin vastanneen minulle, että Saksa kyllä tulee pitämään huolen senkin asian selviämisestä.
Mutta pian Tokoi alkoi osoittaa levottomuuden merkkejä ja lähetti minut useaan eri kertaan Pietariin koettamaan antaa siellä rauhoittavia selityksiä. tulos oli kuitenkin tunnettu: elintarpeiden saapuminen Pietarista lakkautettiin. Elintarvepula yltyi nyt kesällä 1917 yltymistään aikaansaaden syksyllä sosialististen senaattoreiden eroamisen.
Pitkin kevättä ja kesää jatkoivat n.s. itsenäisyysmiehet läheistä yhteistoimintaa sellaisten sosialistien johtomiesten kuin Kullervo Manner ja Yrjö Mäkelinin kanssa. Vaivoin sain Yrjö Mäkelinin suostumaan siihen, että Kerenski kerran Helsingissä ollessaan sai puhua eduskunnalle. tämän käynnin jäljestä Kerenski valitti minulle suuresti pettyneensä Suomen sosialistien suhteen, koska näiden kanta hänestä läheni liian paljon bolseviikien vihamielistä suhtautumista Venäjän väliaikaiseen hallitukseen. […]
HeF: Venäjän Perustavalle Kokoukselle, 14.12.1917.
HeH: H. Wiik: Miten suomen itsenäisyys saatiin tunnustetuksi? (Kirjoitus on laadittu ilmeisesti jo heti tapahtumain jälkeen).
HcH: SDP:n papereita.
KANSIO 2:
Sanomalehti Leikkauksia. Työväen Sanomalehti O.Y. (1):
Taistelu eduskunnassa ” Me waadimme” ohjelman puolesta, 20.11.1917. Puhemies kieltäytynyt aluksi laskemasta äänestykseen sosialidemokraattien yllämainittuun ohjelmaan sisältyviä waatimuksia. Korkeinta waltaa maan asioissa yritetty saada siirrettyä senaatille. Suurlakkoliike painostaa porwareita perääntymään, jonka wuoksi eduskunta julistautuu korkeimman wallan haltijaksi, päättää lopullisesti woimaansaattaa kunnallislait ja 8 t. työpäiwälain. Senaattorit jättävät paikkansa eduskunnan täytettäwäksi..
UB 2: Sanomalehtileikkauksia:
Kunnallinen luokkakomento ja porwaristolehdet, O.T. L. T. (?), ei lehteä, ei pvm (1917).
Kunnallinen suurlakko Helsingissä. Suuria kokouksia työväentalolla eilen. – Lähetystö kenraalikuvernöörin luona – Waltawa mielenosoituslakko päätetään lopettaa – Lakkokokouksien päätöslauselmia: Kunnallinen-suurlakko-Helsingissä.pdf
Senaattori Tokoi selitys, (ei lehteä, ei pvm):
[…] Kun kenraalikuvernööri katsoi, ettei maata woi jättää ilman minkäänlaista hallitusta pyysi hän senaatin [?] jäseniä hoitamaan tointaan siihen asti kuin uusi hallitus saadaan muodostetuksi. Kun senaatin elintarvikepäällikkö (Wäinö Wuoljoki oli eronnut tehtävästä), joka aina on itsenäisesti ja senaatin muista jäsenistä jotenkin riippumatta hoitanut tointaan, ei tällä kertaa ole olemassa ja kun ilman minkäänlaista päällikköä ei pitemmälti voi asian kulku jatkua, pyysivät senaatin jäsenet ja kenraalikuvernööri allekirjoittanutta toistaiseksi ja korkeintaan siihen asti kuin uusi hallitus on muodostettu, hoitamaan elintarvikepäällikön tointa. Tähän pyyntöön ilmoitin suostuvani ja otan sen sen wastaan ehdolla että puoluetoimikunta ja Helsingin järjestäytynyt työväki siihen myös suostuu.[…]
Jos tulen wäliaikaiseksi elintarvikeosaston päälliköksi, tulen heti esittämään:
Että senaatin wiimeksi määräämiä maidon ja woin rajahintoja alennetaan.
Että kohtuullisia rajahintoja määrätään sellaisille muillekin kulutustarpeille, joille niitä ei wielä ole.
Että elintarvikelain noudattamista entistä tarkemmin walwotaan ja että elintarvikelautakunnille annetaan mahdollisimman suuret waltuudet tarweaineiden takawarikoimiseen.
Että yleisölle annetaan wiikottain tietoja elintarvikewarastojen suuruudesta ja elintarvikkeiden saannin mahdollisuuksista
Helsingissä elokuun 15. päivänä 1917, Oskari Tokoi.
Hallituspula. (18.8.1917): Senaattorit Tokoi, Woionmaa, Paasivuori ja Ailio ilmoittivat eroawansa. Työmies191718.08.1917 no 221. Hallituspula.
[…] Kun senaatin enemmistö täten kielsi minun elintarweosaston päällikkönä tekemiltäni suunnitelmilta kannatuksensa, jota koskaan ennen ei oltu tehty ja kun lisäksi kenraalikuvernöörin tapahtuneista tiedusteluissa oli käynyt selville, ettei eduskuntakaan voi kokoontua järjestämään maan asioita, erittäinkin elitareek(?), jota ilman maan asiain hoito näytti näin ollen käyvän aiwan mahdottomaksi, ilmoitin senaatille hetilupuvani toimesta.
Suomenmaan Kenraalikuvernöörille. Sen johdosta, että ilmoituksenne mukaan, Eduskunta ei voi kokoontua ennen uusia waltiopäiwämieswaaleja, järjestämään maan asioita, joita muuten on mahdoton hoitaa, ja kun lisäksi ryhtyessäni hoitamaan elintarwejaoston päällikön tehtäviä, tein sen sillä ehdolla, että saan suunnitelmilleni senaatin kannatuksen, jota kannatusta en kuitenkaan, joten täten kunnioittaen ilmoittaa, etten tästä päivästä alkaen voi olla senaatin jäsenenä ja warapuheenjohtajana, enkä wastata senaatin toiminnasta ja sen seuraamisesta. Oskari Tokoi
KANSIO 3 – UB 3:
Iltalehti (17.1.1917), H. Ignatius: Kymmenen vuoden takaa. Muistelmia vallankumouksen ajoilta, V.
”Täten oli lausuttu syntysanat Suomen tulevalle valkoiselle armeijalle”.
Palattuani Helsinkiin kutsuttiin sotilaskomitea koolle. Ratsumestari Harald Åkerman ja minä lähdimme senaatin varapuheenjohtaja Oskari Tokoin luo ehdottamaan, että heti olisi ryhdyttävä hankkimaan hallitukselle voimakeinoja järjestyksen palauttamiseksi. Tokoi kuunteli meitä tarkkaan, mutta mitään lupausta ei hän kuitenkaan antanut.
Miten hän itse asiassa suhtautui tähän meidän ehdotukseemme, tuli ilmi hänen puheessaan eduskunnalle 12. päivänä kesäkuuta, jolloin hän tästä asiasta lausui:
”Minulle on sanottu, että hallituksen tueksi ja turvaksi olisi muodostettava lentäviä legiooneja, aseistettuja joukkoja. Meidän on täytynyt sanoa: ”Ei kiitos paljon, menemme mieluummin aivan aseettomana kansan eteen ja selvitämme heille ne kysymykset, jotka tällä hetkellä ovat esillä”.
Jos täällä on joku, jos tässä maassa on yhteiskuntaluokka, joka uskoo, että maahan voidaan palauttaa laillisuus kaikessa ankaruudessaan juuri sellaisena kuin se palautettiin suurlakon jälkeen, niin pyydän, olkaa hyvä ja astukaa remmiin, sopii koettaa.
Tällä puheella hän sai myös vasemmistososialistien kannatuksen, jotka olivat jo alkaneet pitää häntä liian porvarillisena.
S.d. (18.3.1937): Muistoja 20 vuoden takaa. Maaliskuun manifestin synty. – Senaatin muodostaminen. – Porvaristolla uhkasi tulla hätä käteen.
Ja puheena olevana päivän (18.3.1917) illalla esittivät O. Tokoi, O.P. Kuusinen, E. Gylling ja K. Manner puheenaolevalle ministerille sos.-dem. puoluetoimikunnan laatiman esityksen kaikkeinkiireellisemmin toteutettavista asioista, työväen kannalta katsoen. […]
Senaatti sai seuraavan kokoonpanon: Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja Oskari Tokoi […]
Sos. Tokoin senaatti. Muistelmia 20 vuoden takaa. Kirj. Väinö Voionmaa, 27.3.1937:
Kun minulta on pyydetty muistelemakirjoitusta Tokoin hallituksesta en voi muuta kuin sanoa Aeneaan sanoilla: Infandum regina jubes renovare dolorem (vapaasti: Sinä kuningatar käsket uudistamaan jo lakanneet tuskat).
Nyt oli kysymys kotimaisen hallituksen muodostamisesta ja koska sosialidemokraateilla oli enemmistö eduskunnassa, oli heidän otettava aloite käsiinsä.
Hallituksen päämieheksi ehdotin Oskari Tokoita, koska hänellä oli porvariston keskuudessa ehkä suurempi kannatus kuin kellään muulla, hoidettuaan hyvin eduskunnan puhemiehen tointa.
Hallituksen ensimmäisiä tehtäviä oli kumota kaikki ne laittomat asetukset, joita venäläissenaatin aikana oli annettu.
Sos.dem. Muistoja 20 vuoden takaa (28.3.1937). Uusi kenraalikuvernööri saapui. – Kerenskin käynti Helsingissä. – Uusi senaatti kokoontui.
Puhe (Kerenski) oli kauttaaltaan tulinen, päätyen seuraaviin sanoihin: ”Venäjän sosialistien ja Venäjän kansan nimessä pyydän solmia lujan ystävyydenliiton teidän edustajanne, teidän hallituksenne päämiehen kanssa. – Näin sanottuaan puhuja suuteli julkisesti Tokoita.[…]
Työväen Vallankumouksellisen keskusneuvoston Tiedonantolehtiä – HCLI
Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto. Tiedonantolehti, (11.11.1917):
Nykyinen tilanne ja eduskunta. Laaja keskustelu eilisessä istunnossa. Eduskunta julistautui eilen korkeimman vallan haltijaksi ja saattanut ovimaan kunnallislait ja 8 t. työpäivän: Oskari Tokoin puheenvuoroja.
HUU – Sekalaisia lehtileikkeitä 1917:
Uusi – Suometar (9.8.1917:
Eduskunnassa sosialistit hallitsevat rajattomasti. He eivät siellä välittäneet muista vähääkään, eivät lopulta antaneet toisille tietoakaan siitä mitä kulloinkin suunniteltiin, Sanelivat vain pöytäkirjaan päätöksensä ja sillä hyvä. Ja hallituksessa sosialistit ovat yhtäläisesti määränneet. Ennen kaikkea siten, että ovat tehneet mahdottomaksi kaiken toiminnan anarkiaa vastaan. Heidän ensimmäinen miehensä herra Tokoi on monen monta kertaa vain olkapäitään kohautellen, melkeinpä puoli ilkkuen, puhunut niistä pöyristyttävistä lain ja oikeuden loukkauksista, joita viimeisten kuukausien elämä maassamme on täysi. Ei puhettakaan ole ollut hra Tokoin mielestä siitä, että hallituksen pitäisi paneutua jyrkästi ja tarmolla joukkojen väkivaltaisuutta vastaan, koettaa tehdä jotain todella tehoavaa lain ja yksityisten oikeuden suojelemiseksi […]
Uusi Päivä (20.11.1917).
Etusivun otsikko: Punainen hirmuvalta. Sosialistein teurastajakaarti venäläisin pistimin terrorisoi yhteiskuntaan. Kauhistuttavia murhia ja veritekoja. Laittomia vangitsemisia ja kotitarkastuksia. Kansaneduskunnan toimintavapautta loukataan. Hallituslaitokset estetään työskentelemästä.
Senaattikysymys Yrityksiä senaatin muodostamiseksi (O. Tokoi).
Lehtileikkeitä v. 1917 muistoista ( -1964)
KD: Vihtori Huhta (27.3.1937): Oskari Tokoi. Kaivostyömies pääministerinä, seuranaan m.m. kirvesmies ja maanviljelijä.
Sellainen pakollinen ihme tapahtui tasan 20 vuotta sitten, jolloin valtava jättiläisvyöry Venäjällä sai vanhat ovet saranoiltaan ja tuuletti tämän Suomen maan. Silloin kansan korkeapaine määräsi Suomen senaatin pääministeriksi kaivostyömies Oskari Tokoin, joka vaikkakin vailla sellaiseen toimeen välttämättöminä pidettyjä oppitietoja, oli jo ehtinyt elämän koulussa sekä kivikuokan että kirjan avulla osoittaa pystyvänsä remmiin siinä kuin joku muukin [ ”Remmiin” sana on Tokoin tuoma politiikkaan. Eräässä välikysymyskeskustelussa kesällä 1917, jossa hallitusta vastaan hyökättiin suomettarelaisten taholta ankarasti, puki hän hallituksen luottamuskysymyksen sanoihin: ellei ole asioita osattu oikein hoitaa, astukoot toiset miehet remmiin] Samassa senaatissa oli toinenkin työmies, kirveenvarressa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti hioutunut työmies, Matti Paasivuori, – muut meikäläiset olivat kouluja käyneitä: tuomari Väinö Tanner, maist. Väinö Vuolijoki, tri V. Voionmaa, tri Julius Ailio. Maataviljelevää varakkaampaa ainesta edusti siinä nykyinen presidentti Kyösti Kallio, silloin vielä itse maata viljelevä talonpoika, niin että tällainen senaatti, huolimatta lyhytaikaisuudestaan, oli todellinen ihmelapsi.
Senaatin virkakieli olivat siihen saakka olleet ruotsi ja venäjä. Lopuksi otettiin myös mukaan suomen kieli, niin kuin katukivissä ja rautatievaunujen sylkemiskielloissakin oli. Senaattorin joukossa oli sitä ennen nähty vain yksi suomalainen nimi: J. K. Kari. Kaikki oli tapahtunut ikään kuin vieraan valtakunnan laskuun, ikään kuin ei Suomen maasta olisi kysymyskään. Ja työmieskin oli ennen tokoita, vain välttämätön paha! […]
Suomalainen työmies muodosti Venäjän vallankumouksen vyöryissä hallituksen, joka sittenkin ja kaikesta huolimatta ehjensi ja kokosi Suomen kansan. Muistakoot tämän nekin, jotka estivät Tokoin maahanpääsyn v. 1919 Muurmannin legionalaisena, Työmies Tokoin isänmaallinen kunto on kestävä, mutta siitä huolimatta saa hän syödä emigrantin katkeraa leipää kaukana synnyinmaastaan.
KD: Vihtori Huhta (5.3.1957): Kun savupönkkä romahti. Venäjän tsarismin kukistumisesta 40 vuotta.
HS: (7.12.1959): Suomen kohtalaon yönä 1917. Järjen ääni voitti vallankumoushankkeen.
Hermot pettivät (alaotsikko). Oskari Tokoi ja J. H. Lumivuokko, jotka olivat Suomen Ammattijärjestön varsinaiset johtajat eivät olleet kieltäytyneet punaisten komissaarien korkeista viroista, mutta Oskari Tokoin hermot pettivät ratkaisevalla hetkellä. Tämä Suomen työväestön näkyvin ja vaikutusvaltaisin johtaja vuoden 1917 ajalta, joka pontevammin kuin kukaan toinen sosialistijohtajista oli vaatinut Suomen itsenäisyyden toteuttamista – hän suhtautui myös myötätunnolla jääkäriliikkeeseen – oli joutunut hirvittävän painostuksen alaiseksi […] Mutta kun sen toiset (SAJ) johtajat ratkaisun hetkellä epäröivät hurjien päätösten täytäntöön panemista, poistui Oskari Tokoi kaikessa hiljaisuudessa ja toisten huomaamatta kokouksesta. Tässä toteutui sanan varsinaisessa merkityksessä Oskari Tokoin jääkäripataljoonan salaiselle lähetille W. Strömille lausumat historialliset sanat, kun tämä jääkärien nimissä pyysi työväestön tukea Suomen alkavassa itsenäisyystaistelussa: ”Te erehdytte, jos luulette meidän yhä johtavan puoluetta ja ohjaavan sitä määrättyyn suuntaan: nykyään johtavat massan meitä emmekä me niitä.
Nyt seuranneessa lopullisessa äänestyksessä päätettiin 13 äänellä 12 vastaan, että Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto” ei toistaiseksi pane vallankumousta täytäntöön, mutta asia tuli uudelleen sen käsiteltäväksi seuraavana päivänä klo 17.45 alkaneessa istunnossa. Suoritettiin koeäänestys: siinä annettiin vallankaappauksen puolesta 8 ääntä ja 8 sitä vastaan. Vallankaappauksen puolesta olivat tällä kertaa äänestäneet mm. J. H. Lumivuokko, Oskari Tokoi. […]
HUU – Sekalaisia lehtileikkeitä joulukuu 1917:
Uusi Suometar (16.12.1917): Valtiopäivät.
Lehtileike: Venäläisen sotaväen lähtöpuuhat (ei lehteä, ei pvm.).
Dagens Nyheter (2.12.1917): De finländska socialisternas ställning till senaten. Partikongressen framställer omöjliga krav och vidhåller revolutionspolitik.
Sekalaisia lehtileikkeitä lokakuu 1917:
H-bl (21.10.1917): Hvad forbereda sosicialidemokraterna?
Uusi – Suometar (23.10.1917): Helsingistä. ”Tinkimättömiä vaatimuksia”.:
Sisäinen sekasorto alkaa tässä maassa jo olla sellainen, että luulisi kaikkien yhteiskuntamme säilymistä harrastavan kansalaisten yhtenä miehen asettuvan sitä vastustamaan. Mutta näyttää olevan niitä, jotka rohkealla mielellä yhä vaan puhuvat sekasorron lisäämisestä, ellei heidän ”tinkimättömiin vaatimuksiinsa”, heti paikalla suostuta. […}
H-bl (24.10.1917): Socialdemokraterna och sakläget.
HUU – Sekalaisia lehtileikkeitä:
Arbetarbladet (22.11.1917): En röd senat bidad.
KANSIO 9: LEHDET
Turun Sanomat 1917:
Sunnuntailiite 25.3. 1917; 18.3. – 22.3.1917; 25.3., 27.3., 29.3., 31.3.1917
19.3. Kotimaisen hallituksen muodostaminen.
25.3. Uusi kotimainen hallitus muodostettu:
Uusi kotimainen hallituksemme. Muutamia kuvia ja henkilötietoja uuteen hallitukseen ehdotetuista miehistä (myös kuvat senaattoreista).
SARJA: HH (323.2.)
KANSIO 1.1.
HHA 2: SDP:lle tulleita sähkeitä.
HCC: Marraskuun suurlakko. Lakkokokouksessa hyväksytyt päätöslauselma ja vaatimukset (kopio).
HHA: dem. puolueneuvosto ja puoluetoimikunta, kirjeitä.
SARJA. HM
Kansio HM 8:
Yrjö Oksanen: Muistelma valtalaista ja vuoden 1917 tapahtumista.
Koneella kirjoitettu (ei otsikkoa, 15 s.).
HM 8 Yrjö Oksanen. Muistelma valtalaista ja 1917 tapahtumista
Vuoden 1917 Arkisto / Kokoelma