Ko. 1965        

Lyhennysote (Liite 7): Helsingissä 13.3.1918. Hyväksyy: Oskari Tokoi

Suomen Kansanvaltuuskunnan Elintarvikeosasto: Elintarvikelautakunnille ja Punaisen Kaartin osastoille; 12., 13., 18.2. 1918

Suomen Kansanvaltuuskunta Elintarvikeosasto: Kiertokirje 1, 6.2.1918:

”Maassa yhä tukalammaksi käyneen elintarvikekysymyksen järjestäminen ja tehokas valvominen vaatii entistä tarmokkaampaa toimintaa. Sen vuoksi on Suomen Kansavaltuuskunta katsonut tarpeelliseksi laajentaa paikallisten elintarvikelautakuntien valtuudet. Viitaten antamiinsa asetuksiin saa Elintarvehallitus elintarvelautakunnan huomioon saattaa seuraavaa:

Syömisviljan vähyyteen katsoen on ollut pakko suunnitella tasasempaa jakoa tuottajien ja kuluttajain kesken. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on paikallisille Elintarvelautakunnille oikeus – missä tarpeelliseksi havaitaan – päättää omavaraistalouksien lopettamisesta.

Niinikään on välttämätöntä, että puolet ensi syksyä varten varatusta siemen rukiista takavarikoidaan.

Karjataloustuotannon valvominen käy myöskin tarpeelliseksi. […]

Kaikenlaisten rikkomuksien syytteeseen saamiseksi, elintarvelautakuntien työn helpottamiseksi, ja toiminnan tehostamiseksi, olemme päättäneet asettaa elintarvekomissaarion jokaiseen kuntaa. […]

Elintarvelautakunnille tiedote (koneella kirjoitettu): ei päiväystä, ei allekirjoitusta. Marginaalissa kynällä O. Tokoin nimi.

Elintarvelautakunnille tiedote (edellinen käsin kirjoitettuna), ei Tokoin käsialaa.

RAPORT 22: OSKAR TOKOI

Husundersökning verkställd varvid diverse brev, handlingar, fotografikort av TOKOI, 1 aktiebrev 1059 i Töölön Työläisten Kauppa OY. samt 5 sparbössor, Telefonapparaten frånkoplades och lämnades till gårdskarlen och har Telefonbolaget att avhästa telefonen. Enligt uppgifter är Tokoi ägare av aktier i bolaget ”Seura” i vilka dock icke överkommos.

H.fors 8/5 18?

Swortzov

Jäljennöksiä:

Tokoi, Oskari : Toiminut Suomen ja Venäjän välien selvittelykomitean jäsenenä

S. lehti: (”Sosialidemokraatti” lehden mukaan 17/2 -18 N:o 35)

N:o 413:

(Tutkintoasian päällikön leima)

Tokoi, Oskari: Pietarissa 1/3 -18 allekirjoittanut sopimuksen Suomen ja Venäjän

S-lehti: tasavaltain välillä (”Arbetet” 7/3 – 18 N:o 28)

N:o 465

Tokoi, O.: Kiittää tammikuun 27. päivänä 1917 P.J. Holopaiselle, Kotka,

Helsinki: lähettämässään kuitissa vastaanottamastaan rahaerästä.

N:o 390

(Tutkintoasian päällikön leima)

Tokoi, Oskari: S. Ammattijärjestön puheenjohtaja.

S:lehti: 2:o Valtuuskunnan sum. kansanvaltuuskunnan

N:o 58: elintarveasiainvaltuutettu ja allekirjoittanut julistuksen Suomen työmiehille. (Työmieslehti 29/1 -18 N:o 27)

1:o Oli läsnä siinä kokouksessa kun sos. dem puolueen puoluetoimikunta päätti ottaa vallankumouksellisen vallan käsiinsä ja asettaa maan vallankumoushallitukseksi suom. Kansanvaltuuskunnan ja Työväen Pääneuvoston.

(Tutkintoasian päällikön leima)

Tokoi, O.: On erään alkuperäisen Laura Latomäen alekirjoittaman pöytäkirjan

Viipuri: K.V.K:n jäsenenä ottanut osaa erääseen K.V.K:n toimeenpanevan

N:o 1052: komitean ja P.K:n ylipäällystön y.m. Viipurissa rautatieläisten huoneustossa 10/4 -18 pitkään kokoukseen, jossa Kullervo Manner valittiin sotilasdiktaattoriksi rajattomilla valtuuksilla sekä hänelle avuksi diktaattorin esikunta, johon valittiin Eloranta, Rahja, Rinne ja [?].

(Tutkintoasian päällikön leima)

Jäljennös E.K: kortista

Tokoi, Oskari

Fleminginkatu 2 por. B telef. 11317, edustaja toisilla valtiopäivillä 1917 H:gin kaup:sta

1873 Elintarvekomisario v Tarkisto N:o 193

Suomen puutyöntekijäin H:gin veneveistäjäin a. o. valtuusmiesehdokas. V T arkisto N:o 20.

Virkapuhelin 6227.

Oskari Tokoin ollessaan Muurmanlegioonassa ollut tietoinen maalisk. 1919 suunnitteilla olleesta kapinasta englantil. vastaan mutta epäröinyt asettua kapinallisten puolelle tai

vastaan

Kertonut Heikki Adolf Pekkala ym. Pta. N: 7/20, tammik. 1920 [?] XXXV. B. 71

Sosialidemokraatti Oskar Tokoin puuhat Muurmannilla Entente-imperialismin palveluksessa

Suurella hartaudella on Suomen valkoinen sosialidemokratia koko kuluneen vuoden ajan ylistänyt entistä sosialidemokratista eduskunnan jäsentä, Suomen Ammattijärjestön ja Senaatin puheenjohtajaa Oskar Tokoita. Samalla on tietenkin Suomalaisen Kommunistisen puolueen Keskuskomiteaa innokkaasti syytetty, koska se on tuominnut Oskar Tokoin työväen vallankumouksen petturiksi. Samassa yhteydessä on tämän ohella sukeltunut esille syytöksiä yhdeltä puolen tovereita Eino Rahjaa ja A. Wastenia vastaan siitä, että he olisivat houkutelleet ja ehkäpä pakoittaneetkin Muurmannilla keväällä1918 olleita suomalaisia liittymään suomalaisena legionana englantilaisen armeijan, ja toisaalta on mustattu Tokoin yhteydessä yleensä kaikkia mainittuun legionaan kuuluneita suomalaisia, syyttämällä heitä kanssarikollisuudesta Tokoin tekoihin.

Koska ei Suomen työväestöllä eikä myöskään Muurmannin legionalaisilla voi olla tiedossa monia asiaa valaisevia seikkoja ja kun on kyseessä useiden tunnettujen tovereiden sekä koko legionan miehistön menettelyn arvostelun esitämme joukon hallussamme olevia ja asiaan koskevia papereita oikeaksi todistettuina jäljennöksinä alkuperäisistä. Samalla annamme lyhyen selonteon eri asiakirjain merkityksestä.

Legionan muodostaminen.

Tovereita Eino Rahjaa ja A. Wastenia koskevien syytteiden arvo käynee tarpeeksi selvästi ilmi seuraavasta Suomalaisen Kommunistisen puolueen kokouksen asiaa tutkimaan asettaman komitean lausunnosta, jonka oikeaksi todistettuina tähän jäljennämme.

”N.s. Muurmannin jutun johdosta asetettu toimikunta on kohdistanut työnsä sen seikan selville saamiseksi, ovatko toverit A. Vasten ja R. Rahja menetelleet rikollisesti järjestäessään v. 1918 keväällä Muurmannissa olleita suomalaisia vallankumouksellisia englantilaisten upseerien opetuksen alaiseksi, josta joukosta sitten on muodostunut suomalainen legioona.

Tutkimusten perusteella on toimikunta saanut käsityksen, ettei sopimuksen teossa ole tapahtunut rikollista.

Silloin vallinneet olosuhteet olivat järjestelytoimille kovin vaikeat. Kyseessä olevat miehet kärsivät avun puutteesta. Velvollisuus on kiireellisesti yrittää auttaa heitä. Mutta mistä saada apua. Venäjälläkään ei silloin vielä ollut vallankumouksellinen järjestäytyneisyys hyvä. Puuttui mahdollisuuksia saada kaikki yhdellä kertaa kohdalleen.

Että sopimuksen tekoon oli englantilaisten kanssa käyty, johtui siitä, että Englanti näytteli silloin Neuvosto-Venäjän ystävän osaa ja siihen luotti myös venäläinen sotilasjohto, koska sen edustajat olivat sama mieltä sopimuksen teon mahdollisuudesta ja sopimuksesta, ottaen osaa sen valmisteluihin. Sopimus koski vain suomalaisten harjoittamista sotilaallisesti kelvolliseksi joukoksi ja oli sopimuksen tekijöillä silmämääränä vastainen Suomen vallankumous. Sen takeeksi, ettei muodostettavaa joukko olisi mahdollisuus käyttää mihinkään vallankumouksen vastaiseen tarkoitukseen, oli sovittu Venäjän Neuvostovallan toimittajain käsiin ylin tarkastus- ja määräämisvalta. Että sotilaallinen asema muuttui ja teki tehottomaksi sopimuksen valvonnan Neuvostovallan toimitsijain taholta, ei toimikunnan mielestä ole asianomaisille viaksi luettava.

Mitä sitten tulee siihen, että miehistöä vastaan olisi käytetty pakko sopimuksen hyväksymiseksi, ei sitä toimikunnan saaman käsityksen mukaan ole tapahtunut, enemmän kuin voimakkaan agitatsionin harjoittamista tilaisuudessa, jossa miehistölle selostettiin sopimuksen sisältöä.

Edellä olevan perusteella toimikunta ehdottaa kokouksen lausumaan, että sopimuksen teossa keväällä v. 1918 Kantalahdessa ja Knäsössä olleiden suomalaisten saattamiseksi englantilaisten opetusupseereiden harjoitettavaksi, ei ole tapahtunut mitään rikollista.

Pietarissa syyskuun 10 p:nä 1919

J.K. Lehtinen, Otto Paljo, K. Karjalainen”

Jäljennöksen oikeaksi todistavat: Siiri Onkinen. Dagmar Vainio.

August Wesleyn provakatsioni.

Neuvosto-Venäjälle siirtyneistä Suomalaisista Punakaartilaisista luiki Augus Wesley ensimmäisenä englantilaisten luo Muurmannille, Englanninkielentaitonsaa avulla sukeltautui hän siellä Suomalaisen legionan johtoon ja antautui ententeimperialismin häikäilemättömäksi kätyriksi. Wesleyn toimintaa kuvaa seuraava hänen Muurmannilta Karjalaan levittämänsä julistus

”TOVEREILLE KARJALASSA JA MUUALLA.

Koska on syntynyt epäilyksiä eräissä tovereissa asemasta, jossa ollaan, niin olkoon kaikikke tovereille kerta kaikkiaan selostettuna seuraavaa:

sopimus, joka oli ennen allekirjoittaneen Venäjän Karjalaan tuloa kenraali Poolen, eversti Thornillin ja suomalaisten edustajain Vastenin ja Nymanin keskinäisestä sopimuksesta tehty ja molemmin puoli hyväksytty, käsitti seuraavat asiat:

1)    Suomalaiset punakaartilaiset muodostavat Venäjän Punaisen Armeijaan Suomalaisen Osaston omine päällikköineen (myöhemmin on miesten vaatimuksesta nimi muutettu ”Suomalaiseksi Legionaksi” ja hyväksytty sille oma lippunsa – punainen lippu, jonka lipputankoa lähinnä olevassa kulmassa ylhäällä on valkoinen kolmikulma, jonka yläreunassa on viisikulmainen punainen tähti ja tähden alla punaiset kirjaimet ”F.L.” tarkoittaen kirjaimet Finnish Legion, Suomalainen legioona.

2)    Suomalaiset joukot harjoitetaan, puetaan, ruokitaan ja maksetaan liittolaisten puolesta, samoin tulevat määräykset ja toimintaohjeet liittolaisilta.

3)    Suomalaisia joukkoja käytetään yksinomaan taisteluun saksalaisia ja suomalaisia valkoisia vastaan ja ei niitä saa kuljettaa ilman joukkojen itsensä antamaa lupaa viittäsataavirstaa etelämmäksi Knäsöä eikä muualle kuin Venäjän Karjalaan ja Suomeen. (Myöhemmin ovat miehet yksimielisesti missä tahansa luvanneet taistella saksalaisia ja heidän liittolaisiaan vastaan, venäläisiäkin vastaan, jos ne asettuvat Saksan ja sen liittolaisten esim. Suomen lahtareiden puolelle.)

Tultuani tänne, sain englantilaisilta toimekseni tarkastaa suomalaisia joukkoja Knäsössä ja muuallakin ja yleensä valvoa sitä kohtelua, jota he liittolaisten puolelta saivat. Myöhemmin olen tullut lähemmäksi näitä joukkoja jatkuvan heidän rinnallaan oloni vuoksi ja saanut kaikesta sen käsityksen, että aikaisemmin tehty sopimus on kaikessa kohdissaan pantu englantilaisten ja yleensä liittolaisten toimesta käytäntöön. Muistutuksia on kyllä miehistön puolelta runsaasti tehty, mutta epäkohdat ovat yhtä usein korjattu ja aina on miehiä kehoitettu ja rohkaistu tekemään valituksia seikoista, joissa epäkohtia huomaavat. Tuloksena onkin, että yleinen tyytyväisyys, päällystöön, ruokaan, vaatetukseen, palkkaan, kohteluun ja kaikkiin seikkoihin nähden vallitsee joukoissamme, joiden lukumäärä lähentelee jo tuhatta miestä. Erityisesti ovat miehemme tyytyväisiä englantilaisiin upseereihin, joiden antamaa opetusta ja kohtelua he kiittävät.

Siltä puolelta ei siis sijaa moitteille tai puheille petoksista. Toiselta puolen, ollakseni tasapuolinen, on mainittava eräs seikka, joka lienee antanut pahanilkisille parjaajille ja sellaisille henkilöille erityisesti, jotka ovat tahtoneet yksilöllisesti etuilla Suomalaisen Legionan kustannuksella ja tulleet siitä pois potkituksi, riittävästi sanansijaa. Heinäk. 10. päivän tienoilla lähetettiin komppania Suomalaisia sotilaita ”Nova Zemja” laivan vartioiksi, jossa Venäjän Punainen Armeija oli rosvonnut ja polttanut pari kolme vuorokautta, oli tilanne laivamme sinne saapuessa kerrassaan sekava. Punaisen Armeijan häpeällisesti paetessa paria tusinaa brittiläistä merisotilasta, jäi Sorkan herroiksi vastavallankumoukselliset lahtarit. Näiden ensimmäisenä tehtävä oli vangita Puna-Armeijan jäljelle jättämät sairaat suomalaiset punakaartilaiset, noin 118 luvultaan. Kuulin tästä ja vaadin tilaisuuden päästä maalle suomalaisine sotilaineni. Se myönnettiin. Tapasin suomalaiset vangit ja vapautin ne heti ja otin heistä mukaani 94 lievemmin sairasta ja toin heidät heidän itsenä sitä niin halutessa, Knäsöön suomalaisiin joukkoihin. Ne, mitä en voinut mukaani ottaa neuvoin menemään sairaalaan, ja kielsin paikalliset lahtarit se kommin vangitsemasta. Tänne Käsöön tuomillani rekrryyteillä oli täysi vapaus vapautumiseen sen jälkeen mennä etelään tai tulla tänne pohjoiseen. Useimmat heistä sanoivat, että me olemme saaneet tarpeeksemme niistä saatanan bolsehevikeistä, emme mene missään tapauksessa, paitis pakosta, etelään.- Se oli selvää kieltä se.

Nyt kiihoittavat jotkin vastuullisuutta vailla olevat entiset Suomen Punaisen Kaartin koreilla titteleillä varustamat henkilöt meitä luopumaan Suomalaisesta Legioonasta. Nämä johtavat henkilöt ovat tietoisia valehtelijoita, heidän kannattajansa asioista selvillä olemattomia tovereita. Käytetään vanhaa tuttua puoluetoiminnassa vakiintunutta vastustajan voittamistapaa ”parjausta”. Niin alhaista tuo parjaus on, että siihen ei kannata vastata paitis silloin kun asiallinen tutkimus pannaan toimeen ja jolloin paljastuvat sekä pelaajien alhaiset tarkoitusperät ja salainen myyräntyö ja samalla heidän parjausten onttous.

Mikäli tunne joukkojen mielipidettä – ja uskon sitä tuntevani paremmin kuin monet muut – ovat joukkomme taisteluvalmiita ja halukkaita. Meidän kaikkien mieltä polttaa ajatus kostaa Suomen porvaristolle sillä ainoalla tavalla, joka meillä näissä oloissa on mahdollinen, nim. taistelemalla liittolaisten riveissä kohden Suomea. Itse ole ollut mukana kahdella retkellä kohden Kurttia ja nähnyt näillä retkilläni mihin meikäläiset harjoitettuina ja hyvin varustettuina kelpaavat. Sisu näyttää kasvavan niiden mahdollisuuksien mukana, mitä meillä näyttää olevan päästä taisteluun Suomen lahtareita vastaan. Ne, jotka tahtovat meitä täältä pois viekotella muka tukemaan suuren mutta perin heikon Venäjän bolshevikki-diktatuuria, joka muuten henkii viimeisiään ja kaikesta päättäen saksalaisten liittolaisena, ne henkilöt, olivatpa kuinka suuria vallankumoussankareita voidaan luokitella Suomen lahtareiden hengenheimolaisiksi ja saksalaisten liittolaisiksi. Muuta käsitystä ei sellaisten henkilöiden toimesta saa.

Toverit.- Meidän joukkomme ovat kaikki vallankumousmiehiä ja naisia. Harvoja lukuunottamatta olemme kaikki ottaneet aikanaan osaa Suomen työväestön vapaustaisteluun. Me olemme edelleen vapaustaistelussa ja pysymme siinä edelleenkin järkähtämättöminä. Jos siinä sivulla autamme liittolaisten imperialistisia – josta seikasta olemme täysin selvillä – niin käsitän, että yksin emme voi Suomen työväen luokkataistelualueeksi valloittaa ja niin kauan kun saksalainen imperialismi seillä suomalaista porvaristoa tukee, ei meillä ole Suomeen asiaa eikä siellä niin kauan työväenliike uudelleen nouse. Käytämme avuksemme vaikka pirua – jos vaan siitä on MEILLE hyötyä. Liittolaisten liittolaisena oleminen on meille välttämättömyys, jota emme turhalla vallankumouksellisella parran pärinällä voi toiseksi muuttaa.

Kaikki asekuntoiset miehet kaikkialla riveihimme. Kaikki ne vallankumoukselliset ainekset, joilla vielä on syytä taistella Suomen lahtareita vastaan ja aikomus pyrkiä Suomeen, ovat tervetulleita ja haluttuja riveihimme.

VAIN TAISTELLEEN VOITETAAN

Knäsössä 9/8-18, Suomalaisen Legionan komentaja: August Wesley”.

Ylläolevan jäljennöksen oikeaksi todistavat: Juho Vainikka. Siiri Onkinen.

Tässä Wesleyn julistuksessa myönnetään, että Suomalisista oli Muurmannilla alkujaan muodostettu Venäjän Punainen Armeija osasto ja että englantilaisten kanssa oli tehty sitoumus siitä ettei tätä osastoa saa viedä taisteluun muita kuin Suomen ja Saksan valkoisia vastaan ja silloinkin määrätyllä alueella. Muuten antaa julistus, vaikka sen tarkoitus on peitellä yritystä saada suomalaiset taipuisiksi taistelemaan Neuvostovaltaa vastaan, jotenkin selvän kuvan Wesleyn suorittamasta provokatsionista. Wesleyn pyrkimys saada suomalaiset taistelemaan Neuvosto-Venäjää vastaan, selviää myöskin Muurmannilta 1918 henkensämenttämisen uhalla Neuvosto-Venäjälle saapuneitten tov. W. Lehtimäen, Dufvan ja seuralaistensa antamista kertomuksista. Samanlaisia vaatimuksia esitti legionalle A. Orjatsalo, joka mainittujen henkilöiden kertomuksen mukaan Wesleyn kanssa kilpaili legionan päällikön virasta. M.m. oli Orjatsalo tov. W. Lehtimäen sanojen mukaan syysk. 18. – 23. p:n välillä saavuttuaan 65 miehisen komppanian kanssa Arkangelista Knäsöön, huutanut: ”Mitä perkelettä täällä pidetään 800 miestä laiskana. Vietäisiin tuonne rintamalle bolshevikkeja vastaan, oppisivat edes ampumaan”.

Tokoi ja kumpp. entente-imperialismin agitaattoreina.

Kesällä 1918 lähetettiin O. Tokoi Moskovasta etsimään puuteollisuusuudelle sopivaa paikkaa Arkangelin länteen laskevan Väinäjoen varrelta, seuralaisinaan Hämäläinen ja Elo, joiden mukaan piti Vologdassa liittyä vielä kaksi Pietarista lähetettyä suomalaista. Pietarista lähetetyt eivät kuitenkaan kohdanneet Tokoin seuruetta Vologdassa, koska Tokoi oli, vastoin sopimusta sivuuttanut Vologdan haluamatta tavata siellä odottaneita. Sen sijaan, että Tokoi olisi suorittanut hänelle annetun tehtävän, joka edellytti matkaa enintään Arkangeliin saakka ei Tokoin seurue ollenkaan kiinnittänyt huomiota Väinäjoen seutuihin, vaan matkusti suoraa päätä Arkangeliin ja siitä edelleen Muurmannille. Saman aikaan kuin Ravio ja Lindroos palasi Tokoi Muurmannilta Arkangeliin, joka vielä oli bolshevikkien vallassa. Ravio ja Lindroos saapuivatkin Neuvosto-Venäjälle, mutta Toki seurueineen jäi Arkangeliin.

Tokoin puuhista kertoo Muurmannilta saapunut tov. Dufva, että Tokoi oli Muurmannille saavuttuaan käynyt kertojan luona ja sieltä Arkangeliin lähtiessään luvannut palata Moskovaan m.m. selostamaan suomalaisen legionan oloja. Tokoi jäi kuitenkin Arkangeliin, jossa yhteistoimin Hämäläisen, Elon, Orjatsalon ja Halmeen kanssa muodosti n.s. intelligenssitoimiston englantilaisen saabin yhteyteen, ryhtyi siellä Neuvostovaltaa vastaan taistelevien englantilaisten agitatsionityön johtajaksi.

Tämä Tokoin johtama toimisto laati Neuvosto-Venäjän työväestön vallankumousta vastaan suunnattuja mitä häikäilemättömimpiä provokatsioinijulistuksia, joita levitettiin työväestön keskuuteen Venäjän Karjalassa ja Pohjois-Venäjällä. Julistuksensa kirjoittivat nuo petturit suomalaisten legionalaisen nimissä. Saatujen tietojen mukaan ei julistuksia legionalaisille jaettu, eivätkä legionalaiset niiden teosta tienneet luukuunottamatta muutamia legionaan kuuluneita kätyreitä (Wesley, Primus-Nyman, riikonen, Sula ja kumpp.)

Näytteeksi Tokoin ”intelligenssitoimiston” prokatsionityöstä esitämme oikeaksi todistetun jäljennöksen eräästä julistuksesta:

”AVOIN KIRJE”: Bolshevikien valta-alueella oleville suomalaisille.

Olemme kuulleet, että monet teistä ovat joko pakosta tai vapaaehtoisesti joutuneet taistelemaan Venäjän bolshevikien riveissä heidän valtansa puolesta siis puolueen

puolesta, joka hylkäämällä kansainvälisen sosialidemokratian periaatteet, lähtien utopioita tavottelemaan, on kadottanut ei ainoastaan Venäjän kansan, vaan työtätekevän luokan enemmistön kannatuksen. Valtaansa on se nyt pakotettu sen vuoksi ylläpitämään pistimien epäinhimillisen terrorin alla.

”Kumoussankarit”, joilla on yksityisiä pyyteitä ajettavanaan ja joilla ei ole mitään yhdyssidettä Suomeen, komentavat ehkä sinua bolshevikkien nimessä maailmanvallankumoukseen vedoten ampumaan eri katsantokannalla olevia työläisiä, jopa omia kansalaisiasi. Uskotellen myös, että sillä menettelyllä sinun kotimaasi, Suomen, vapaus on saavutettavissa.

Mutta tällä taas sinun tämän vuotisten katkerien pettymysten pitkää sarjaa yhä vaan jatketaan, bolshevismi ei ole kyennyt oloja järjestämään edes omassa maassaan – vielä vähemmän se silloin kykenee vieraita maita auttamaan. Venäjä on yleisessä anarkistitilassa, tuotanto pysähdyksissä, kenenkään henki ja omaisuus ei ole turvattu – ei punaisinkaan. Sellainen komento on omansa houkuttelemaan puolelleen vain kansan huonoimpia aineksia, ryöstönhimoisia ja huligaaneja, mutta rehellisiä työläisiä se päinvastoin vallankumouksen tieltä vieroittaa ja edistää yleisen taantumuksen palautumista. Sellainen järjestelmä ei voi pysyä pystyssä, vaikka kuinka olisi alttiita työläisiä sen puolesta uhraamaan.

Mutta meidän suomalaisten, joidenka sisimmässä palaa halu päästä kotimaahamme toverejamme auttamaan ja sen oloja järjestämään, on katsottava asioita toiselta kannalta.

Heti valtaan päästyään joutui bolshevikkihallitus meidän verivihollistemme, Saksan imperialistisen hallituksen, välikappaleeksi, sen pyyteiden edistäjäksi. Ja sillä tiellä se on nyt yhä pitemmälle luisunut, jopa niin pitkälle, että sen sanotaan käyttävän taistelussaan vihollisia vastaan tuon saksalaisen imperialistisen hallituksen apua. – Nämä ”kommunistit” ovat siis joutuneet yhteistoimintaan hirvittävimmän kapitalistivaltion kanssa, mitä historia tuntee.

Tässä alistuvaisuudessaan Saksan imperialismin edessä se on mitä surullisimmin Suomen työväen pettänyt ja sen etuja vahingoittanut, Muistamme tässä vain muutamista sinulle muistissa olevista asioista.

Bolshevikit sinua ahkerasti yllyttävät Suomessa tarttumaan aseeseen luvaten kaikkea apuaan porvarien sortovallan kukistamisessa. Tuohon apuun luottaen, nälän ja porvarien provokaatorisen esiintymisen vuoksi sinä tartut aseeseen. – Mutta kuinka kävi? – Suomen työläisille luvattiin aseita niin paljon kuin he tarvitsevat, mutta kumouksen tielle se sai lähteä melkein paljain käsin. Aseita ei annettu aikanaan. Jokuinen luvattu apu jos sitä tuli lainkaan – säännöllisesti myöhästyi. Aseita odotettiin viikko toisensa perästä, ja vasta sitten kun alkoi olla ilmeistä, että ne joutuvat saksalaisten sotasaaliiksi, niitä tuli tulvimalla. Meille ei luovutettu linnoituksia ennen kuin vasta sillä hetkellä, jolloin niillä ei enää kyetty sitä puolustamaan, vaan joutuivat saksalaisille. Sähkösanomaverkosto pidettiin lahtarien palveluksessa – ei luovutettu meikäläisille. Viljaa luvattiin, mutta senkin kuletusta jarrutettiin. Suurimassa määrässä saatiin omilla junilla kuletettua, mutta sekin kerkesi perille liian myöhään, joutuen saksalaisten syötäväksi.

Rauhansopimuksessa Saksan kanssa Venäjän bolshevikkihallitus oman nahkansa pelastamiseksi avoimesti jätti Suomen työväen saksalaisten käsiin sitoutuen olemaan tukematta sen taistelua.

Tämän pettymysten paljouden tuloksista ei tarvinne sinua enää muistuttaa. Suomi joutui Saksan alusmaaksi, hirvittävän terrorin alle, jossa isämme, äitimme, veljemme, siskomme, vaimomme ja lapsemme ovat joutuneet saksalais-lahtarien koston uhreiksi. Tuhansittain heitä on surmattu, loput tuskissaan nääntyen apua odottavat. Sinä itse ole joutunut Venäjälle pettymyksiä kärsimään. Olet saanut kierrellä paikasta paikkaan ja luvatu turvan sijasta sinua ovat ”toverit” tai muut ahdistelleet kotitarkastuksillaan, uhkauksillaan ja vangitsemisillaan. – Näin on palkittu sinulle se apu, jota sinä Venäjän vallankumouksellisille tsaarin vallan aikoina Suomessa annoit.

Voitko sinä enää kaiken tämän jälkeen kytkeä kohtalosi Venäjän bolshevikkien kohtaloon!

Ja muista vielä. Taistellessasi heidän riveissään, kaikista kauneista päämääristä huolimatta, sinä joudut taistelemaan sinun pahimpain sortajasi ja verivihollistesi puolesta – saksalaisten ja suomalaisten lahtarien puolesta, sinun veljiesi ja omaistesi surmaajien puolesta. Tuolla taistelulla sinä näet voimistutat Saksan valtaa, jonka voimistuminen merkitsee lahtarivallan jatkumista Suomessa, jota vastoin Saksa kukistuminen merkitsee tuen vetämistä pois Suomen lahtareilta ja tekee meille mahdolliseksi Suomeen palaamiseen ja uuden Suomen luomiseen.

Suomalaiseen legioonaan liittyneet työläiset ja ent. punakaartilaiset ovat siinä vakaumuksessa, että ainoa mahdollinen ja tuloksiin vievä keino on nyt Suomen vapauttamiseksi k a i k k i e n  s u o m a l a i s t e n  j ä r j e s t ä y t y m i n e n liittolaisten tukemana toimivaan s u o m a l a i s e e n  l e g i o n a a n, joka liittolaisvaltojen avulla tulee saksalaiset Suomesta karkoittamaan ja kukistamaan heidän liittolaistensa sortovallan.

Me emme tahdo sekaantua Venäjän sisäisiin asioihin, ne eivät meille kuulu. Mutta jos jotkut olkoonpa mitkä nimelliset tahansa, asettuvat toimintamme tielle ja ovat vihollistemme, saksalaisten ja lahtarien sortovallan auttajia, tulemme me heitä vastaan taistelemaan.

Suomalainen työläinen. Varo niiden, vihollistemme ryhmiin joutumasta. Katso ettet meidän oikeata, Suomen työväen luokalle vapautta tuovaa toimintaa vahingoita.

Jos omaistesi ja kotimaasi onni ja vapaus on sinulle kallis, ensimmäisessä tilaisuudessa sinä olet varmasti meihin yhtyvä.

Vetoamme sinuun suomalaisena työmiehinä ja sosialidemokraatteina.

” SUOMALAISTEN LEGIOONAN SOTURIT”

Anna kulkea kädestä käteen. Jäljennöksen oikeaski todistavat: Siiri Onkinen. Dagmar Vainio

Edellä esitetty tokoilainen hengentuote puhuu niin selvää kieltä ettei se siinä suhteessa selityksiä kaipaa. tietoisesti siinä vääristellään m.m. Neuvosto-Venäjän suhtautumista Suomen luokkasotaan. Väitetään ettei Neuvostovalta antanut aseita. Aseita oli kuitenkin Pietarissa saatavissa yhtä hyvin aikaisemmin kuin myöhemminkin. Jos niitä olisi aikaisemmin sieltä haettu ei aseettomina olisi tarvinnut taisteluun lähteä. Syy aseiden saannin myöhästymiseen oli siinä ettei niitä aikoinaan haettu ja ettei Suomen työväestö yleensä oivaltanut varustautua tosi taisteluun porvareita vastaan ennemmin kuin vasta sitten kun porvaristo jo hyökkäsi kimppuun. Että monet Venäjän Suomessa silloin olleiden joukko-osastojen upseerit olivat lahtareita ja salaisesti vastustivat Suomen työväen taistelua ja avustivat lahtareita, ei ole Venäjän vallankumouksellisen työväestön syyksi luettava. Sitähän ne ovat tehneet Venäjälläkin ja saaneet paljon vahinkoa aikaan. tuon kaikki tietää Tokoi varsin hyvin, vaikka se saattaakin olla tuntematon niille, jotka eivät olleet niin läheisessä yhteydessä Neuvostovallan aineksen kanssa kuin Tokoi oli. Samaa on sanottava viljan kuletuksista Venäjältä Suomeen, vaikka se ei millään tavalla vaikuttanut luokkasodan tappioon, sillä nälkää ei silloin Suomessa kärsitty. Vielä kyynillisempi on Tokoin väite, että suomalaisia olisi Venäjällä luokkasodan jälkeen vainottu ja huonosti kohdeltu, samoin uskottelu, että Neuvostovalta olisi toiminut saksalaisen imperialismin apurina.

Kun kaiken tuon lokavirran huippuna on värväys englantilais-imperialismin apuriksi, taistelemaan työväen valtaa vastaan Venäjällä, on se jo enemmän kun hävyltä hännän puremista. Se on törkeintä provokatsinonia mitä ajatella saattaa.

Tokoi ulottaa provokatsioninsa Ruotsiinkin.

Myöskin Ruotsissa ja Norjassa oleille suomalaisille lähetetiin Tokoin toimisto parjauskirjelmiä ha provokatsionijulistuksia. Julkaisemme näytteeksi seuraavan eräälle puoluetorverille Ruotsiin saapuneen O. Tokoin kirjelmän.

”Hyvä toveri”

Kaiken todennäköisyyden mukaan, on asiat sillä kannalla, että Venäjän bolshevikkihallitusta ei mikään voi pelastaa, joten sen apuun rakentaminen on kerrassaan hiekalle rakentamista. Sen vuoksi näyttää välttämättömältä, että ryhdymme yhteistoimintaan liittolaisvaltain kanssa ja niiden tukemana koetamme vapauttaa maamme saksalaisista ja valkoisesta terrorista. Tässä mielessä on täällä olevista suomalaisista muodostettu suomalainen legioona, jossa on jo tuhannen miestä. Meidän politiikallamme on tietenkin sitä suurempi paino, mitä suurempi tämä legioona. Sen vuoksi olisi mielestäni välttämätöntä, että ryhdytte tässä ja muissakin kysymyksissä keskusteluihin siellä olevien liittolaisvaltain edustajien kanssa.

Kun olen kuullut, että seillä toimii jokin Suomen porvariston muodostama tasavaltalaisten klubi tai jokin muu järjestö, niin on mielestäni aivan välttämätöntä, että otatte siitä selkoa ja ryhdytte sen kanssa neuvotteluihin. Asiat on sillä kannalla, että meidän on palattava sovittelujen tielle, ja koettava saada kaikki kansanvaltaiset ainekset Suomessa liittymään yhteen taantumusta vastaan. Suomessa täytyy olla tilaa kaikille suomalaisille tehdä työtä isänmaan hyväksi. Samalla on meidän avoimesti selitettävä luopuvamme väkivallan tieltä.

Kun täällä ovat kaikki liittolasivaltain edustajat, niin olisi mielestäni aivan välttämätöntä, että te ja siellä toimiva porvarillisten saksalaisvaltaisten ryhmien edustajat lähetätte viipymättä tänne yhden tai kaksi edustaja neuvottelemaan Suomen vapauttamisesta saksalaisten ikeen alta sekä myöskin Suomen tulevasta yhteiskuntajärjestyksestä.

Asia on erittäin vakava ja erittäin kiireellinen, joten toivon sinun toimivan nopeasti

Toverillisesti. O. Tokoi”

Kuten tämäkin kirjelmä osottaa, eivät englantilaiset taistelussaan Neuvostovaltaa vastaan voineet toivoa ovelampaa ja toimekkaampaa apuria kuin Tokoi oli sekä vääristelyhaluista että sovittelupuuhissaan, saadakseen lahtariporvaristonkin vedettyä samaan legionaan suomalaisten rehellisten työmiesten rinnalle ja ehkä porvariaineksen avulla legionan taisteluun bolshevikkeja vastaan.

Toimettomina eivät Arkangelissa Tokoin ”intelligentsitoimistossa” istuneet hänen apurinsakaan. Myöskin Emil Elo lähetti sieltä sekä yksityiskirjeitä että julistuksia. Erään Englannin lähetystön välityksellä Ruotisissa olleelle toverille kirjoitti Elo m.m. seuraavaa: ”Tänne olemme perustaneet suomalaisten työläisten komitean Arkangelissa ja koetamme saada toiminnan käyntiin. Tokoi on puheenjohtajana, allekirjoittanut sihteerinä. Yhteydensaanti välillämme olisi tärkeää. — toivon että parhaanne teette, ainakin minun persoonallisessa asiassani, jos muissa tehtävissä sattuisittekin olemaan vielä bolshevikkien narreina – jota en sentään ota uskoakseni”.

Tokoin provokatsionitoimisto, jota Arkangelissa kutsuttiin ”intelligenssitoimistoksi” esitetään Ruotsissa Suomalaisten työläisten komiteaksi.

Kirjeeseensä oli Elo liittänyt seuraavan, Tokoin, Elon, Hämäläisen, A. Orjatsalon ja Vilho Halmeen allekirjoittaman julistuksen:

                                                         ”S u o m e n  k a n s a l a I a i s i I l e”

Saksan mahtavuus jo horjuu ja Saksan militarismin luoma järjestys on murtuva. Se ei voi enää kauan kestää yhdistyneiden maailman kansojen valtavan ja voittoisan vyöryn edessä. Ihmisyys ja Kansojen vapaus on lopultakin voittava verisen sorron ja vääryyden.

Murtuva on myöskin silloin se järjestys, joka Saksan militarismin avulla Suomessa luotiin. Kukistuva on se kuninkuus, joka Saksan pistimien avulla Suomessa pystytetään ja vapautuva Suomen kansa saksalaisista sortajistaan ja heidän liittolaisistaan. Uuden, vapaan ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen on Suomen kansa silloin itselleen saava. Kaikki voimat ja eri yhteiskuntakerrokset – myöskin työväki on sen luomiseen kutsuttava.

Tämä päämäärä saavutetaan sitä nopeammin mitä pikemmin saksalaiset ja muut kansan sortajat tulevat Suomessa kukistetuksi. Ne voimat, jotka saksalaisten ja heidän liittolaistensa, valkokaartilaisten verinen vaino maasta karkotti, kokoontuvat uudelleen ja heihin liittyy paljon muita vapautta rakastavia kansalaisia. Apua saavat he liittolaisvaltioilta, jotka eivät voi sallia, että Suomi jäisi ikuisiksi ajoiksi saksalaisten sorron alaiseksi ja Saksan alusmaaksi vaan vaativat he että kaikilla Suomen kansalaisilla täytyy olla oikeus osaltaan määrätä oman yhteiskuntansa asioista.

Vapautta rakastavat suomalaiset Suomessa ja kaikkialla auttakaa tämän suuren päämäärän saavuttamiseksi. Järjestykää ja kootkaa voimanne ja tehkää voitavanne Suomen vapauttamiseksi saksalaisista tyranneista ja heidän verisistä liittolaisistaan.

Päämääränä olkoon: S u o m i  s u o m a l a I a i s I I l e  j a  v a l t a  k a n s a l l e.

Anna kulkea tämän kädestä käteen”.

Jäljennöksen oikeaksi todistavat: Siiri Onkinen. Dagmar Vainio.

Samoin kuin Ruotsiin ilmoitettu Tokoin toimiston nimi, oli sinne lähetetty julistus melkoista siistimpi kuin edellä esitetty. Sopii kuitenkin tämänkin julistuksen johdosta kysyä: missä on nyt se liittolaisten apu, jolla provokaattorit kerskuivat muokkaavansa Suomesta ”vapaan ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen?” Liittolaisilla on ollut tilaisuus nyt mielinmäärin komennella Suomessa, mutta vapaata ei siellä ole muu kuin suojeluskunta lahtarien mellastus.

Ja entäpä se ihana yhteiskuntajärjestys, jota liittolaisimperialismi toteutti Muurmannilla? Siitäkin saamme jotenkin kirkkaan kuvauksen Muurmannilta saapuneiden suomalaisten kertomana. Ne, jotka ovat päässeet pujahtamaan Neuvosto-Venäjälle, kertovat samaa kuin nekin, jotka Suomeen saapuneet.

Muurmannilta palanneiden kertomuksien mukaan tiedetään, että kun Muurmanniin kuvernööri viime keväänä antoi ilmoituksen, jossa sanottiin, että ne, jotka ovat myötätuntoisia bolshevikeille ja haluavat siirtyä Neuvosto-Venäjän alueelle, pääsevät sinne tehtyään ilmoituksen siirtymisaikeistaan. Vaikka kuvernöörin ilmoituksen sananmuodosta mainittiin siirtymishaluiset ”bolshevikeille myötätuntoisiksi” ja tiedettiin että moni jo oli saanut ”myötätuntoisuudesta” kuulan rintaansa, esiintyi siirtymishaluisina moni tuhansia työläisiä. Nähtyään siirtymishaluisten suuren lukumäärän eivät englantilaiset viranomaiset päästäneetkään ilmoittautuneita lähtemään. Neuvosto-Venäjän puolelle laskettiin ainoastaan muutamia sellaisia joita pidettiin Muurmannilla vaarallisina. Mutta monet niistäkään eivät elävinä päässeet rintamalinjan yli, vaan tulivat antantten toimesta murhatuiksi. Niin kävi muutamalle suomalaisellekin, m.m. tov. Anhavalle. , jonka ruumis ryöstettynä ja raadeltuna löydettiin Muurmannin radan varrelta.

Oskari Tokoin ja kumppanien menettely antantten kätyritoimissa Muurmannilla muodostaa yhden mustimpia lehtiä Suomen sosialistipetturin historiassa. Mutta yhtä väärin kuin olisi salata ja kaunistella Tokoin ja hänen apuriensa häpeällistä provokatsionityötä, yhtä väärin on syyttää niiden vuoksi Muurman legionlaisia yleensä. Sillä muutamaa kätyrisielua lukuunottamatta eivät legionalaiset olleet tietoisia Tokoin viekkaasti johtamasta provokatsionityöstä. Tokoille oli tärkeätä näytellä toista naamaa legionalaisille, ja hyvin hän siinä näyttää onnistuneen.

Kunnia legionalaisille, joita kaikesta juonittelusta huolimatta ei koskaan saatu pettämään vallankumouksellista velvollisuuttansa eikä kääntämään aseitansa Venäjän vallankumouksellista työväestöä vastaan. Mutta ansaittu palkkansa myöskin vallankumouksen pettureille Tokoille, Wesleylle, Orjatsalolle, Hämäläiselle, Elolle ja kumppaneille, jotka niin häikäilemättä lokaan tallaavat vallankumouksellisen kunnian ja tekivät kaikkensa johtaakseen legionan rehelliset työläistoverit imperialismin käytettäväksi vallankumousta vastaan – Vaikka eivät siinä onnistuneet, vaan taittoivat niskansa legionalaisten murtumattoman vastarinnan edessä.

Pietari, 22/ s – 20

Kuulustelupöytäkirja

pidetty Etsivän Keskuspoliisissa Sortavalassa 2 p:nä huhtikuuta alempana mainitussa asiassa: läsnä todistajina etsivät Kaarlo Makkonen ja Leo Kitunen.

Liite: ”Sipponen”. Sipponen, Matti Juhonpoika.

Tänne Sipponen jäi maaliskuun puoliväliin 1918 olivat metsätöissä ja matkusti sitten Kantalahteen 16 pnä samaa kuuta mukana toistakymmentä muuta suomalaista. Nämä olivat kaikki Pohjois-Suomen miehiä, eikä kertoja sano muistavansa heidän nimiään. Täällä värvättiin miehet punakaartiin, johon kertojakin joutui, tapahtuen tämä 18 pnä samaa kuuta. Johtohenkilöinä olivat Iivo Ahava Kuusamosta, Tuorila Rovaniemeltä ja K.O. Iivonen, joka mahdollisesti oli Helsingistä, sillä hän oli Kansanvaltuuskunnan sinne lähettämä. Ahava oli rintamapäällikkönä, Tuorila oli jonkinlaisena ylipäällikkönä, toimien esikunnassa. Iivonen oli kummankin yläpuolella ollen hänellä vastuu koko pohjoisesta rintamasta.

Kuuluessaan aikoinaan punakaartiin ja sittemmin suomalaiseen legionaan kieltää kertoja ottaneensa osaa yhteenkään taisteluun. Kun englantilaiset tulivat ensimmäiselle värväysmatkalle Kantalahteen, oli heillä silloin mukana Primus Nyman, joka toimi tulkkina. August Wesley saapui Arkangelista heinäkuun alkupäivinä 1918 mukana [?] suomalaisia noin pariinkymmeneen mieheen. Milloin Orjatsalo ja Tokoi olivat saapuneet ei kertoja tiedä, mutta sanoo heidän tulostaan kuulleen syyskesällä. Sekä Tokoi että Orjatsalo olivat aikaisemmin olleet Arkangelissa, minne olivat perustaneet samalaisen joukon, joka sitten tuli kuulumaan Suomaliseen legioonaan, mutta eri osastona. Huomattavampia johtomiehiä olivat myös Lehtimäki, jota yhteen aikaan suomalaiset oli legionan päällikkönä.

Talvella 1919, kertoja tarkemmin muistamatta aikaa, kuuli hän puhuttavan, että Tokoi ja Lehtimäki sekä suksikomppanian päällikkö Salovaara olivat käyneet Suomen puolella Kuusamossa Paanajärvellä. Kun Lehtimäki ja Orjatsalo saapuivat Knäsöön synti, mikäli kertoja sai kuulla, näitten ja Wesleyn kesken kiista päällikkyydestä, minkä johdosta Wesley erosi legionasta liittyen brittiläiseen armeijaan ja matkusti tässä toimessa Arkangeliin. Berggrenin sahayhtiöllä kertoja oli töissä toista kuukautta, syyskuun alkupuoleen, jolloin englantilaisilta saatuaan siihen luvan matkusti Arkangeliin, missä oleskeli noin viikon päivät tavaten siellä myös Wesleyn, joka oli luutnanttina ja oman kertomuksensa mukaan asui Klubilla englantilaisten upseerien kanssa.

Käsin kirjoitettu teksti.

E.K:n ed. Virossa kirje 30/7- 20 N:o 161, KD 108/1651 -20

Etsivälle Keskusrikospoliisille.

Suomalaisia kommunisteja Virossa.

Tokoi, Oskari. On tietämätöntä onko vielä Virossa , mahdollisesti voi olla Tartossa.

Lyhennysote: 24/7 -21

Sekal. map. N: 1, Saatu 1/8 -21

Tervehdys

Mutta ne minäkään täällä ole toimettoman ollut kuin tulin Agronomiksi tähän piiriin oli ensimmäinen työni pistää pappi putkaan ja muotostaa pappilasta valtion haltuun hoitettava talo sekä myöhemmin tulin määrätyksi sanotun talon hoitajaksi vielä myöhemmin sain tietää että Rovasti Relanteri tämän talon ja tässä olevan irtaimiston omistaja on Osmon Salon veli niin vuoroonhan sitä vieraana ollaan saa nähdä mitä vielä tulee tapahtumaan kuin vaan eletään. Melkein suurin osa talon asukkaista on suomalaisia punikkipakolaisia Oskari Tokoi perhe on myös meillä hänen vaimonsa on meillä emännöitsijänä vanhin poikansa kirjanpitäjänä. Maatalous huusholli menee eteenpäin jotenkin hyvin vaikka siinä ensi oli vähän vaikeuksia viljat kasvaa oikein hyvin juurikasvit vielä paremmin. Meitä on täällä Taksovassa kolmatta kymmentä pakolaista.

Toveruudella, Paul Manninen, Ent. tal. Puumalan Ryhälästä.

Jäljennös e.k:n kortista:

(käsin kirjoitettu, ei päivämäärää)

Tokoi, Oscar,

O. Tokoi on kirjoittanut eräälle K.O. Iivoselle, jossa lupaa tehdä kaiken voitavansa auttaakseen I:sta.

Sekal. mappi no 23 (väärä lähde)

Lyhennysote: EK/KD. N:o 133/4431 -23 Saap. 26.3. -23.

ETSIVÄN KESKUSRIKOSPOLIISIN

Viipurin alaosasto  SALAINEN

23. p:nä maaliskuuta 1923

N:o 137/507 Etsivän Keskusrikospoliisin päällikölle.

POSTIRAPORTTI  N:o 12 ajalta 13 – 23.3. 1923

Edelleen on viikon postissa tullut 2 kirjettä OSKARI TOKOILTA Amerikasta (224 Main str. Fitchburg, Mass. U.S.A.), toinen pojalleen Nestorille, joka on matematiikan opettajana Pietarin Kansainvälisessä Kommunistisessa Yliopistossa, toinen tyttärelleen Tyynelle, joka on samassa paikassa ”ylioppilaana”. O. TOKOI mainitsee olevansa ”Raivaaja” -lehden aputoimittajana ja korehtuurinlukijana saaden 30 dollaria viikossa. Toivoo lapsia luokseen. On jo lähettänyt liput Helsingissä asuvalle vaimolleen ja pienemmille lapsilleen.

Lyhennysote: EK/ED N:o 337/4459 1923. Saap. 11/6-23

Etsivän keskusrikospoliisin Viipurin alaosasto

9 p:nä kesäk. 1923: Etsivän keskusrikospoliisin Pääosastolle.

N:o 239/937

Postiraportti N:o 23 ajalta 3 – 9/VI 1923

Kuluneen viikon postissa on kirje, jonka on lähettänyt Oskari Tokoi Fitchburgista (Amerikka) 30.4. tyttärelleen Tyynelle (Pietarin kom. yliopiston oppilas).

Kirjeestä lainataan seuraavaa:

Muuten täällä Amerikassa on työväellä nykyään erittäin hyvä aika sillä työttömyyttä ei ole ja palkat ovat paremmat kuin missään tämän maapallon päällä, niin että työväki tuntee itsensä tyytyväiseksi siitäkin huolimatta, että sitä väliin räpäytetään nenälle, mutta kun he saavat vatsansa täyteen, niin eivät he paljon nurise.

Esitetty asia kuulunee ainutlaatuisiin.

Tosin on Suomestakin lähetetyissä kirjeissä muutamissa mainittu samantapaista Suomen työläisten oloista, mutta sellaisten kirjoittajat eivät ole olleet työväenpuolueen miehiä. Jälkimmäisten kirjeissä esiintyy säännöllisesti ainainen nurina ja synkät kuvaukset huonoista työoloista ja ”työläisiin kohdistuvasta poliittisesta vainosta”.

Lyhennysote: EK/ED N:O 375/4465 1923 Saap. 2/7 1923

Etsivän keskusrikospoliisin Viipurin alaosasto

30 p. kesäk. 1923

N:o 375/1036: Etsivän Keskusrikospoliisin Pääosastolle

POSTIRAPORTTI N:o 26, ajalta 24 – /6 1923

II Suomesta Neuvosto-Venäjälle lähetetyt kirjeet.

Kuluneen viikon postissa on jälleen ollut OSKARI TOKOILTA kirje Amerikasta Helsingissä olevan vaimon välityksellä tyttärelleen Tyyne Tokoille, joka on ylioppilaana Pietarin kommunistisessa yliopistossa. kirjeestä lainattu seuraava kohta, joka kuvailee suomalaisen työväenliikkeen toimia Amerikassa.

”Viime kuussa kävin New Yorkissa puhumassa ja olen silloin tällöin pistäytynyt muuallakin puhumassa – – – ja saada muutkin innostumaan, mutta siellä ei tietenkään ole mitään pysyvää vaikutusta tämän maan oloihin, jonka elämän pohjavirta kulkee paljon syvemmällä kuin mihin meidän voimamme ulottuvat. Suomalaisella työväenliikkeellä onkin täällä enemmän seuraelämän luonne kuin taloudellisiin oloihin ulottuva sillä muutama tuhat suomalaista hukkuu tämän satamiljoonaisen kansan ja maailman rikkauksien keskuskasojen sekaan. meillä suomalaisilla ja Suomen kansalla yleensä näyttää kaikkialla olevan lapsellisen hauska usko, että juuri tämän kansan on Jumala määrännyt suorittamaan historiallisia tekoja ja viitoittamaan maailman taloudellisen kehityksen tien, joten ei ole ihme jos me joskus saamme jotenkin kovia kolahduksia tälle uskollemme.

Lyhennysote: EK/ED N:o 407/4469 1923 Saap. 24.7. 1923

Etsivän Keskusrikospoliisin Viipurin alaosasto

23. p. heinäk. 1923

N:o 307/1125 Etsivän Keskusrikospoliisin Pääosastolle.

POSTIRAPORTTI N:O 29, ajalta 15 – 22/7 1923

Muista Neuvosto-Venäjältä saapuneissa kirjeissä olleista tiedoista mainittakoon OSKARI TOKOIN tyttären kirjeessä kerrotun, että ”Lännen vähemmistökansojen Kommunistisen Yliopiston” oppilaiden joukossa on monia entisiä Muurmannin legionalaisia. Muuan sellainen, Arvi Matilainen, oli liittänyt mainittu kirjeeseen OSKARI TOKOILLE sepustuksen, jossa hän antaa ymmärtää, ettei T. olekaan mikään kommunisti, vaan luopio ja noske.

Jäljennös: ILM.REK.N:o 370/28

Ilmoitus B:o 39. Koskee maalari Augus R. Arjannetta

Tiedottaja ”M” kertoo 24.3.-28. seuraavaa:

Tiedottajalle on Vaasankatu 34 sijaitsevan kahvilan omistaja kertonut tuntevansa erään punaupseerin August Arjanteen, joka asuu Agrikolankatu N:o 11 B 16. August Arjanne omistaa nimellisesti osakkeen, jossa asuu, mutta todellinen omistaja on joku Tokoi  niminen mieshenkilö, joka oleskelee poliittisena pakolaisena Amerikassa. Arjanne lähettää Tokoille kuukausittain vuokrana 500:-. Vuonna 1918 on Arjanen paennut Venäjälle, jossa käynyt 3 vuotisen punaupseeri koulun, mutta palannut 1923 Suomeen ja kärsinyt rangaistuksensa. […]

Helsingissä 25 p:nä maaliskuuta 1928. A. E. Fagerström

ILMOITUS, N:31.

Koskee nykyisin Amerikassa olevaa entistä senaattoria Oskari Tokoita.

Oskari Tokoi joka täällä omistaa asunto O.Y. Seurassa Agrikolankatu N. 11. käsittävän 2 huonetta ja keittiön nykyajan mukavuuksilla ja kirjoittanut sanotun yhtiön isännöitsijälle herra Kanervalle seuraava sisältöisen  kirjeen, koska Suomessa olosuhteet muuttuneet  ei me tullakkaan Suomeen niin kuin oli ajatus, niin lähetän minä tässä teille valtakirja jolla voitte myydä omistamani osakkeet enimmän tarjoavalle ja tallettaa rahat nimelleni työväen säästöpankkiin, kun matkastani ei Suomeen tälläkertaa tullut mitään tulen sen sijaan matkustamaan täällä noin kuusi tuhatta mailia pitäen samalla kokouksia ja puheita  Muuten on huomattava että Tokoi ei tunnu olevan rahapulassa koska hänelle on täällä työväen säästöpankissa seitsemänkymmentätuhatta S,mk ollut säilytettävänä jotka varat on sinne kertyneet mainitun huneouston vuokrina. Sanottu huoneusto myytiin sitten kauppias rouva Nikanderille sadantuhannen S,mk hinnasta 8 päivänä kuluvaa kuuta.

Helsingissä 9.9.-30

Lyhennysote: Ilm.Rek.725/30

Kommunismi Yhdysvaltain suomalaisten keskuudessa.

(Lyhyt yhteenveto Suomen Duluthissa olevan konsulinviraston raportista N:o 1, saatu ulkoasiainministeriöltä 4/930)

2. Suomalaisen työväenliikkeen bolshevisoituminen.

V. 1918 sos.demiläisyyden ja tuplajuutalaisuuden tukahdutti miltei kokonaan bolshevistinen aatesuunta. ”Työmies-lehti”, joka oli muutettu Superiorin kaupunkiin, Wisc., sekä Oregonin Astoriassa ilmestyvä ”Toveri” ryhtyivät kommunismin äänitorviksi. Kommunistit valtasivat edelleen lestadiolaisten farmarien lehden ”Uuden Kotimaan” New York Milsissä (Minnesota). Massaschustsin Worcesteriin perustettu ”Eteenpäin”-niminen komm. lehti. Wisconsinin Superiorissa alkoi ilmestyä ”Punikki”-niminen pilalehti. Työväenliike jäi sos.demokraattiseksi etupäässä vain idässä ”Raivaaja”-lehden ansioista (nyk. päätoimittaja Osk. Tokoi). Tuplajuutalaisten äänenkannattajaksi tuli Duluthissa Minn. ilmestyvä ”Industrialisti”. Kommunismin levenemistä Yhdysvaltain suomal. työmiesten keskuudessa edisti se, että punakapinan jälkeen Amerikkaan pakeni Suomesta joukko kiihkeitä punaista ainesta, joka on tehnyt voimakasta vallankumouksellista propagandaa.

6. Suhteet ja yhteydet Suomeen ja Venäjään.

Luonnollisestikin Yhdysvaltain suomal. komm. sanomalehdistö esittää Suomen ”fascisti” ja ”lahtari”-valtioksi, jossa esiintyy täydellinen ”poliisiterrori” ja tuomioita annetaan olemattomista syistä. Samalla kuvataan Suomi kurjaksi ja köyhäksi maaksi, jonka maatalous on rappiolla, valtiontalous miltei vararikossa, työttömyys huikea ja siellä on tuskin mitään kansalaisoikeuksia. Toiselta puolen taas esitetään olot N-Venäjällä loistavin värein. Yhdysvaltain suomal. työväestölle on annettu Suomesta kerrassaan kauhistuttava kuva. Suomi on muka maailman kurjin maa, kun taas Venäjä ja sen kansa edistyneimmät.

Suoranaista yhteistoimintaa ei Yhdysvaltain suomal. kommunistien ja Suomen sotaveljien kesken ei ole havaittu. Mahdollisesti sitä kuitenkin on olemassa. Yhteys Venäjään on sensijaan kiinteämpi. Moskovan kirjeitä julkaistaan lehdissä ja seillä käydään ohjeita saamassa. Yrjö Siron kerrotaan käyneen Yhdysvalloissa joku aika sitten ja Kullervo Mannerin väitetään oleskellen n.s. keskivaltioissa viime maalis- ja huhtikuussa, nähtävästi yrittämässä vaikuttaa keskusosuuskunnan edellä selostetun vuosikokouksen tulokseen. Mannerin Leningradin suomal. valistustalolla 30/4-29 pitämä ja erityisenä lentolehtisenä levitetty puhe ”Piirteitä Suomen valtiollisesta tilasta” julkaistiin ”Työmiehessä” maalis- ja huhtikuun vaihteessa ja samassa lehdessä oli 5/4-40 hänen kirjoituksensa Inkerin oloista, joista Manner Inkerinmaan ”sotilaskuvernöörinä” lie hyvinkin selvillä. Myös N-Karjala on suomalaisten kommunistien sydäntä lähellä, kuten esim. ”Työmiehessä” 6/5-30 julkaistu kirjoitus ”Karjala, punikkien kotimaa” osoittaa.

Tokoi, Anders Oscar, ammattijärj. puol. johtaja, maanvilj. synt. 15/5 -1873, Kannus

Johanna, os. Räimä, synt. 16/11 -1869, Lumijoki

Oskar Arvid, synt. 6/3 1899

Karl Nestor 3/2 – 1891, Kannus

Tyyne Maria, koulul. s. 25/8 -1903, Kannus

Lauri Sylvester, synt. 2/4 -1906, Kannus

Laila Ellen, synt. 2/5 –1908, Kannus

Aune Irene, synt. 5/1 -1911, Kannus

Tokoi muuttanut perheensä kanssa tammikuussa 1910 Kannuksesta Helsinkiin, viimeinen osoite täällä 1/1 -1918 Flemminginkatu 2 B. 16.

(Tiedot osoitetoimistosta)

Lyhennysote: Ilm. Rek. N=2447 23.11.34

[…] Pertti Wanhanen […] Tapasi [?] U.S.A Oskari Tokoin joka lähetti kertojan mukaan terv. pojalleen Nestori Tokoille Pietariin. Oskari Tokoi on nyk. Raivaaja-lehd. toimittaja Fichtoburgissa (Mass.)

V. Pajari.

O. Tokoi: Ruotsinkielinen lyhyt selostus Tokoin elämästä 1873 – 1919.

Tokoin mappi

N:o 3.  Itse läsnä kun puoluetoimikunta päätti ryhtyä vallankumoukseen.

N:o 56 Muurmannin legionan johtomiehenä.

N:o 17 T:n oma selostus pol:sesta kutsumuksestaan. Tuomitsee kommunismin.

N:o 21 Konsulin raportissa 4/9-30 (?) selitetään Tokoin lehti Raivaaja ainoaksi Sos.dem. lehdeksi Amerikan suom. keskuudessa.

Tokoin sanomalehtikirjoitukset osoittavat hänen sos.dem:si.

2/4 -37

”Suomen Pienviljelijästä” N:o 13/1.4.37 on leikattu ”Taavetin tarina”, jossa esitetään suopeus ajatukselle vuoden 1918 punakapinallisten armahtamisesta. Erityisesti mainitaan Oskari Tokoi, jonka valtiopetostekoja väheksytään ja tuodaan esille hänen ansioitaan.

Tätä asiaa koskevina ovat I a ja I b tehneet seuraavat reunamerkinnät

(Ia:) ”Obs”. Tokoin juttu, jonka kenr. ”Kalterijääkärissä” veti esille. Kantamme siihen?”

(Ib:) ”Tokoi kyllä jo Venäjällä taisteluasenteeseen bolshevikkeja vastaan ja Amerikassa esiintyi sos.dem:na, mutta niin kauan kun kapinan johtajiin nähden ei erikoista armahdusta (se ehkä mahdollinen v. 1938), emme voi olla tutkimatta ja syyttämättä. Tuomi viitisen vuotta ja armahdus kai vuoden sisällä. Pooko”.

(Ilm. N:o 265/4.2.1938)

Metallityöväen amm. [?] suurjuhlassa 3/2-38 piti Mauri Ryömä puheen. Käytti ylistäviä sanoja v. 1917 työväenliikkeen johtajista m.m. Oskari Tokoista ja Matti Paasivuoresta. Oskari Tokoi sanoi olevan sen miehen, joka ensimmäisenä lausui Suomen itsenäisyyden syntysanat. Tämän miehen on elettävä maanpaossa maanpetturiksi. Meidän on vaadittava, että Oskari Tokoi saa vapaasti palata kotimaahansa ja työskennellä täällä Suomen työväenluokan hyväksi. (Käsin kirjoitettu.)

Ilm. 860. 26. IV 1938

Kaupungilla kerrotaan Amerikassa käyneiden YL laulajien tekevän agiteerausta Oskari Tokoin armahduksen puolesta. YL laulajat selittävät, että Oskari Tokoin on väärä mies olemaan maanpaossa, sillä hän on jo kärsinyt tarpeeksi rikoksistaan. Oskari Tokoi oli laulajain kanssa keskustellessaan antanut hyvin isänmaallisen kuvan itsestään.

Hän oli katuvin mielin puhunut vuoden 1918 tapahtumista.

Helsingissä 26/4 -38

Ilmoitus. Koskee HAP:n järjestämää suurjuhlaa messuhallissa 25/9 -38.

Saamastaan määräyksestä olivat allekirjoittaneet 25/9- 38 seuraamassa HAP:n suurjuhlaa messuhallissa. tilaisuuteen, joka alkoi klo 15. oli saapunut yleisöä noin 5000 henkilöä, joukossa muutamia tunnettuja kommunisteja. Puhujalavan takana oli 2 Suomen ja 2 Ruotsin lippua. Lavan taustalla oli lisäksi 3 pitkää punaista vaatekaistaletta, jotka olivat noin 5 metrin pituisia ja ehkä metrin levyisiä. Lisäksi oli lavan kahden puolen seuraavat tunnukset: ”Työnantajan diktatuuri poistettava”. Yleisön joukossa huomasin kaksi sotilasta: joista toinen oli matruusi ja toinen jalkaväkisotilas.

Ennakolta oli sos.-dem. sanomalehdissä ilmoitettu, että Oskari Tokoin puheen aikana hänen kuvansa valaistaan valonheittäjän avulla, mutta Tokoin kuvaa ei näkynyt missään messuhallin seinällä.

Puheessaan Tokoi mm mainitsi, että hän on ottanut iloin ja suruin osaa tämän 20-vuoden aikana. Kiitti ammattiyhdistysliikettä siitä on suonut hänelle tilaisuuden lausua muutaman sanan, vaikkakin vain levyltä. Kehoitti Suomen työväestöä yksimielisyyteen sekä unohtamaan kaikki entiset riitaisuudet.

Ruotsin ammattiyhdistyskoulun johtaja Th. Karlbomin ei käännetty suomeksi juhlatilaisuudessa, vaan jaettiin hänen puheensa suomennettuna yleisön poistuessa.

Muu ohjelma on selostettu Suomen Sosialidemokraatti n:o 260 26.9.38.

Puolivälissä ohjelmaa oli pieni väliaika, jonka aikana olimme messuhallin eteisaulassa. Täällä oli eräs keski-ikäinen mies hieman humalassa. Hän alkoi puhua että, onhan se laulussakin sanottu, että Tokoi, Sirola ja Manner ne Pietarissa piirakoita söi – – – 21 vuotta sitten meidät Mannerheimille. Huono mies kun ei itse uskalla tulla tänne, vaan täytyy puhua levyjen kautta. Minä en ainakaan kuuntele sellaisen miehen puhetta, joka on niin arka mies. Mies lähtikin pois juhlasta.

Helsingissä syyskuun27. päivänä 1938

Valtionarkistosta löytyvistä korteista 2/10 -18:

Oskari Tokoi

Toisten kanssa allekirjoittanut ”Kansanvaltuuskunnan Julistus-nimisen julistuksen, jossa kehoitetaan kansaa raastamaan kaikki nykyinen laillisuus maan tasalle.

On erään alkuperäisen Lauri Letonmäen pöytäkirjan mukaan Kansanvaltuuskunnan jäsenenä ottanut osaa erääseen Kansanvaltuuskunnan toimeen panevan komitean ja PK:n ylipäällystön y.m. Viipurissa rautatieläisten huoneustossa 10/4 -18 pitämään kokoukseen, jossa Manner valittiin sotilasdiktaattoriksi rajattomilla valtuuksilla sekä hänelle avuksi diktaattorien esikunta, johon valittiin Eloranta, Rahja, Rinne ja Hausen.

On toiminut siinä esikunnassa, jonka tuli järjestää Suomen ja Venäjän väliset suhteet.

Suomen Ammattijärjestön puheenjohtajana. Suomen Kansanvaltuuskunnan elintarveasiain valtuutettuna ja allekirjoittanut julistuksen suomen työmiehille.

Oli läsnä siinä kokouksessa kun Suomen sos.dem puoluetoimikunta päätti ottaa vallankumouksellisen vallan käsiinsä ja asettaa maan vallankumoushallitukseksi Suomen kansanvaltuuskunnan ja työväen pääneuvoston.

Huhtikuun 10 pnä 1918 Viipurissa pidetyn kokouksen pöytäkirjan mukaan ollut läsnä sanotussa kokouksessa, jossa hän selosti asemaa Venäjällä ja m.m. lausui, että Liittovaltojen taholta oli luvattu avustusta. Kokouksessa valittiin Manner diktaattoriksi.

Pietarissa 1/3 -18 allekirjoittanut sopimuksen Suomen ja Venäjän tasavaltojen välillä.

Kaarlo Saari kertonut, että Oskari Tokoi kuului vallankumouksellisiin johtohenkilöihin.

Kuulustelussa 12/6 -18 on vangittu viilaaja Edvard Siro, Helsingistä, ilmoittanut, että Oskar Tokoi oli kaartin kiihottaja vangin kotipaikalla.

Toiminut Suomen ja Venäjän välien selvittelykomitean jäsenenä.

Toim. päällikkö Koreuselle:

Rae soitti 27.10.38 klo 10.45. Viipurista ilmoittaen, että siellä aiotaan työväenyhdistyksen toimesta esittää kuten Helsingissä jo on tapahtunut, Tokin puhe äänilevyltä. Tämä tilaisuus tulee ehkä, ennakkotiedoista päätellen, herättämään ”kiihtymystä” Karjalan Suunnan n:oon.

27.10.38 Kousa.

I Kelomaan Tutkijatoimisto P. N: 3258

Tokoi Hanna Juhontr.

Maanviljelijä vaimo, Helsinki, synt. 12.10.1870, Lumijoki.

Vapautettu

Oskari Tokoin vaimo Toksavossa suomal. pakolaisten emännöitsijänä 1921. Sekal. mappi no 1.

Kuollut Fitchburgissa Mass. keväällä 1938. Sos.dem. 148 2/6 -38

Tokoi, Antti Oskari

s. 15/5 -1873 […]

Pakeni /4 -18 Venäjälle

Kesällä 1/18 matkusti Muurmannille, jossa sitten liittyi Suomalaiseen Legionaan

19/11 -21 matkusti Englannista Kanadaan