Raatikainen, Jussi – Helsinki – 26.10.1950

Hyvä veli,

Karjalan Liiton piirissä työskentelevien hyvien ystävieni monien hartaiden pyyntöjen jälkeen kirjoitan Sinulle asiasta, joka on sydämellämme. Kuten tällä käydessäsi totesit. Karjalan Liitto toimii karjalaisen siirtoväen tukena ja avustajana kaikissa niissä vaikeuksissa, jotka liittyvät tämän kansanosan viimeaikaiseen kohtaloon. […]

Raatikainen, Jussi – Helsinki – 26.10.1950

Rannikko, Y. – Helsinki – 20.4.1948

Allekirjoittanut, joka vuoteen 1918 asti oli poikanne Nestorin luokkatoveri Helsingin Suomalaisessa lyseossa, on saanut luokkamme toisilta ”pojilta” kehoituksen tiedustaa Teiltä poikanne sen jälkeisiä kohtaloita. Tämän tiedustelun teemme sen vuoksi, että edellä mainitusta vuodesta on kulunut 30 vuotta ja me olemme kouluvuosien jälkeen tavanneet toisiamme aina viiden vuoden väliajoin ja luokkamme ”historiikissä” on jokaisen entisen oppilaan kohtalot tiedossa – paitsi Nestori Tokoin. Meidän seuraava kokoontumisemme on ensi toukokuun 29. päivänä, joten olisin teille kiitollinen, jos saisin vastauskirjeenne tuohon päivään mennessä. Pyydän anteeksi, jos tällä tavalla kosketan Teille isänä arkaa muistoa, mutta vakuutan, että tiedustelumme tapahtuu aivan vilpittömässä mielessä.

Jääden odottamaan arv. vastaustanne merkitsen kunnioittaen,

Rahola, Jussi –  Helsinki – 14.4.1947

Luettuani tänä aamuna Uudesta Suomesta Anna-Leena Sipilän lennokkaan ja mieltä lämmittävän kuvauksen käynnistään Teitä tervehtimässä, päätin lähettää hänen kirjoituksensa leikkeleenä lentopostitse Teille, liittämällä kaunista elämänkaartanne ihailevan, Teille varmaan täysin tuntemattoman miehen terveiset.

Teidän nimenne on viime vuosina usein näkynyt lehtiemme palstoilla, ja Teidän taistelijahahmonne on niiden välittäminä noussut silmiemme eteen sangen kauniissa ja myönteisessä valossa. Minunkin vähäpätöisyyteni on Teidät entisaikaan usein nähnyt ja monesti olen myös Teidän puheitanne kuunnellut. Viimeksi kuulin monen naispuhujan Teistä mainitsevan Suomen naisten äänioikeuden 40-vuotisjuhlassa Messuhallissa, jossa olin Suomen Laulun mukana laulamassa. Lukiessani äskettäin toimittaja Ragnar Ölanderin ja professori Heiskasen mainioita matkakirjoja ”Amerikan valokeilassa” ja ”Kävin tähtilipun maassa” sukelsi Teidän henkilönne ja suurenmoinen työskentelynne Amerikan suomalaisten ja nyt viimeisinä vuosina erikoisesti kovia kokeneen, rakkaan isänmaamme hyväksi. Jos ette ole niihin kirjoihin tutustunut, niin kovin mielelläni lähettäisin ne Teille, saatuani ilmoituksen asiasta. […]

Rantamaa, Antti J. – Helsinki – 19.4.1950

Lähetän nyt kunnioittavat terveiseni Teille, suoraselkäinen Suomen poika, ja kiitokset käyntinne yhteydessä antamistanne rohkaisun ja innoituksen sanoista täällä Suomessa. Kiitän myös Eduskunnan Urheilukerhon (jonka puheenjohtajaksi minut edelleen on valittu) puolesta puheestanne Stadionillamme 28.9.-49.

Suomen Olympialaisen Komitean puolesta ilmoitettiin minulle tänään että matkani OK:n edustajana USA:han alkaa Kemistä niin, että olen laivalla Bostonissa 9.6.50 (kirjoittajan). Tulen rahtilaivassa ja oleskelen – jos kierrosta minulle sikäläiset suomalaiset minulle järjestävät – syyskuun puoliväliin, ainakin elokuun loppuun. Nyt sitten pyydänkin Teiltä ohjeita: mitä poika tekee, kun astuu maihin Bostonissa 9.6.? En tunne Teidän lisäksenne ainuttakaan ihmistä koko USA:ssa, joten nyt odotan ohjeitanne, minne päin lähteä, kuka olisi vastassa, missä (kirjoittajan) puhujakierros aloitetaan, miten jatkuu jne. ? En puhu politiikkaa, mutta tuon kiitolliset (kirjoittajan) terveiset ”vanhasta maasta” –selostan tarkoin olympiasuunnitelmat, ohjelmat, varat, sotainvalidit, -lesket, jne.

Uskallan odottaa yksityiskohtaisia ohjeitanne, kuka olisi vastassa ja miten kierros voisi heti vain alkaa ja jatkua yhtenään, jotta ehtisin kiertää laajastai suomalaisseuduilla. Senaattorihan lupasi olla mukanani osan kierrosta, joten pyydän että aloittaisimme yhdessä, jotta pääsen alkuun. Lähden Suomesta tahtilaivalla Kemistä joko 8.5. tai heti sen jälkeen. Moni terveisin. Antti J. Rantamaa, Helsinki, Eduskunta

Rantamaa, Antti – Helsinki – 6.5.1950

Olen saanut Teidän ystävällisen kirjeenne, josta kiitän.

Samalla ilmoitan, että lähtöni on siirtynyt, niin että se tapahtuu Kemistä 23. tj., joten olen Bostonissa noin 15.6. (kirjoittajan). – Sitten salaisena pidettävä (kirjoittajan) ilmoitus: tultuani Bostoniin, on minun heti otettava yhteys Suomen lähetystöön ja matkustettava päivä myöhemmin Washingtoniin, jossa minulla on edustustehtävä piispa Ilmari Salomiehen kanssa: käymme peräti Valkoisessa talossa, jossa presidentti Truman on luvannut ottaa meidät audienssille 20. pv. aikoihin. Tästä ei saa puhua sanallakaan ennakkoon, mutta minun on pakkoa tämä Teille ilmoittaa, jotta olisitte tilanteen tasalla. […]

Rantamaa, Antti – Helsinki – 6.5.1950

Rantamaa, Antti – Helsinki – 19.5.1950

Rantanen, Paul – Helsinki – 17.5.1948

Otin vapauden kirjoittaa Teille luonnollisesti se vaikuttaa hieman yllättäen: vaan muistojen joukossa satuitte Tekin Herra Tokoi olemaan, vieläpä varhaisesta lapsuudesta: Sainhan useasti makeisia omasta kädestänne. Alitajuntaan jäi sillaan Teista, joka vieläkin on muistoissani. […] Olimme naapureita Flemingink. 2 B. 15.[…]

Rantanen, Paul – Helsinki – 17.5.1948

Rantanen, Paul – Helsinki – 28.2.1950

Rantoja, Waldemar – Ilmajoki – 28.8.1947

Hyvä toveri. Lämpimät terveiset täältä Etelä-Pohjanmaalta, jossa Teillä on paljon vanhoja ystäviä. […]

Rantoja, Waldemar – Ilmajoki – 28.8.1947

Rantoja, Waldemar – Ilmajoki – 13.9.1947

[…] Nykyään en ehdi paljon kirjoittamaan kaunokirjallista, sillä täällä on työväenliikkeessä korkeapaineen aika, joka kestää pitkälle ensi vuoteen. Joulukuun 4 – 5- p:nä on kunnallisvaalit, ja olen ehdokkaana Ilmajoen Kunnanvaltuustoon. Ensi vuonna taas ovat eduskuntavaalit, joissa todennäköisesti joudun sos.dem. listoille Vaasan läänin eteläisessä vaalipiirissä. […]

Rantoja, Waldemar – Ilmajoki – 13.9.1947

Rantoja, Waldemar – Ilmajoki – 22.7.1948

[…] Kirjoitin Teistä ja Yrjö Mäkelin-vainajasta itsenäisyysmiehinä pienen palasen Pohjanmaan Kansaan vähän sen jälkeen, kun Te täytitte 75 vuotta. Kirjanne on erinomainen, valitettavasti en onnistunut sitä saamaan, kun painos loppui kesken ja valitettavasti ystäväni Untamo Utrio ei ajoissa huomannut sitä lähettää minulle. Mutta toivottavasti siitä tulee toinen painos. Aiomme tulevana talvena lukea sitä täällä työväen opintokerhossa, jos vain saamme sitä käsiimme riittävän monta kappaletta tai jos uusi painos ilmestyy. Naapurin isännällä se on, ja siitä luimme jo viime keväänä kerhossa muutamia lukuja. Se on erinomainen kirja. On vain valitettavaa, että en saanut sitä hankituksi ennen painoksen loppumista oikein omakseni. Tietenkin se olisi kullan arvoinen, jos siinä olisi vielä tekijän nimikirjoitus, mutta toivotonta sitä on Atlantin takaa lähettää, sillä tuskin tekään olette sitä montaakaan kappaletta sinne saaneet. […]

[…] Mutta joka tapauksessa meistä tuntuu aivan ihmeelliseltä, että Te vielä 75 vuoden iässä olette niin terve ja pirteä kaiken sen jälkeen, mitä Te olette joutunut maailmassa kokemaan. Mikään hyvitys ei meidän mielestämme olisi Teille riittävä. Isänmaamme saa olla Teille paljosta kiitollinen. Ja kyllä se ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla tunnustetaankin kaikissa kansalaispiireissä – kommunisteja tietenkin lukuun ottamatta.

Rasi, Aune – Captains Flat, Australia – 20.8.1950

[…] Koska tämän lappusen saaja, toivoisi saavan Onnea. Niin siinä toisessa lähetän sen Teille osoituksena, että meidänkin perhe toivoisi kaikkea hyvää. Oman paikkakunnan miehelle ja erikoisesti Puolueemme esitaistelijalle. […]

Rasi, Aune – Captains Flat, Australia – 20.8.1950

Rauhiainen, Aino – Nikkilä – s.a.

Rautio, Fanny – Lake Worth, FL – 13.12.1950

[…] Suonette anteeksi, että vaivaan Teitä kysymällä neuvoanne. Me ennen täällä lähetettiin Help of Finlandin kautta, mutta viime kevät talvella päätimme toistaiseksi sen toimen lopettaa. Nyt me vietimme Suomen itsenäisyyden muisto juhlaa viime sunnuntaina hyvällä menestyksellä. Tulo tai jäännös juhlasta oli 88.7012 [?]. Tämä summa päätettiin lähettää johonkin orpokotiin Suomeen. […]

Rautio, Fanny – Lake Worth, FL – 13.12.1950

Rentola, Esko K. – Ellensburg, WA – 5.11.[?]

Hyvä mr. Tokoi.

Minä haluan ottaa tilaisuuden ja pyytää teidän suosidusta stipendin hakemukseen Suomeen ensi kesäksi ja talveksi. Suunnitelma olisi tutkia taidetta ja käsitöitä jonka vaikutuksena on ollut eri alojen kulttuurinen kehitys. Näistä tutkimuksista kehittäisin piirustuksia ja havainnoita jotka hyödyttäisi Suomalaisia Ameriikassa ja koulu laisia yliopistossa.

Tutkimuksen viitoituksen on hyväksynyt Tohtori Martti Hela, Helsingistä joka on nykyään ”Truman” stipendillä tässä maassa.

Siis, olisin sydämellisesti kiitollinen jos saisin teidän suosituksen.

Riihinen, Maiju – Timmins, Ont. CA – 14.5.1950

Riihinen, Maiju – Timmins, Ont. CA – 14.5.1950

Riippa, Edward – Astoria, Ont. CA – 25.2.1953

Arv. Mr. Tokoi,

Kirjeenne johdosta pyydämme koht. ilmoittaa, että saimme sekä kirjan että myöskin ilmoituksen ja ilmoitus painettiin lehtemme tammikuun 16 p:än numerossa.

Kirjan arvostelu on valitettavasti viipynyt mutta tulee joka tapauksessa lehtemme lähinumeroon. Toimittaja on tutustunut tähän mielenkiintoiseen teokseen ja koska kuuluu Keski-Pohjanmaalta kotoisin olevien jälkeläisiin, tulee antamaan lausunnot esi-isine maakunnasta.

Meillä ei enää valitettavasti ole enää kirjavarastoa, joka johtuu siitä, että ei varsinaista henkilökuntaa hoitamassa kirjamyyntiä. Olemme halunneet antaa kirjojen myynnin paikkakunnallamme Eph. Koljosen käsiin […] Täällä on muuten paljon kansalaisia, jotka ovat kotoisin Keski-Pohjanmaalta.

Rintala, Aarne – Rauma – 17.7.1951

Herr Oskari Tokoi, USA.

Rohkenen kääntyä puoleenne erikoisen asian takia. […]

Rintala, Aarne – Rauma – 17.7.1951

Rintala, A. E. – Kannus – 12.4.1947

Mr. Oskari Tokoi.

Kunnioitettava Suomi-ystävä. Minulle oli tavaton ilo saata kirjeenne, josta lämpimät kiitokset. Kiitän myös vaikuttavasta innostuksestanne aloitettani kohtaan, joka myöskin omassa maakunnassamme on saanut osakseen suurta mielenkiintoa.

Rintala, A. E. – Kannus – 12.4.1947

Rissanen, Kalle – New York, NY – 10.8.1950

Rissanen, Kalle – New York, NY – 26.5.1950

Luin Suomi-matkasi kertomusta ja olen kiitollinen, että joku antaa reilun kuvan matkastaan.  Erikoisesti minua kiinnosti rva Sirolaa koskeva kohta […].

Rissanen, Kalle – New York, NY – 26.5.1950

Rissanen, Kalle – New York, NY – 13.4.1951

[…] Historiasta puheen ollen minulla on myöskin Erkki Räikkösen kirjoittama ”Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti”. En tiedä oletko sinä lukenut, jos et, niin lähetän. Olen muuten edelleen sitä mieltä, että Sinun pitäisi kirjoittaa omat muistelmasi noilta kohtalonvuosilta, ja tämä syystä kun sellainen olisi välttämätöntä työväenkin kannalta. Minua kaiveli aikanaan kovasti ajatus, että kaikenkarvainen saivartelu ottaisi totuuden tilan, ellei joku asettaisi totuutta edes vaatimattomasti näkyville. […]

Rissanen, Kalle – New York, NY – 13.4.1951

Rissanen, Kalle – New York, NY – 15.5.1951

Rissanen, Kalle – New York, NY – 15.5.1952

[…] Mutta niinpä Amerikan suomalaisia lehtimiehiä on poistunut melkoisen nopeasti menneinä vuosina – yleensä lehdistössämme vallitsevat olot, palkat, ja hermojännitys taittavat miehiä nopeammin kuin olisi odotettavissa. Eräänlaista epäkiitollisuutta toimittajia kohtaan osottaa sekin, ettei niille ole syntynyt omaa eläkelaitosta vusoikymmenien aikana. Suurimpana syynä lienee ollut puolue-erimielisyydet.[…]

Rissanen, Kalle – New York, NY – 15.5.1952

Rivers, Arvo N. – Maynard, MA – 25.9.1953   

Roiko, Matti – [?] – 17.5.1946

Roponen, Hilma – Tampere – 15.4.1945:

Lukiessani Uutta Suomea huomasin lehtenne ja Teidän arvoisa toimittaja osoitteen ja sen suuri arvoisen ja siunaus rikkaan työnne, minkä olette tehneet tämän vanhan synnyinmaan hyväksi, josta lausun syvimmän ja parhaimman kiitokseni. Niinhän se  elämä kovasti kolhii ja koettelee tätä kansaa, mutta aina on apukin tullut. Olisin tiedustellut setäni osoitetta jos hän olisi sattunut tilaamaan Raivaaja lehden […]

Monesti on ollut hyvinkin tiukkaa, että ei tiedä miten otottaisi, mutta aina on Jumala huolen pitänyt. En ymmärrä miksi toisten täällä maanpäällä täytyy näin kärsiä, otetaan ja riisutaan kaikki pois, ja sen päälle annetaan vielä sairautta tuntuisi kuin elämä olisi kokonaan tukossa. Olisin niin kiitollinen Jumalalle, jos Hän antaisi minulle edes yhden ihmisen joka voisi minuakin vähän auttaa sillä en elämältä paljon pyytäisi. Vaikka olen joutunut näin äärimmäiseen hätään ja puutteesen niin silti en ole saanut vielä yhtään Amerikan enkä Ruotsinkaan pakettia, vaan ovat menneet parempi osaisille. On vaan ikävä ollut katsella sellaista, kun jolla ei ole mitään tarvista ja sellainen aina saa vähän väliä, ja joka ei ole edes mitään menettänyt. Ihmettelen kovasti kuinka olette jaksanut noin paljon hommata ja matkustella korkeasta iästä huolimatta. […]

Olisi erittäin hauska jos muistaisitte minuakin kun lähetätte noillekin toisille, että minäkin saisin edes yhden Ameriikan paketin. Tämä kirjoitukseni ei ole minkään ylellisyyttä tavoittavan kirjoitus, vaan todellisessa hätässä ja puutteessa olevan, niin lähetän tämän toivossa että kuuluisi edes vaikka elonmerkki että tämä kirje on tullut perille.

Monin keväisin ja lämpimin Suomen terveisin, ja terveiset myöskin rouvallenne.

Rosvall, Toivo – Rooma – 10.5.1953:

Arvoisa Herra Tokoi

Haluan vaan parilla rivillä pyytää lupaa olla toukokuun 15sta päivän sankarin onnittelijoiden joukossa – mitä parhaat onnentoivotukset Teidän 80tenä syntymäpäivän!

Samalla, haluan ilmoittaa seuraavaa: viikko sitten valmistui ensimmäinen käsikirjoitus ”Maanpakolaisen muistelmien” englanninkielisestä muodosta. Kenelläkään siitä ennen tätä ilmoittamatta, olen jo syksystä lähtien ollut ahkerasti työssä sen ”kimpussa” – nyt voimme jo alkaa keskustelemaan asianliikevaiheista, jne. ja hyvin pian seuraa minulta sarja pieniä kysymyksiä tekstin yhteydessä. Ehkä yski hyvä enne, että siitä voisi tulla jotain amerikkalaiselle yleisölle esitettävää oli tapaaminen juuri tällä viikolla Onni Talaksen kanssa. Kerroin ohjelmastani – jolloin Talas kohta sanoi, että jos sellainen Tokoista ilmestyy Amerikassa, hän katsoo itsensä velvolliseksi kirjoittamaan vastalauseen, myös Englanninkielellä, vastaamaan Tokoille niin kuin hän vastasi Tannerille.

Vielä kerran, mitä sydämellisimmät onnittelut, ja parhaat terveiset Rva Tokoille.

Ruishalme, Sulo – Helsinki – 15.4.1947

Ruuska, Kalle – Lestijärvi – 1.1.1949

Mr. Oskari Tokoi

Pyydän anteeksi, että näin tunkeilevasti kirjoitan Teille, Mutta luettuani kirjanne ”Maanpakolaisen Muistelmia” haluan kiittää siitä. Työväenliikkeen historiaa lukiessani olen aina seurannut vaiheitanne mielenkiinnolla sillä olettehan saman kylän miehiä josta minäkin olen. Olen nimittäin Ketolan Idan poika. Äitini eläessään puhui usein Teistä. […]

Mutta jos palaamme kotikylään niin täytyy todeta, että siellä on edelleenkin vanhoillisuus valalla. Se vanha talonpoikainen omahyväisyys ja kaikkien sosialisisten aatteiden pelko on lujassa kuin konsanaan ”Eppu Jussin” ja ”Ketolan Antin” aikana. […]

Olen varma, että maassamme laajat joukot toivovat, että palaisitte vielä tänne. Sillä Suomen työväen paras osa kyllä tietää antaa työllenne vaikeina alkuaikoina täyden tunnustuksen. Työväenliikkeen historiassa ole aina antanut kunnioitukseni sellaisille self made miehille jotka ovat omalla tarmollaan nousseet johtoon aivan kuin luonnon pakosta, ja se joka on itse kaikki kokenut niin se vasta voi kokemuksiensa pohjalta täysin eläytyä työväenliikkeen elämään.

Näillä hajanaisilla mietteillä olen halunnut esittää kiitokseni joulukirjastani josta sain paljon arvokasta oppia ja haluamaani tietoa niistä ajoista jolloin täällä Keski-Pohjanmaalla otettiin ensimmäisiä askeleita Sosialismin tiellä.

Kunnioituksella

Rytövuori, A. – Helsinki – 6.11.1947

Rytövuori, A. – Helsinki – 6.11.1947

Rytövuori, A. – s .l. – s.a.

Ensimmäinen sivu puuttuu

Räinä, Antti – Siikajoki – 4.6.1946

Oskari Tokoi

Terveisiä täältä Suomesta, tuli tässä mieleeni ruveta teillen vähän kirjoittaan, kun   muistan teidät siltä ajalta, kun olin pikku poika.[…] Kyllä kai täällä on eletty vaihe rikasta elämää tämän sotan aikana. Ja se suomen kansa on saanu kärsiä varsinkin rajaseutuväestö, joka on saanu lähteä kotistaan monta kertaa. On poltettu ja säretty sillat jos tietkin ja kokonaiset kylät tuolla pohjoisessa, ja pitkin rajaa, ja entäs se miesten paljous joka nukkuu nurmen alla, siihen invaliidit ja muut, semmosta se sota saa aikaan. Ja nyt suuret sotavelat, valtio puristaa, joka pennistä minkä tienaat, ja sitä varmaan piisaa minun ja vielä poikanikin ajan. Vain meillä kuitenkin on ollut ruokaa, ettei meillä ole siitä ollut puutetta, vain kaupunki paikoissa, jotka on aivan kortin varassa on kyllä ollut ahasta ruoasta, vain minullakin on pari lehmää ja vähän leipä viljan viljelyä  että on korttiannosten lisäksi. Ja nyt pitäisi saata hevonen keväällä, vain saa nähä miten rahaa saapi kokoon, sillä ovat aika hinnoissaan. Vaatteista täällä on kova puute ollu sitä kun ei ole saanu koko sota aikana yleensä. […] Vain sieltähän tulee kyllä  paljon lahja tavaraa nyt Suomeen vai me emme tule pääseen osalliseksi sillä ne menee pohjoiseen ja rajaseutullen.

Tervehtien

Räisänen, Maiju – Maaninka – 21.4.1948

Räisänen, Maiju – Maaninka – 21.4.1948

Rönkä, August – Turku – 7.4.1947

Rönkä, August – Turku – 7.4.1947

S. (1947 – 1953)

Salmi, Väinö – Gånghester –  s.a.

Hyvä Veli.

Sain kirjeesi jo 8 p:vän iltana, josta parhaimmat kiitokset. Kiiruhdin vastaamaan heti samana iltana, mutta se jäi postittamatta ja oli osittain hyväkin. Sillä kerkesin silmäillä mukana lähettämääsi leikkeleen ainoastaan ylimalkaisesti, niin uskon Sinunkin tehneen, koska et huomannut, että se on mitä törkeintä provokaatiota, johon minulla ei ole osaa eikä arpaa, mutta jonka kärki ei ole suunnattu yksinomaan minua vastaan, vaan myöskin Amerikassa ilmestyvää ”amerikkalaisen fasisimin Raivaajaa” vastaan.[…]

Kysymys ei luonnollisestikaan ole jostain Väinö Salmesta. Kysymys on paljon enemmästä, Raivaajan arvovallasta. Meidän on pyrittävä säilyttämään niin suomalaisten, kun Amerikan suomalaisten luottamus siihen, siitä ei saa muodostua mitään kommunistisen provakaation kaatopaikkaa. tämän uskon sinun käsittävän paremmin kuin minä ja siinä suhteessa myöskin toimivan. Toivoisin että hankkisit itsellesi uuden leikkeen Liukasta luikkua ja tutkisit sen asia niinkun tyyliperusteetkin perusteellisesti. Ehkä pääsisit provokaation alkulähteille paremmin kun minä. Leikkeleen jonka lähetit lähetän Raivaajalle ja kopio tähän saakka tästä kirjelmästä, koska en viitsi samaa levyä veisata uudelleen.

 

Salmi, Väinö – Toveri Mäkelä – Gånghester, SE – 14.4.1952

Salmi, Väinö – Gånghester, SE – 20.4.1952

Sain kirjeesi jo viimekuun puolivälissä. Mutta ei ole tullut aikaisemmin vastattua. Tai oikeastaan syynä on ollut se, että otin sen käsikirjoituksen suhteen yhteyden Poika Tuomiseen.Hänen käsityksensä mukaan kirjan julkaiseminen täälläkään tuskin voi tulla kysymykseen. […]

Salmi, Väinö – Gånghester, SE – 20.4.1952

Salmi, Väinö – Gånghester, SE – 24.7.1952

Arvo Tuominen lähetti jo aikoja sitten kirjeesi ja aikaisemmin mainittua juttua koskevat sanomalehti leikkeet, jotka osoittivat, että niin poika kun minäkin olimme erehtyneet pahasti koko jutun suhteen, siis Äikiä [Liukas Luikku, tekijän lisäys] oli onnistunut vetämään aika hyvin nenästä sellaistakin vanhaa kuhaa kuin Poika Tuominen, puhumattakaan sitten minusta, joka hänen rinnallaan olen sentään vielä silmiä aukova teerenpoika. En ole omakohtaisesti koskaan luottanut Äikiän kykyihin, huolimatta siitä, että olemme joskus toimineet yhdessä, ja olen joutunut arvostelemaan hänen runojaankin. Mutta on annettava tunnustus, että ovelapa poika osasi olla ja sai totta tosiaan minun hälyttämään vielä aina sinne Raivaajaan saakka.

Sippoloihin nähden juttu ei ollut mikään ikävä. Ikävintä oli se että Mannerheim joutui sieltäpäin melko edesvastuuttoman hyökkäyksen uhriksi.

On melko suppeasti ajateltua, että Mannerheim olisi ollut syyllinen Suomessa kansalaissodan aikana ja sen jälkeen tehtyihin kauhutöihin. Kyllä siihen suurempana syynä oli yleinen ajanhenki, erikoisesti maaseudun talonpoikaisväestö ja vielä korkein sivistyneistökin. […]

Tietenkin voidaan olla erimieltä Suomen nykyisestä niin kuin Ruotsinkin politiikasta. Yksi asia on kuitenkin selvä. Suora ryhti, Kirkas katse ja terävä säilä. Joka kerran kumartaa, se painetaan toisenkin kerran kumaraan. Ehkä kumartamisella ja rukoilemisella voidaan jatkaa elämänhetkiä, mutta ei välttää kuolemaa. Nykyisessä maailman tilanteessa tuntuu valitettavaa kylläkin, että Suomi seisoo elämän ja kuoleman rajapylväällä. Voidaanko se pelastaa elämälle sen tulevaisuus tulee näyttämään, ehkä hyvinkin läheinen tulevaisuus. […]

Sarkia, Karl E. – San Pedro, CA – 21.10.1953

Tervehdys täältä karanteenista. Muistatte minut, kun olin Malibussa Hooverilla elokuussa ja keskustelimme Suomen asioista. […]

Sarkia, Karl E. – San Pedro, CA – 21.10.1953

Savele Syrjala – Cambridge, MA – 6.9.1951

Savele Syrjala – Cambridge, MA – 6.9.1951

Sture, Douglas V. Haverford, PA – 29.4.1952

Stranden, Hilja Johanna  – Helsinki – 8.11.1950

Hyvä Herra Senaattori Oskari Tokoi

Rohkenen kääntyä puoleenne kuin olette Suomalainen suuri siirtolaisten ystävä, kun en saa mitenkään muuten tietoa lapsestani, niin pyydän Teidän apuanne, sillä olette jollakin tavalla niin läheinen ja paljon kokenut elämän aallokossa, että ymmärrätte ja autatte minua kun tunnette sen maan oloja ja se on Teillen niin tuttua se maa ja kansa. […]

Tiedustelisin tytärtäni kuin en ole saanut minkäänlaista tietoa hänestä, kuin 6 pv kesäkuuta. Olen lähettänyt hänelle kirjeitä, pakettia ja sähkösanoma tiedustelun, ei mitään tietoa, onko hän kuollut vai sortuiko hän sinne orpoudessaan rakas-lapseni.

kerron hänestä lyhyesti (synt. 1931,.25.7. Wiipuri) meni naimisiin Amerikkalaisen pojan kanssa 1957, 11.5.). Matkusti sinne USA 1948. Ja heillä on pikku tytär […]

Sprengling, Mr ja Mrs (Raisa) – Pittsburg, PA – 1.7.1953

[…] Kernaasti kirjoitan siitä kirjasta, kun se tulee. Ajatushan on erinomainen. Toivot-tavasti teosta myös saadaan myydyksi, sillä sen se kannattaa. Osa meistä Pittsburghin suomalaisista järjestää illanvieton Monessenin kirkon alasaliin ensi kuussa. Kerron siinäkin tilaisuudessa tästä kirjasta. Monessenissa on paljon suomalaisia. Katsotaan sitten, jos joku sieltäkin sen tilaisi. Täällä on pari Suomesta tullutta stipendiaattia, he kertovat siinä tilaisuudessa Suomesta yleensä.[…]

Sprengling, Mr ja Mrs (Raisa) – Pittsburg, PA – 1.7.1953

Somppi, Martta Elisabet – Rockport, MA – 20.5.1953

Somppi, Martta Elisabet – Rockport, MA – 20.5.1953

Soisalo, P. – Helsinki – 20.5.1950

Soisalo, P. – Helsinki – 1.3.1951

Soikkeli, A. – Quincy, MA – 29.5.1953:

Kirjoitus: HAUKILINNA: INTERNATIONAL STUDY CENTER IN FINLAND

Kuniholm, Harry, Steere, Douglas V.

American Friends of Finnish International Center

Sirenius, Sigfried  – Helsinki – 20.6.1949

My dear Friends,

The kind way in which you received me at the Saima Hall in Fitchburg on the evening May 2^nd is for me warming memory from my recent trip in U.S.A. and I am much looking forward to having an opportunity to be among those your many friends who are going to meet your personally on your visit to Finland in the beginning of July. […]

Sirenius, Sigfried – Helsinki – 20.6.1949

Sirenius, Sigfried – Helsinki – 8.12.1951:

On account of the great kindness you have bestowed upon me I take the liberty of setting before you a plan which aims at the spiritual substance of the Finnish people in a momentous period of her life.[…]

The material which I enclose will describe to you what is being undertaken  here in Finland. We raised, so far, four million marks ($ 20,000,oo) from Finnish givers this year in order to purchase the property for this Center[…]

When I was un the united States two years ago, some of my closest friends whom I confided this dream of ours encouraged me to think that a sum of $ 15, 000, 00 might be raised in U.S.A. if fifteen of my friends would each undertake to collect or to give a thousand dollars. Could I ask you, my friend, to be one of these fifteen sponsors and to raise and deliver such a sum to the little informal American Committee which Harry Kuniholmof Gardner, Mass. has agreed to serve as Chairman , and which Douglas V. Streere of Haverford College. Pa. has agreed to serve as Secretary-Treasurer? They have very happily arranged with the American Friends Service Committee to transmit these funds and to offer their tax exempt status to givers if the checks are made out of their name.[…]

Silander, Axel, Anneli, Rakel – Kokkola – 20.3.1947:

Hyvät entiset naapurimme Helsingissä oloajoiltani. Olen Eeva Juuri Ojan tytär. Muistatte kai että olimme naapureita Helsingissä Flemminginkadulla. Olin silloin nuori tyttö ja toimin liikeapulaisena eräässä liikkeessä. […] näin Kokkola lehdessä tutut kasvot ja kirjoituksen alla tutun nimen ha päätin heti kirjoittaa, sillä äitini piti tiestä hyvin paljon ja minulle jäi teistä myöskin se käsitys ja muisto että olitte hyviä ihmisiä, ystävällisyys jättää aina valosiat jäljet. […]

[…] Voitteko kuvailla siellä Amerikassa sitä kiitollisuutta mitä koko suomen kansa tuntee teitä kohtaan, en osaa sitä ilmi tuoda, kaikkia Amerikan suomalaisia kohtaan ja koko Amerikan kansaan kohdistunut meidän vilpitön kiitollisuutemme. Työtä tehdään ja parannetaan sodan haavoja täälläkin. Pitkät valkeat ristit rivit hautausmaillamme todistavat sodan raskaista uhreista, sekä sotainvaliidiemme monenlaiset näkyvät vammat. On vaan painettava villasella ja ajateltava että viel uusi päivä kaiken muuttaa voi.

Olemme parempaan aikaan menossa, ruokataloudenkin suhteen. Odotamme, että korttijärjestelmä joskus jäisi vain muistoksi, mutta kyllä siihen vielä kuluu aikaa.[…]

Kuulemiin. Suomi synnyinmaa ”ollos huoleti poikas valveil on”.

Sepänmaa, Arvo – Jyväskylä – 6.7.1950

Hyvä Toveri!

Kiitokset viimekesäisestä käynnistäsi Jyväskylän. Monien jokapäiväisten kiireitten johdosta ei aikaisemmin ole saanut toimeksi, että olisin lähettänyt tämän kuvan joka otettiin yhteisessä saunareissussa Jyväskylän Työväenyhdistyksen kesänviettopaikassa Ainolassa. Ehkä tämä palautuu monien muistojen joukosta mieliin. Meille kaikille mukana oleville tapaus oli yksi muistorikkaimpia. Ehkä sinullekin hyvä toveri niitten todella satojen tapausten sarjassa tämä joskus vilahtaa ohi. […]

Lehtemme Työn Voima ponnistelee parhaansa mukaan, sillä sehän on tunnettua, että ei tämä suomalainenkaan työmies muista omaa etuaan että olisi tukemassa omia yrityksiään. Tilaamalla porvarilehtiä ja kannattamalla niitä ilmoituksilla työväestö on itse ne vastustajansa tehnyt taloudellisesti voimakkaiksi. Tulevat kunnallisvaalit vaativat meiltä monia uhrauksia. Sillä ei riitä, että joudumme taistelemaan porvaria vastaan, mutta vielä suurempi on taistelu kommunismia vastaan. Tällä kertaa on taas käynnissä monet selvittelyt sillä nykyisen hallituksen suuntaus on enempi vasemmille veljille myönteistä kuin meille sosialidemokraateille.

Kaikesta huolimatta kuitenkin keski Suomi on sittenkin suhteellisesti helpompaa hoitaa kuin monet muut seudut paitsi nämät suuret valtion tehtaat puolestaan ovat tuoneet sellaista ainesta, joiden mieliala heittelee hiukan nopeasti milloin minnekin päin.

Näissä merkeissä ja touhuissa koitamme täällä asioita hoidella ja ehkä sittenkin saamme jotain hyvää aikaan tämän kauniin maamme hyväksi.

Parhaat terveiset täältä Työn Voimasta ja reippautta kaikessa.

Savolainen, Iida – Urajärvi – 17.4.1947

Kaukana olevat ja kaivatut ystävät Rouva ja Herra Tokoi. […]

Savolainen, Iida – Urajärvi – 17.4.1947

Sandberg, Kalle – Helsinki – s.a.

Lujin äskettäin uudestaan Teidän kirjeenne Sosialidemokraatista! Piirtelen tässä kiitos kirjettä Teille molemmille yhteisesti. Minua miellyttävät kovin ne matkakuvaussenne halki Amerikan mantereen. Ne ovat niin täyteläisen meheviä ja kuvastavat niin miellyttävällä tavalla amerikan luontoa., että en malta olla kiittämättä kädestä pitäen. […] Oletteko siellä, Raivaajan toimituksessa. Sellaisen suuren matkan jälkeen kannattaa tosiaankin kysyä maksoiko vaivan tehdä tuo pitkä matka, kun palkaksi täälläkin on vain (Lex )Tokoi. Turva säilössä se on täällä W. Tannerikin.[…]

Sandberg, Kalle – Helsinki – s.a.

Salomies, Ilmari – Haapasaari – 2.7.1951

Veli! Parhain kiitokseni hyvästä, sisältörikkaasta kirjeestäsi, joka suuresti ilahdutti minua.

En ole omasta puolestani toivonut arkipiispan paikalle. Olisin mielelläni pysynyt siinä missä olin, minulle läheisellä ja rakkaalla kaakkoisella rajaseudulla, jossa ajasta aikaan koettelemukset ovat olleet suurimmat mutta myös kansan mieli hengelliselle sanomalle erittäin altis. Tämmöisessä tapauksessa ei miehen omaa mielipidettä ensinkään kysytä, ei ainakaan kukaan minulta kysynyt. Luotan kuitenkin siihen, että uuden tehtäväni raskaitten painojen alla Jumala hyvyydessään ja uskollisuudessaan on minua auttava, niin että voin täyttää työni velvollisuudet hänen tahtonsa mukaan joksikin hyödyksi kirkollemme ja kansallemme.

Mieluista on näissä vaivoissa vaeltaessaan tiettä, että myös valtameren toisella puolella ystävät muistavat. Toivon siteitten sinne päin säilyvän ja vahvistuvan, ja jos Jumala sen suo, on oleva mieluista tavata.

Esitä sydämelliset terveiseni Mrs. Tokoille ja ole itse veljellisesti tervehditty.

”Kotimaa” lehden kuuluta tervehdyksestäsi Toimitus pyysi siitä julkaistavaksi jonkin otteen, johon myös suostuin. Lyhyt katkelma sai lukijakunnan taholta erittäin lämpimän vastaanoton. Useat ovat ilmoittaneet minulle siitä ilonsa.

Salomies, Ilmari – Turku – 2.7.1953

Rakas Veli,

Parhain kiitos kirjeestäsi ja myös muistelmateoksestasi, johon olen hartaasti tutustunut ja jonka tulen – kun ehdin – täydellisimmin tutkistelemaan.[…]

Salmensaari, Tyyne ja S.S. – Helsinki – 2.1.1950

Senaattori ja Rouva Oskari Tokoi

Kiittäen meitä suuresti ilahduttaneesta tervehdyksestänne ja valokuvastamme toivotamme teille hyvää ja onnellista uutta vuotta.

Meillä Suomen Vapaakirkon keskuudessa oli kyllä puhetta pyytää Teitä, Senaattori, keskuuteemme, mutta valitettavasti myöhästyimme. Olimme kyllä kirjastanne lukeneet Teidän muuttuneesta henkilökohtaisesta suhteestanne uskontoon, mutta emme tienneet, että kuulutte kongregationaali seurakuntaan. Kun Suomen Vapaakirkko myös on International Congregational Councilin jäsen, olisi ollut paikallaan, että jo heti alussa olisimme koettaneet saada teihin yhteyttä, mutta olimme arkoja, kun tiesimme, että Teillä oli riittävästi järjestetty ohjelmaa, ja niin jäimme valitettavasti liian myöhäiseksi.

Meillä oli kuitenkin erittäin hauska ja mieluinen hetki, kun saimme pitää arvoisan rouvanne vieraanamme, ja lähetämme täten Rouva Tokoille sydämelliset terveiset ja kiitoksemme.

Kun toivottavasti vielä kerran tulette Suomeen, olemme rohkeampia ja koetamme saada paremman yhteyden toisiimme.

Sydämellisin terveisin

Sainio, Aino – Kerava – 3.2.1946

Mr. Oskari Tokoi

Suokaa minulle anteeksi, kun rohkenen vaivata Teitä, Mr. Tokoi, tällaisella kirjeellä, vaikka olen Teille vallan tuntematon henkilö. Olen vanha, köyhä ja sairaanloinen punakaartilaisen leski. Ja minulla ei ole ketään sukulaisia eikä tuttavia ulkomailla joilta voisin saada pakettia, siksi rohkenen kääntyä Teidän puoleenne pyynnöllä, että olisitteko Te niin hyvä ja lähettäisitte minulle yhden pienen paketin. Näin Suomen Sosialidemokraatissa marraskuun 7 p. 1945 kirjoituksen ja yllä olevan osoitteen Teistä, ja siitä saakka olen aprikoinut uskallanko kirjoittaa Teille tai ei. Nyt kuitenkin rohkaisin itseni kirjoittamaan Teille kerjuu kirjeen. Ainahan tämä köyhän elämä on kituen elämistä. Mutta varsinkin nyt nämä monet pitkät sotavuodet ovat olleet vaikeat. On saanut kärsiä puutetta kaikkein tärkeimmistä elintarpeista ja vaatteista. Parhaimmillakin paikkaamisella ja parsimisella on vaatteista vaan riekaleet jäljellä. – Kun olen nähnyt ja kuullut, että monen monet ovat saaneet pakettia Amerikasta ja Ruotsista ja niissä kaikenlaista hyvää, niin minullekin tuli halu saada maistaa jotakin samanlaista, tuli niin suureksi, että lähetän tämän kerjuukirjeen, toivossa, että saisin jotakin. Eniten tekee mieleni kahvia, sokeria, riisiä ja vähän maistiaiseksi rusinoitakin. Muutahan ei kai sieltä saakka voi lähettääkään, niin tervetulleita kun kaikki ruokatavara olisikin. Ja sitten pyytäisin vielä lähettämään jotakin käytettyjä vaatteita. Alusvaatteetkin ovat minulla aivan lopussa.

Pyydän anteeksi, että vaivaan teitä tällä lailla ja vielä kerjäämiselläni joudutte varojanne kuluttamaan minun tähteni ja lisäksi vaivaa näkemään. Kaikesta huolimatta toivon, että olisitte niin sydämellinen ja ystävällinen, että täyttäisitte tämän pyyntöni.

Kunnioittaen

Saarelainen, Saimi – Helsinki – 10.8.1952

Pyydän rohkeuttani anteeksi, ehkä sen suottakin, kun selostan asioita pitemmälle. Tarkoitukseni oli tavata Teitä jo silloin parivuotta sitten, kun kotimaassa vierailitte, kuitenkin, huomattuani kuinka aikanne oli varattu, petti rohkeuteni. Heti alussa esitän isävainajani hartaan ihailun Teitä kohtaan […].

Saarelainen, Saimi – Helsinki – 10.8.1952

Saarelainen, Saimi – Helsinki – 31.8.1952

T – U (1946 – 1953)

Tapanainen, Timo – Jyväskylä – 8.7.1951

Tenkku, Jussi – Concord – 17.11.1952

Kunnioitettava Senaattori Tokoi,

[…] Jätämme hiukan haikealla mielellä Amerikan, jossa olemme olleet neljä vuotta.

Toivon kuitenkin, että täällä saadut kokemukset, ei vain yliopisto-opinnot, vaan tutustuminen amerikkalaiseen elämään, tulevat olemaan hyödyksi opetustoimessa siellä. Olette ehkä huomanneet, että laajat piirit meidän kirkossamme, varsinkin nuoremman polven keskuudessa, ovat alkaneet tajuta, ettei meidän kirkkomme löytänyt oikeaa positiivista asennetta uusien yhteiskunnallisten ja sivistysvirtausten tullessamme Suomeen vuosi sadan alussa. Vaimoni on urhoollisesti piikonut täällä ja tehnyt siten mahdolliseksi toimeentulomme ja opiskeluni. Vaikka piikominen on joskus ollut raskasta, olemme iloiset siitä, että olemme joutuneet katselemaan elämää monesta näkökulmasta, minkä toivomme olevan hyödyksi uudessa toimessamme.

Toivoen Teille ja vaimollenne parhainta menestystä, Teidän,

Tiainen, Ilmari – Jyväskylä – 17.11.1947

Pyydän anteeksi, kun näin tuntemattomana häiritsen Teitä yksityiskirjeelläni. Tämän teen siksi, kun katson kauttanne voivani saada pätevämmän vastauksen seuraavaan tiedusteluuni.

Asiani on lyhyesti seuraava. Tulevana keväänä on aikomukseni matkustaa vaimoni ja poikani kanssa yhdysvaltoihin. Matkaan meidät oikeuttaa vaimoni USA:n kansalaisuus. Sanomalehtimiehenä ja täkäläisen sos-dem. puolueen jäsenenä en täältä käsin huomaa siellä itselleni sopivampaa tehtävää kuin tulla toimitukseenne työhön, jos tarvitsette apua. Jos taas sellaiseen järjestelyyn ei ole mahdollisuutta, niin olisin iloinen saadessani tietää, että voisiko sikäläinen sos-dem. työväenliike mahdollisesti ottaa Suomesta tulevan toimittajan johonkin tehtävään.

Ja sitten kaikenvaralta muutama sana itsestäni. […]

Tiainen, Ilmari – Jyväskylä – 8.2.1948

Lähetän nyt parhaat kiitokseni jo joulukuussa saamastani kirjeestä. Oli erittäin miellyttävää saada tietoon Teidän käsityksenne sikäläisistä oloista.

Olen itsekin ottanut huomioon, että henkilön, joka ei täydellisesti hallitse eng-lanninkieltä eikä tunne maan tapoja, on parasta aluksi tarttua mihin työhön vain. Kristittynä on oikeus odottaa ja uskoa, että Kristus ohjaa elämänmenoa ja asettaa sille paikalle, johon sopivasti katsoo.

Sanon näin koska tiedän, että Tekin olette saaneet armon uskoa Jumalaan ja Vapahtajamme lunastustyöhön. Olen Suomen Kristillisen Sosialidemokraattisen Liiton Jyväskylän yhdistyksen jäsen (toimin sen sihteerinä) ja toivon, jos Yhdysvaltoihin matkustan, pääseväni kristilliseen toimintaan mukaan, että voisin vähän osaltani olla tätä kallista asiaa eteenpäin auttamassa.

Jos matkastamme tulee tosi, niin käyn Teitä tervehtimässä ja liityn mielihyvin lehtenne avustajien joukkoon, jos mahdollista.

Siis vielä kerran sydämelliset kiitokseni! Jääkää Jumalan haltuun.

Tiitinen, Alma – Waasa 21.2.1946

Suomen valtion Ensimmäinen Pää Ministeri, Raivaajan Pää- toimittaja Fihtsburgissa

Herra Tokoi olen lukenut Suomen Sosiaalidemokraatista että olette ajatellut tulla takaisin tänne Suomehen. Niin Terve Tuloa vaan, kyllä otamme vastaan teidät. Sydämmen ilolla. Me kaikki vanhan kaartin Sosialidemokraatit, olemmehan oikeastaan Sukulaissieluja. Niinkin pitkän ajan perästä kuin te Herra olette nähny synnyin Maan kivisiä mantereita, niin on hauska että saatte näitä vielä oma kohtaisesti koitella. Oli vuonna 1916 elle 17 kun oli jo hyvin Kriitillistä. Täällä Suomessa, eikös ollukkin, kun Tokoi kulki puhuja matkoilla. Niin kävitte myös Wiipurissa puhumassa Tyäväjen talolla ja paljo oli kansaa kuulemassa, että ei kaikki mahtunnu sisällekkän. Siitä asti olette ollu niin elävästi minun sieluni silmissä – – – se oli kovin lämminhenkinen puhe jonka te Herra Tokoi piditte. ja siitä kansa piti kovasti. […]

En minä sillä kirjoita että Herra Toki tarvitsis meille lähettää mitää pakettia vennon vieraille ihmisille. Vaan kyllä hän se kahvi kulta vaan maistuis, kun on jo kuusi vuotta sitä kun on saatu oikeata kahvia. Ruista vaan. En kylläkan malta mainitsematta tästä ajo jahdista jota nykyiset Kommunistimme ja pitävät ja kuutoset mukaan lujettuna Tuomari Tanneria vastaan. Koittavat joka tavalla solvata ja halventaa häntä. Vanhemman polven Sosialidemokraatit kyllä tunnemme Tannerin niin perusteellisesti, että meihin ei vaikuta mitään sellainen Parjaus tulva jota hee koittavat syytää. Hän on kumminkin ihminen joka on koko elämänsä uhrannut Työ kansan hyväksi. Vaan voihan se vaikuttaa alentavasti nuorempaan suku polveen. Kommunistimme ja Kuutoset katselevat Liijan paljon Itään päin että niiltä menee vallan silmät vinoon. – – –

Niin minun muistiini ei ole vielä mitään hyvää tippunnu Venäjältä Suomen kansan hyväksi ei milloinkaan. aina sieltä päin on vain koitettu nyhtää ja kyniä niin paljon kun vaan ovat iljenneet. ja nee pojat kyllä kykenevät. Tänäpäivänä nyt sitte 21/2 Lankettaavat Tuomionsa Tuomari Tannerill. palkaksi (kirjoittaja) kaikista töistään mitä hän on koittannu tehdä Kansansa hyväksi. 10 vuotta roiskasivat Rytille ja 5 vuotta ja 6 kuukautta Tannerille – – – […]

Timonen, Tapio K. – Helsinki – 7.8.1950

Päätoimittaja, senaattori Oskari Tokoi

Allekirjoittanut on useasti ajatellut lähettää jollekin amerikan-suomalaiselle lehdelle uutisaineistoa, esimerkiksi lyhyinä referaatteina viikon tapahtumista täällä Suomessa. Ohessa seuraakin nyt koelähetyksenä viikkokatsaus 1.8. – 7.8.50. Olen koettanut oheisiin kolmeen liuskaan saada mahtumaan tietoja eri aloilta alkaen talouspolitiikasta päätyen urheiluun. Mikäli lehtenne olisi kiinnostunut julkaisemaan niitä, esimerkiksi kerran viikossa, tai kahdessa viikossa, olisin valmis lyhyitä artikkeleita lähettämään. Myönteisessä tapauksessa haluaisin saada lisätietoja toivomuksista sisällön valinnan suhteen, artikkeleiden pituudesta jne. Kirjoituspalkkioistahan voisi sitten myöhemmin neuvotella. […]

Toivo, Herman – Saarijärvi – 19.4.1946

Terve vanha puoluetoveri!

Vaikka tuskin minua tunnettekaan, niin tekee kuitenkin mieleni lähettää terveisiä tältä keski suomesta teille sinne lännen maille. Olin silloin kun Muurmannin Suomalainen Legiona perustettiin Santamäen leirillä liittymässä Legionaan […].

Toivo, Herman – Saarijärvi – 19.4.1946

Toivo, Herman – Saarijärvi – juhannus 1946

Terve vanha Toveri!

Olen suuresti iloinen tavatessani teidät rapakon takaa edes kirjeellä. Ne Legionan ajat olivat myöskin ankeita aikoja kuten  nytkin olin parhaassa nuoruudessani silloin. […]

Toivo, Herman – Saarijärvi – juhannus 1946

Toivo, Herman – Saarijärvi – 2.3.1947

Toivonen, Anna-Leena – Seinäjoki – 16.8.1951

Toivonen, Anna-Leena – Seinäjoki – 8.12.1951

Toivonen, Johan – Eräjärvi – 2.2.1947

Tolonen, Fabian – Astoria, OR – 5.6.1951

Mr Oskari Tokoi.

Pyydän tuhannesti anteeksi kuin näin vieraana rohkenen vaivata Teitä. Vaikka on aivan vieraana sillä jo nuoruudestani asti olen ihaillen seurannut Teidän elämänne vaiheita, kuten sadattuhannet mutkin suomalaiset sos.dem:ti ajattelevat työläiset. Raivaajan entisen asiamiehen toveri Kinnusen kehoituksesta heräsi minussa ajatus kääntyä Teidän puolueenne veljeni kuolemaa koskevassa asiassani.[…]

Tolonen, Fabian – Astoria, OR – 5.6.1951

Tolonen, Marjatta – New York, NY – 16.11.1951

Torppa, Alpo – Maynard, Mass. – 14.4.1953

Tunturi, Olavi – Hämeenlinna – 16.8.1948

Lehtonen, Heikki (Tunturi, Olavi) – Hämeenlinnan – 8.5.1948

Hyvä toveri.

Samalla kun lähetän terveiset Teille Täältä vanhasta kotimaastanne ja lähinnä Hämeenlinnasta, pyydän saada vaivata Teitä seuraavalla asialla.

Olen ammatiltani henkilöautonkuljettaja, jota tointa olen hoitanut yli 20 vuotta, Nyt näyttää ammatinharjoittaminen kuitenkin kohtaavan voittamattomia esteistä senvuoksi, että ennen sotia maahantuotu autokanta alkaa olla täysin loppuun kulutettu. erikoisen raskaasti autokantta kuluttivat äsken käydyt sodat.

Kuten Te erinomaisen hyvin tiedätte, on maamme monista taloudellisista yksi kaikkien kipeimpiäulkomaisen valuutan puute. Maahan tuotavat tavarat ja niihin tarvittava valuutta on valtion toimesta ankarasti säännöstelty. Tästä johtuu mm. ettei henkilöautojen maahantuontiin myönnetä valuuttaa juuri lainkaan.

Kun minunkin käytettäväni olut ainoa ”työkaluni” ja elinkeinoni, monet kovat kokenut autoni on täysin loppuunajettu, olen joutunut miettimään keinoja miten saisin uuden auton. Täkäläisen Työväen osuusliikkeen toimitusjohtaja Olavi Tunturi (jonka isä Jussi Tunturi on muuten Teidän hyvä ystävänne menneiltä vuosiltaammattijärjestössä) kehoitti kääntymään Teidän puoleenne seuraavalla esityksellä: […]

Turja, Irja – Riihimäki – 18.4.1947

Mr Oskari Tokoi

Pyydän anteeksi, että rohkenen kirjoittaa Teille, mutta nähdessäni pitkän selo-tuksen Teistä sanomalehdessä ja luettuani kaikesta siitä mitä siellä suurella rakkaudella olette aikaansaaneet tämän kaukaisen kotimaanne hyväksi, ajattelin että kenties minäkin suurine suruineni ja murheineni voin kääntyä puoleenne, toivossa että ymmärrätte minua oikein ja jos mahdollista Teille sopii ojennatte auttavan kätenne minullekin. Näitä tällaisia kirjeitä kenties saatte useitakin päivässä, mutta toivon, että tämän minunkin vaikea taloudellista asemaani esittävä kuvaus saa jonkinlaisen sijan Teidän sydämessänne. Mitään tarkkaa selostustahan en kykene Teille antamaan näillä muutamilla riveillä, mutta toivon, että saatte edes jonkinlaisen kokonaisuuden elämästämme.[…]

Unhola, Eino

Underwood, Robert L. – Riverside, RI – 25.6.1953

Underwood, Robert L. – Riverside, RI – 25.6.1953

Warto, Tyko – Tampere – 21.5.1951

[…] Yhdessä asiassa Tampere kyllä on taantunut, nimittäin Kansan Lehdessä. Se on sellainen rääpäle, pieni ja huonosti toimitettu, että se ei enää tyydytä edistyneen ihmisen sanomalehtitarvetta […]

Ikävä, että silloin 1918 tuli se kansalaissota. Silloinhan sinun piti tulla K.L:n toimittajaksi. Jos se olisi tapahtunut, olisi Kansan Lehti kokonaan toisenlainen. […]

Vatanen, V. J. – Umeå, SE – 22.3.1947

Viita-aho, Antti – Nivala – 15.1.1948

Wilen, Helmi- Helsinki – 2.3.1949

 

Pyydän anteeksi, että rohkenen Teitä vaivata. Olen eräs kirjailijan alku ja päätin kääntyä Teidän puoleenne pyynnöllä, jos tahtoisitte olla ystävällinen ja tiedottaa minulle luuletteko Amerikassa olevan mahdollisuuksia suomenkielisen romaanin painattamiselle ja voisitteko kenties osoittaa kustantajan, joka sen painaisi. Kysymys olisi työläishenkisestä romaanista. täällä on työväen kustannusliikkeet huonossa jamassa. Saan kyllä erään novellikokoelman painoon, mutta miten se menee, en tiedä.

Minulla luulisi kyllä olevan tulevaisuutta, sillä kirjoitustapani on erikoista ja minua sanotaan lahjakkaaksi. Aikaisemmin on minulla yksi kirja. Mahtaisikohan englanninkielisiä kiinnostaa suomalainen romaani, jos sillä kielellä yrittäisi siellä painaa.

Kirjoittaisin jotain sinne Raivaajaankin, jos luulisi kelpaavan.

Olisin äärettömän kiitollinen vastauksesta.

 

 

 

 

Viljanen, Emil – Tampere – 9.11.1947

Hyvä toveri.

Sydämellinen kiitos kirjeestäsi v. k. 1 p:ltä, joka sai täällä vastaanottaa v. k. 16 päivänä, mikä oli minulle erittäin tervetullut. Tunne suurta mielihyvää siitä, että olet katsonut mahdolliseksi hankkia ja toimitta Tampereen So.dem. Yhdistykselle. […]

Joulukuun alussa täällä toimitettaviin kunnallisvaaleihin tehdään voimakkaasti valmisteluja eri tahoilla. Sosialidemokraattien kannatus työväestön keskuudessa on täällä noususuunnassa. Sitä todistaa m.m. nyt lokakuussa toimitetut Metallityöntekijöiden liiton edustajakokouksen edustajain vaalit, joka edustajakokous pidetään nyt joulukuussa. Edustajiksi valituista 299 edustajasta on sosialidemokraatteja 184 ja kommunisteja 115, joten sosialidemokraateilla on 69 edustajan enemmistö. Kun vielä ottaa huomioon sen, että metallityöläisten keskuudessa on kommunisteilla poikkeuksellisen suurta kannatusta. Näyttää siis sitä, että tämäkin työntekijät alkavat vähitellen huomata sen perikadon mihin kommunistien harjoittama politiikas(?) ”mitä pahempi sen parempi” maan aseman ja asiat vievät, jos se saa jatkua.

Sydämelliset tervehdykseni täältä ja parhaat hyvinvoinnin toivotukseni seuraavat,

Toverillisesti

Viljanen, Emil – Tampere – 21.9.1948

Viljanen, Emil – Tampere – 21.9.1948

Wilppula, Pentti K. – Paavola – 20.12.1949

Kiitän suuremmoisesta lupauksestanne. Pyydän myöskin anteeksi. Oli kerrassaan tyhmää, että tuhlasin kallista aikaanne lavertelemalla kaiken maailman asioita silloin lähtöpäivänänne. Teidän kyllä pitäisi ymmärtää minua. Saan niin harvoin tilaisuuden keskustella sellaisen ihmisen kanssa, jonka älykkyydestä on täysin vakuuttunut. Lohdutan sillä itseäni että en sentään myöhästyttänyt Teitä lentokoneesta. Se jo olisi ollutkin anteeksiantamatonta! Mutta paha näinkin.

Opintorahastoajatus on jo kylvetty itämään. Lienette jo tutustunutkin avaukseen (Suomen Kuvalehti n:o 47. Pääkirjoitus ”Aloite Paavolan pitäjästä). Tammikuussa perustetaan kannatusyhdistys. Sen tehtävänä on aatteen levittäminen yli maan.[…]

Tiedän, että pyydän paljon, mutta tiedän pyytäväni myös oikealta mieheltä. Ja sellaiselta voi pyytää paljon, silloin kun on oikealla asialla. Ja minä luulen sellaisella olevani. Myöskin oheen liitetty pääsylippu on käytettävissänne. Jos suomalaiset siellä voisivat varattomien erikoislahjakkaiden laetemme koulutukseen, silloin kun huvittelevat, saataisiin niistä lanteista kertyneillä ”taaloilla” paljon aikaan. Lippua voisi myydä muutenkin, aina sopivan tilaisuuden tullen. Lähetänkö kuvalaatan.

Sitten siitä kaarasta […]

Wilppula, Pentti K. – Helsinki – 12.4.1950

Oheen liittämästäni leikkeleestä selvinnee, että opintorahastoasia on hyvällä alulla. Asetitte minulle apunne ehdoksi yhdistyksen perustamiselle. Nyt se on tehty. Ryhtyessäni täyttämään ehtoanne ne saattanut kuvitellakaan, että saisin asialle lämpenemään suuren joukon maan ensimmäisiä miehiä. Luulin saavani vain tuollaisen tavallista ”heikkoverisistä” ihmisistä kootun yhdistyksen, ja siitä johtui viime kirjeeni ”inhimillisyys”. Jättäkäämme se siis omaan arvoonsa. Uusi tilanne on muuttanut koko asian.

Olen kertonut lupauksistanne yhdistyksen hallitukselle. sain tehtäväkseni esittää kiitokset. Toivottavasti ne tulivat perille. – Otamme mielihyvin vastaan auton ja asuntovaunun. Olisimme tyytyväisiä vaikka vanhaankin ”kaaraan”, sillä pääasia on, että voimme menetyksellisesti viedä aatetta eteenpäin.

Ymmärrän, että Teillä on paljon autettavia. Toivomme kuitenkin, että tämä asia on sydäntänne lähellä. Onhan kysymyksessä tuhansien ja taas tuhansien varattomien lahjakkaiden lasten tulevaisuus. Parhain terveisin.

Wilppula, Pentti K. – Helsinki – 4.7.1950

Kiitän rohkaisevasta kirjeestänne. Olen iloinen, että juuri Te olitte sen kirjoittaja. […]

Wilppula, Pentti K. – Helsinki – 4.7.1950

Wilppula, Pentti K. – Helsinki – 4.10.1950

Arv. Senaattori. Olen odottanut kirjettänne kuin nousevaa päivää. Kovin huonolla menestyksellä. Täytynee siis muistuttaa olemassaolostaan. Kirjoitin äskettäin Puraselle opintorahastoasioista. […]

Wilppula, Pentti K. – Helsinki – 4.10.1950

Wilppula, Pentti K. – Helsinki – 23.12.1950

Senaattori Oskari Tokoi

Kiitän Teitä marraskuun 18 päivänä päivätystä kirjeestänne. Sain sen tänään. Ja myöskin siitä toisesta. Olen pahoillani, että tulin kirjeelläni loukanneeksi Teitä. toivon, että annatte anteeksi. Tarkoitukseni ei ollut loukata. […]

Wilppula, Pentti K. – Helsinki – 23.12.1950

[?] – Borås, SE – 20.7.1948

Hyvä herra Tokoi

[…] Kuinka voisinkaan hyvyyttänne kiittää Herra Tokoi. Olen tällä hetkellä niin voimaton osoittamaan mitään suurta kiitollisuutta teitä kohtaan tunne.

Mutta sen tiedän varmaankin että tulette elämässänne saamaan paljon siunausta osaksenne, sillä elämä on niin oikeudenmukainen että se ei jätä koskaan hyvää työtä palkitsematta, vaan antaa meille samalla mitalla takaisin mitä olemme tehneet. […]

Wuolukka, Matti – Tampere – 8.1.1948

Wuolukka, Matti – Tampere – 6.5.1949

Wuolukka, Matti – Tampere – 6.5.1949

Wuolukka, Matti – Tampere – 24.5.1948

Oskari Tokoi

[…] Olisi täältä paljonkin kerrottavaa mutta kun arvaan että sinulle tulee joitakin täkäläisiä puoluelehtiä.[…]

Sydämelliset onnitteluni 75 vuotta täyttäneelle! […]

Suurta ja yleistä iloa on herättänyt hallituksemme antama tunnustus työllesi kansamme hyväksi myöntämällä 136,000 markan vuotuisen eläkkeen sinulle.

Sosialisoimiseen päin täällä ollaan hiljaa menossa.

Iloa ja Onnea, Rauhaa ja Rakkautta, Terveyttä ja Pitkää Ikää

Ellen ja Juhani Vuorinen – Kannus – 13.6.1949

Hyvä ystävä Oskari Tokoi

Kiitos kirjeestäsi, jonka sain jo viime kuun lopulla. Se palautti mieleeni ajan, jollain tutustuimme toisiimme täällä kotiseurakunnassani ja olimme tämän kylän kansak. johtokunnassa kumpikin. Sama koulu vietti viime syksynä olonsa 75 vuotisjuhlaa ja siinä luettiin sinun tervehdyksesi juhlivalle koululle. […]

Vuorinen, Ellen ja Juhani – Kannus – 13.6.1949

Ellen ja Juhani Vuorinen – Kannus – pitkäperjantai 1950

Toimittaja ja rouva Oskari Tokoi.

[…] Meillä olisi presidentin vaali, jossa muut pysyivät koossa paitis maalaisliitossa, joka tarjosi omaa ehdokastaan. samoin komm. demokratia kesti ja rauha turvattiin toistaiseksi. […]

Vuorinen, Ellen ja Juhani – Kannus – pitkäperjantai 1950

Ellen, Vuorinen – Kannus – 12.2.1951

Mr. ja Mrs. Oskari Tokoi

Monet kiitokset viime kirjeestäsi, jonka juhanille kirjoitit. Nyt minulla on Teille surullinen uutinen. Korkein näki parhaakis kutsua hänet aivan äkkiä kesken työtään luokseen. Juhani kuoli 10..51 yöllä klo 4.00. hän tuli vielä illalla kinkereiltä terveenä ja hyvinvoivana. Yöllä sitten pyysi kääkettä ja sen saatuaan paneutui nukkumaan. unessa sitten kuolema aivohalvauksen kohtais Hänet. Tohtori tulu kyllä heti paikalle, mutta kaikki yritykset olivat silloin jo turhia. Siirtyminen täältä ikuisuuteen tuli Hänelle niinkuin uni ja kuolleenakin hän näyttää niinkuin nukkuvan. Yllättäen tuli tämä meille kaikille, jättäen meidät jäljellejääneet syvän surun ja kaipauksenm valtaan. Mutta Herran tahto oli tämä, että päästi uskollisen palvelijansa lepoon ja rauhaan. – rauhaan, jota Hän ei täällä ajassa koskaan saanut nautti.

Hyvä puolisoni ja rakas isämme siunataan Kannuksen kirkossa 20.2.51 klo 12.00.

Tervehtien Teitä ystäviä seillä kaukana toivottaen korkeimman siunausta.

Ellen,, lapset: Heljä, Leevi, Sirkka-Liisa

Wuori, Eino A. – London, UK – 11.1.1946

Wuori, Eino A. – London, UK – 11.1.1946

Wuorinen, John H. – New York, NY – 15.8.1952

Wuorinen, John H. – K. Koski – Ron river, MI – 13.8.1952

Väle, Lauri – New York, NY – 10.5.1951

Mr. Oskari Tokoi

Koska kiinnostuneena kuuntelen lähetystänne radiossa ja jotka kuuluvuudet ovat hyvät olen usein ajatellut teitä Suomen siirtolaisia jotka asutte siellä U.S.A.ssa teistä varmaan moni jotka ovat menettäneet omaisensa täällä Suomessa haluaisivat kuulla synnyinmaansa asioita täällä Suomessa haluaisivat kuulla synnyinmaansa asioista mutta, jotka eivät suoraa tietoja saa koska heillä ei ole omaisia jotka kirjeitse niitä antaisivat.

Sen tähden pyytäisin teitä Mr. Tokoi koska te lukuisilla esiintymismatkoillanne joudutte kosketuksiin suomalaisiin ystäviinne, jos joku haluaisi tietoja tästä sodan runtelemasta Suomesta ja haluaisi kirjeenvaihtoon. Olisin minä allekirjoittanut halukas tietoja kirjeenvaihdon kautta heille antamaan, joten pyydän teitä Mr. Tokoi osotteeni tietoja haluaville antamaan, tuohon kirjeen vaihto lähemmäksi monta suomalaista entiseen synnyinmaahansa, ja koittaisin parhaani mukaan antaa niitä tietoja joita he kipeesti tarvitsevat.

Täällä Suomesta teille Mr. Tokoi ja suomensukulaisille kansalaisille lämpimät terveisin.

 

Lähetetyt kirjeet:

Wilppula, Pentti – West Townsend, Mass.  20.10.1950

Sydämellinen ja vilpitön kiitos luottamuksellisesta ja lämmittävästä kirjeestänne tk:n 5 p;ltä. On hyödyllistä ja rakentavaa saada ystäviltä ja miksikäs ei myöskin vihollisilta muistutuksia vioistamme, puutteistamme ja heikkouksistamme, joiden valossa kykenemme ojentamaan itseämme. Elämäni tiellä olenkin niitä saanut paljon ja ne ovat auttaneet pysymään mahdollisimman oikealla tiellä.[…]

Wilppula, Pentti – West Townsend, Mass. 20.10.1950