Tokoi, Hanna
KANSIO 1:
Tokoi, Hanna (1922 – 1924)
Helsinkistä – jouluk. 16.1922
Ukkoseni
Kiitos kirjeistä joita olen saanut 2 ja kortteja olemme saaneet paljonkin ja jo Lauri myös on saanut 2 kirjaa jotka ois kylläkin hauskoja osais niitä lukia, mutta kun ei niis ymmärrä mitään muuta muuta kun ainoasta kuvia katsella.
tervennä me on oltu ja nyt on kiiret joulu touhut tytöillä koulussa ja myös samaa kotona juhla [?] täytyy hommata tulisella vauhdilla kun joulu on enää vain 10 päivä. jos sanoit odottavas nyt S. hallitukselta jotaan lopullista ratkaisua amnestia kysymyksesä. en minä osaa odottaa sieltä paljon mitään valmista. siellä nykyisesä Eduskunnassakin jauhetaan muka asioita ja ne ei valmistu siittä siihen kommunistit siellä puhuu isommasti amnes-tiastaki mutta mitä se sitte liikuttaa ei niin mitään. sillä panenki tämän sosten alakerran että saat nähdä miten Etuskunnan Nurkka sihteeri [s. 1] arvostelee etuskunta istunnoita ja minun mielestäni sihteerib arvostelu on paikallaan. ei siellä tämän suurempia tapahtu. se on juuri tämmöstä kinaa ja riitaa eikä siellä tehtä mitään päätöksiä asioista jotka ois suuremmasta merkityksestä. oishan se hauska sentään jos sinun toivos kävis toteen jos vielä sinäki voisit tulla tänne ei minulla ole paljon halua muuten sinne ameriikkan jos sinä voisit tulla sieltä pois, mutta ei sinun ole hyvä tulla tänne vielä läheskään näillä tiedoilla. sillä täällä on elämä hyvin sekasta nimittäin puolueilla ei täällä ole henki eikä elämä taattu vaikka sosiali-temokraatti [?] niin kirjoittaakin
ohraanan touhut täällä näyttää menevän aivan häpeämättömiä ihmeellistä kyllä että viraa omaiset ei osaa että hävetä naapuri maitakaan. saa nähtä joka vielä elää täällä vuoden pari eikä tuo virkavalta halkia suuruuteensa vai pitääkö tätä katsella vielä miten kauvaa. tuota [?] vehkeilyä.
kun se nytki muutama päivä takaperin takavarikoi vasta painosta [s. 2] päässeen Työmiehen joulu lehen jota oli 7000 k ja vei 40, 000 mk rahoja jotka oli kerätty Työläisiltä ja oli aikomus lähettää Wenäjän nälkää näkeville. ja siellä pisti komeroihinsa vähäksi aikaa. 4 henkeä jotka oli niitä rahoja kerännytki niin kyllä se karvastelee työläisten sisua tuollainen intoilu. kait olet lukenut lehtistä miten kävi Moskovan aseistariisumis konferensin.
ei kait sinulla sentään te mieli mainariksi, vaikka sinua siellä pelättikin. se ois taas yhtä kyn asettas tahallaan silmukkaa kaulansa.
minä olen koettanut valmistella niitä omia asioitamme. nyt sain kuoletetuksi ne hukkaan joutuneet pankki kirjat ja maksoin ne 5 lippainta jotka oli myös viety täältä kotoa meitän poissa olon aikana ne oliki nyt kalliita vaikka ei ne sillon ottaisa paljon maksaneet.
Hakkilan piti kuolettaa se sataman osakekirja vain ei siillä tullu aikasta, niin minä rupesin itse sitä hommaamaan ja kävin Raastuvassa pariviikkoa sitten. ja nyt [s. 3] ensi viikolla pitäis raha riitä Raastuvanoikeuden pöytäkirja ja sitte toimittaa se virallisiin lehtiin ja vielä pitäis käyttää se Raastuhas jo sitte seki asia vihdoinki on selvä. eikä siinä paljon kulukkaan kun minä itse sen toimitan josta Tuomari [?] ois ottanu 400 mk, jos hän ois ruvennu sitä asia valvomaan. ja jota hän jo yrittiki valvoa, mutta hän ei kelvannu kun minun piti mennä itse henkilökohtaisesti. saa nyt sitte nähtä meneekö se läpi minun ajamallani vai tuleeko siittä yrityksestä pannukakku minä nyt kumminki odotan siittä pöytäkirjaa Raastuvasta. saa nähdä kuinka monen silmukan läpi minun vielä pitää käydä jos täsä vielä jonkun vuoden elää ihmettelen sitä, kun ei tähän asti ole tarvennu ikänä käräjissäkään käytä etes todistajanakaan. ja nyt vanhalla puolen ikää pitää olla oikeen ammatti käräjän käviänäki. näyttää siltä kun ei nuista kärjöimistäkään tulis enää koskaan loppua, kun olen jo toistavuotta olen yhtäkyytiä kestäny [s.4] jo täällä on Siikajoelta Lahenperän jussi käymässä hän kait on tullu katsomaan veliään Anttia, joka on Meriväjen, katajanokan kasarmissa, ne minun sisareni pojat taitavatki olla aika huhaareja kun ne yhtämittaa kulkevat täälläkki Helsinkisä. enkä minä käsitä mitä niillä oikiastaan asioita. ja rahaa ne kehuu heillä olevan niinkun roskaa. ja mistä sitä heille tulleneeki. luulen vähän että niillä taitaa olla jotaan Pisneshommia koska niillä sitä rahaa niin runsaasti on. [?] jussikii ne kulkee yhtenään täällä helsinkisä ja ne on hienona kun hienot Herrat ainaki. ja hän on ostannu [?] kaapunkisa talon, josa asuu nyt vuokralaisia ja sai välejä 75 tuhatta mk. tämä helsinkisä nyt näyttään nyt tas rupiavan vähän rakentelemaan kaapunkia ainas kasvaa söörnäsiin käsin. nyt on juuri alettu rakentamaan tulliin sen vanhan tehtaan sialle toisen linjan kulmaan oikeen suurta ja mahtavaa liike taloa se tulle koko tontin suuruinen tal. ja siihen pitäis oikein hieno ulkoilma kahvila ja teatteri. ja mitä kaikkea siihen tullenee. Präntöön Herrat sen tontin kuuluu ostaneen. ja nut siihen on ruvettu rakentaan. [s. 5] ja Flemminkin katu päähän on myös rakennettu useanpia isoja rakennuksia joiten mukana on luettuna yksi iso Putkiosake yhtiö ja Wallilan huvila kaupunki on jo [?]. sitä rauta tietä myöten joka on siinä Flemminkin katun pääsä sen entisen sokeri tehtaan luona. niin ajattles tämäkin meitän asumus tulee piakkoin keski kaupunkiin. ja uutemman malliseen osaa, joten tätä ois vähän [?] myytä ja tästä meidän ohi menevä katuvaunun rata on jatkettu Töölöön asti ja tämä pieni puisto on kesällä koko nätti lienet saanut kortin jonka kesällä lähetin siitä puistosta otetun.
Suominen on työsä Sanomalehti yhtiösä Töylöstä hän osti osakkeet hän ei kulukaan enää lähtevän ameriikaan. Suomi kait tuntuu hänestä suloisemmalta. nyt o 2 luistinrataa Pitkänsillan jäällä siinä kelpaa Köyhät ja rikkaat koittaa ja [?] porvarit pani työläisten rataa rakentamista vastaan. vain tuli se siihen kumminki. kyllä ne sitte riitelee joka asiasta, että ei osaa muuta kun ihmetellä sitä [?]. Voippas hyvin.
Hanna
Marginaalissa: tänään taas sairaat P. pikkusen T [?] 2 tuhatta [?] voi Piri (?) kun ovat nälkäisiä. [s. 6]
7.9. 1923 – Helsinki
Ukkoseni O. T.
”tänäpäivänä taas sain sinulta joka tuli Paasivuoren kautta, joka oli tullut verrattain pian tämän matkan, nimittäin 15 päivässä. ja myös sain sinulta toisenkin kirjeen joku päivä aikaisemmin joka tuli minun omalla osoitteella ja se taas oli auki ja se oli viipyny välillä lähes koko kuukauten. ja siinä minulle viimeiseksi osoitetussa kirjeessä puhuit vain Orjatsalon sinne ameriikan tulosta ja y. m. mutta oli siinä puhuttu mitään sen laista etä olisit oisit selostanu mielipitettäs siitä Piletti asiasta niin kun mainitsit nyt täsä kirjeessä joka tuli Paasivuoren kautta. joten minnä en ole saanutkaan sitä kirjettä josa sanoit puhuneesi meidän sinne tulosta ja y.m. joten se on aivan varman että sitä kirjettä minä en ole saanutkaan, joten se on näymnä (?) varma jos minulle osoitetut osoitetut kirjeet saapuu perille, niin kuin olenkin jo tullut aikaisemminki siihen käsitykseen, että viranomaiset niitä selailee, vaikka niissä ei ole mitään heille kuuluvaa, ja mihinkä se jäi se meidän tulomme sinne, ainaki nyt tällä kesältä, saa nyt sitte nähtä mikäli asiat muuttuvat ensi kevääseen menessä.
Lauri täsä vain huokailee kun on jouten, ja aika tulee pitkäksi Laila meni kansakouluun jatko luokalle ja Aune se hyppäs toisenluokan yli joten se on nyt 3 luokan oppilas, jo silloin kun sinä erosit meistä oli Aune pikku vauva ja nyt se jo käypi 3 luokkaa ylempää kansakoulua, niin ne vuodet vierivät aina toinen toisensa perään ja lapset vuosivuotelta (?) ja aikustuvat, ja me vanhemmat aina vain vanhenemma, tietenkin se ois ollu hauskaa saaha sinunkin nähtä lapses että kuinka ne on paljon muuttuneet kasouneet, sitte kun sinä olet viimeksi nähnyt. Lailakin on jo minun mittanen ja Lauri on jo pitempi minua koko paljon. Aune on nyt sen kokonen kuin Laila oli venäjälle lähtiisä, hieman pitempi taitaa olla.
sakeus kait lienee jo siellä, vai tuli orjatsalokin sinne, minä olen kuullut että Elo on vieläkin Lontoosa ja hänen täällä oleva vaimonsa kuuluu pyytänen eroa Elosta, mutta Elo ei kuulli vielä lähettäneen eronpyyntipapereita vaimolleen takasin jotka hän on lähettänyt miehensä täytettäväksi. Jussi Suominen on ostanu taas töölöstä kolmihuoneisen osakkeet lissä, joten nyt heillä on jo 3 eri huoneistoa ja martta odottaa näinäpäivinä saapuvaksi äitinsä tanne, joka kuuluu lähteneen sieltä 22 p Elok. minä sain Tyyneltä kirjeen josa hän kertoi saaneens sinulta suoraan kirjeen, ja sano viipyneen sen vain välillä ainoastaan 17 p. tästä kerroin jo sinulle etellisesäki kirjeesäni. täältä on mennyt nykyjään oikein paljon ihmisiä
amerikkaan ja myös kanadaan ja täällä Helsinkisä näkee nykyjään usein neekereitäkin ja kuulee usein katulla puhuttavan Enlantin kieltä, josta voi päätellä että nykyään kulkee paljon huvimatkoja ihmiset tältäkin euroopaa katselemasa, ja mikäpäs on kulkiisa kun on rahaa ja aikaa, työläisille tämänlainen huvittelu on mahtoton.
toissa iltana oli tässä lähellä w linjalla pienehkö tulipalo, mutta siinä tapauksesa se oli sentään hyvin surullinen kun siinä paloi 3 pientä lasta, isoin palaneista lapsilta oli 5 v ja kaksi 3 vuotiasta tämäki jo tuntu kauhialta, mutta mitenkäs onkaan hätä nyt suuri japaanisa se se on vasta kauheata, kun luonnon voima rupia vyöryttelemään maata ja maailmaa niin sese vasta saa paljon aikaan, ja sitä ei pystytä estämään kiväärilläkään.
aikooko se Koski Warmaan keväillä tulla Suomeen, ja joko se sauna on valmis jota te olitte rakentaneet. ja on kait siinä Fitpurkisakin yleisiäki saunoja. kysyn sillä jos minäki täältä tulenja sinäki sen tietät että minä olen vanhastaanki ahne kylpemään, joten ois suotava että siellä ois saunojaki.
Raivaaja ei ole tullu 2 kuukauteen, vaikka eihän sillä väliä ole muusa tapauksesa paitsi olen utelias tietään onko ne jääneet välille vai etkö ole tilannutkaan enää.
täällä ei ole ollu kesä ainakaan luonnon puolesta sataa melkeen joka ainu päivä ainakin vähän joskaan ei aina niin rankasti, ja ilma on rakaa ja kylmää tuuli aina ja vähän väliin sataa taas rakeitaki, ainoastaan pariviikua koko kesänä oli vähän kauniinpia ilmoja.
Launisalon rouva se tuli kait mieli sairaaksi, koska se kuuluttiin vietyn Lapinlahten mielisairaalaan, se oli jo aikasemmin kivelän sairaalasa, vain ei hän pysyny siellä hän tuli kotia, mutta nyt on kuulema pitäny vietä Lapinlahten sairaalaan hän kuuluu nuin 15 v takaperinki samaten osoittaneen heikkomielisen oireita.
toiset tämän talon asukkaat ovat tervennä ja näyttävät voimistuvan taloutellisestikin kovasti, niin yksi kun toinenkin, sekin Kanerva joka asu ennen hyvin puutteellisesti, nyt hänkin voipi oikeen hyvin ja (?) hienosti, nytkin viime kuusa hän lailtti ne huoneet joisa hän itse asuu, ja niistä tehtiin niin hienot kaikilla uutenaikaisilla ja koko huoneen remontti tuli maksamaan 7000 mk. niin olen täsä laskenu että jos näille meidän huoneille tehtäs saman lainen remontti kuin Kanerva on tehny 2 huoneessa niin meillä ainaki tulis maksamaan yli kymmenentuhannen mk, joten en ole katsonu kannattavan remontterata meidän asuttavaksi, kun sitte pitäsi ostaa huonekalutki jotka tulis maksamaan enanpi kuin 10,000 mk, Hemmin jussi tuli taas tänään Helsinkiin, hän asuu nyt Riihimäellä, se on ostanu talon sieltä, voippas parhaiten tervehtien, Waimos ja lapset H Tokoi.
Helsinki – 24.9.1923
Ukkoseni O T.
tänään sain taas kirjeen, joka oli päivätty 10 p tätä kuuta joten se oli vain viipynyt välillä 14 päivää ja sain myös kirjeen paria päivää aikaisemminki joka oli päivätty 3 p Elok joten se oli viipyny välillä yli puolentoista kuukautta, ja tätä kauemmin viipyneestä kirjeestä teit selviää mielipiteistäs meitän sinne tulosta, joka kävi yhteen minunki ajatusteni kansa.
ja täsä viimeksi tullesa kirjeessä kerroit saanuksi T. kirjeen jossa hän tekee selkoa Lankin osaamattomuudesta Politiikkaan. ei T. ymmärrä sitä, että nyt ei maksa vaivaa puuttua politiikkaan [s. 1.], joka vain ymmärtäisi olla siittä erillään. T vain luulee siellä saavansa aikaan jotaan politikoimalla. hän ei usko vaikka minä kirjotin hänelle että se heitän vallankumouksen ja luulo että se pian tulee on turhat luulot ainakin 10 vuoteen. ja sillon jo sanoin kun minä tulin tänne Suomeen että lähte sinäkin T mukaan että ei tästä tarvitse olottaasen parempaa jonkka (?) lähtöä. että vallankumous että vallankumous on siirtynyt pitkiksi ajoiksi. mutta tätä ne ei uskoneet. sanovat vain että turhan on vain provooseerausta että puhua tuolla tavalla, no mitäpäs minä sitte muuta, kun läksin ja ajattelin että no jääkää te sitte tekemään vallankumousta, sepäs on hyvä, että viimenki Sakeuski tuntu elävänsä, ja kun hällä nyt ois [s. 2.] siellä onne ja terveyttä menestys jota minä toivon [?]
tänään sain juuri ilmoituskortin Aino Wartiaiselta ja Herra Tuomikoskelta että het on menneet kihloihin, vai aikoo koski tulla katseleen synnyin maataan, miksei täällä olekki hauska käytä kun on paljon rahaa että voipi ajella ja katsella ympäri suomeja. toissa iltana saatoimme asemalle Yrjö Mäkelinin ruumiin joka vietiin hautattavaksi Ouluun. niin siinäki menetti suomen työväki yhten hyvän johto miehensä. ja se meni sillä tavalla, jota ei ois uskonu yrjö mäkelinistä, että hän itse lopetti elämänsä. hänen ois luullut vieläkin kestävän. vaikka hän oliki jon ennestäänki kärsinyt paljon.
jo kirjeesäni sanoit minun pahoitelleeni että [s. 3.] kun meillä ei ole säästöjä. enhän minä tuota niin pahoitelle. ehkä tätä riittä meitän ijäksi kun koettaa pitää sievästi. toisinaan kyllä wähän harmittaakun täällä toiset tuttavat saavat elää niin hienosti. ja olla kaikesa rauhasa kotonaan niinkun ei ois mitään tapahtunu ja on monella perheetki koskemattomat, ja ku meitä ei mitenkään aijota sallia tavata toisianmekaan. mutta nythän nuo taas tällä kertaa näyttää lupaavammalta saa nyt sitte taas keväällä nähdä saammeko me matkustaa vai vieläkö ne jonkun esteen keksii kun minä menen passeja leimauttaan. täsä meillä asuu Niskalanki perhe väliaikaisesti. joten täsä on nyt aika hulina kun on kaikkiaan 10 henkeä. se Niskalan elämä kun se meni niin pyllylleen että he ei nyt tahto mitenkää saaha huonettakaan asuakseen kun on. Marginaalissa: saitko sen toisen lähettämäni kortin [s. 4.] vuokrat niin kalliit ja vähän huoneita joten niitä ei tahto vähävaranen saaha ollenkaan. niin se Niskalan perhe ajellu talosta toiseen tuttavasta tuttavaan. ja nyt meitän vuoro antaa sille asuntoa vähäksi aikaa että pääsi talven yli. kummallista kyllä, kun heillä ei ole ollut vakinaista asuntua sitte viime talven ja kun se on vielä niin iso perhekki että 5 henkiä ja se nuorin lapsi niillä oikeen villi ja pahan kurin että sille ei löyty vertaistaan kuin hyvin harvoin. minä olen asunut niinki suuressa lapsi joukosa että on ollut 300 lasta yhteensä. vain en ole nähny ennen niin häijyä lasta kun Niskalan nuorin lapsi on. eikä se välitä kuristakaan. sitä Liina toisinaan lyö niin että paukkuu mutta se kirkuu ja tappelee vain. [s. 5.]
ja kuuleppas ukkoseni, kun tämä nainen, joka seisoo täsä kuvasa jonka lähetän tämän kirjeen mukana. pyytää minua kysymään, jos sinä voisit hommata hänelle sieltä takuun että hän pääsis siellä maihin. kun hällä tekee niin mielli ameriikaan. mutta kun tällä hetiki kysytään kuka takaa siellä [?] toimeentulollanne siksi kunnes saatte paikan. hän ei kyllä tarte mitään rahaa eikä avustusta. hällä kyllä on rahaa itsellään. mutta kun ei ole itsellään siellä tuttavaa joka lähettäs maihinnousupaperit. sitä vain häneltä puuttuu. niin anna tästä tieto jos voit hälle hommata sieltä paperit. minä kyllä tunnen hänet kunnon ihmiseksi.
terveenä olemme täällä kotona kaikki paitsi minua korvat ne vain humiseen. toivomme ittelleenki mitä parhainta voinita. tervehtien. Hannas ja lapset.
Helsinki – lokak. 9 p 1923
Rakas mieheni OT. TARKISTA TEKSTI
olen otettanu sinulta kirjettä ja tulee aika pitkäksi. niin rupesin sinulle kirjoittamaan ja kun tänään nyt juuri tällä tunnilla sain sieltä Fitheburkista nimettämän kirjeen josa käskettiin minun tulla sinne heti niinpian kuin suinkin mahdollista, että sinun elämäsi alkaa mennä siellä rappiolle. eli siihen suuntaan että minua tarvittas nyt heti siellä . tämmönen kirje tuli minulle joka oli päivätty siellä Fithelburkissa viime syysk 21 p. niin sanoppas nyt rakas mieheni mistä syystä minulle sieltä näin kirjoitetaan.! onko tämä totta. ja mikä siihen on totellinen syy että panet että panet elämäsi rappiolle kirjeesä sanottiin, että minun pitää pian tulla sinne että sinun elämäs menee muuten auttamattomasti niin rappiolle että saa kaikki työläiset hävetä. jos tämä on totta, niin kerro sentään minullekki mistä syystä olet ruvennu näin elämään. ja kait sinä ymmärrät ja käsität minua että minä olen pysyny etelleenkin sinulle uskollisena vaikka kuinka ahtasta elämäni ois elämäni ollut. ja minä olen aina uskonu ja luottanu myös sinuun että sinä myös säilytät itses puhtaana kaikelta tahralta. ja olle myös ototanu aina sitä päivää [?] päivää nousseeksi että me saamme tavata toisemme ja ilman minkäänlaista hävettävää ja tahraa meitän välimme sattumatta. ja mitä sanosivat lapses jotka sinusta yrittävät koko sytämmestään jos tämän kirjeen sisältö ois totta elämähän särkis lastemme sytämet pirstaleisiksi kun lapset ovat aina ilolla kilvan minulle sinulta tulleet kirjeet ja aina saaneet että keväillä ainaki päästään isän tykö ja niin tulenmaki kun kirjoitat miten sinä sitte olet siellä häpeällisesti elänyt. kun sieltä minulle niin kirjtetaan jota minä eikä myös lapsetkaan usko. lapsetkin sanovat että älkää uskoko äiti että meillä ei ole niin huono isä kun tuosa kirjeesä sanotaan. ja lapset sanovat että isä ei häväse elämällään itseään ja meitä, josta me aina tähänkin asti saaneet kuulla kaikkea hyvää, ja sanovat lapset vielä etelleenkin uskovansa isästään hyvää, ja minä myös puolestani toivon että pysyt vielä etellenkin minulle ymmärtäväisenä ja rakkaana ja uskollisena miehenä ja myös lastesi rakkaan isänä niinkun minä uskonkin sinun olevan, voin kuitenki rohkenen pyytää sinulta vastaamaan tähän jotaan, että onko täsä mitään perää, vai oliko tuo saamani kirje aivan tuulesta temmattua joksi minä ja myös ja myös lapset sitä tovoisivat.
Helsinki – lokak. 11 p. 1923
Rakas Mieheni O. Tokoi
taaskin kiirehtin kirjottamaan vaikka ei ole kulunut kun pari päivää kun sinulle viimeksi kirjoitin. mutta kun nyt taas on jotaan uutta kerrottavaa niin kirjotan heti. tänä päivänä sain tietää että me luultavasti päästään jo ensi marraskuussa matkustamaan sinne ameriikaa, joten jouluksi päästäs jo perille. vissiä päivämäärää ei kyllä vielä ole voineet sanua. että millon päivänä täältä lähettäs matkalle. mutta tämän lokakuun loppu päivinä lupasivat ilmottaa päivämäärästä tarkemmin. niin kysyn nyt [s. 1.] sinulta, että kait se sopii sillon meidän täältä lähtiä matkaan. ja jos se nyt näin on kun se tällä kertaa on lupaavaa, niin sillon jo ehkä saatas ensi joulu viettää yhtessä. ja sinäki saisit viimeinki nähtä nuat aina sinua ikävöivät ja sinua muistelevat lapsesi. ja sitte saatas yhtesä ruveta huolehtimaan heidän kasvatuksestaan. josta minun on täytyny tähän asti huolehtia yksin. ja olla yksin niin paljon vaativasa tehtäväsä. jota tehtävää olen koettanu suorittaa parhaan ymmärykseni mukaan. sillä se onki isompi ja tarkempi tehtävä mitä minun eteeni on vielä milloinkaan [s. 2.] sattunu. luulen että et sinä enempi ku minäkään alussa arvannu lastenkasvatukselle panna painoa. kun siihen ois pitäny laskia. sillä met on hyvin heikkoja ja rakkaita taimia sekä isälle että äitille. ja niihin on hyvin [?] tarttumaan kaikkia sopimatonta. ja vanhemman on velvollisuus koettaa aina niitä suojata kaikelta pahalta tartunnalta. josta onneksi vielä onki meidän lapset tähän asti säilyneet puhtaana. ja sillä net juuri osaavatki (?)ikävällä kaivata hellää isän syliä josa saisivat pitkän ajan perästä levähtää hetkisen. ja minä äitinä voisin olla lohtutettu että olen saanut apua ja turvaa täsä vastuun alasesa tehtäväsä.
ja se meidän kirje josta puhuin etellisesä kirjeessä, oli vakava sattuma sekä lapsille että minulle [s. 3.] jos se on sitte valetta tai totta. mutta kumminki se oli sen lainen isku taas lisää entisiin arpiin. että se teki hyvin murtuneen vaikutuksen sekä minussa että lapsisa vaikka ne ei ois mielellään uskoneetkaan sitä toteksi. mutta siittä huolimatta se herätti minusa ja lapsisa epäilystä, että jokohan olemmeki sentään tulleet petetyksi. vaikka isä on joka kirjeen lopusa sanonut että aina meitä muistava isänne.
he ymmärtää sen, jos asia on niinkun siinä nimettömässä kirjeesä sanottiin, niin sillon ei isä enää ole meitä todella muistava se on vain isän sanonta tapa, että hän aina panee kirjeen loppuun että teitä aina muistava isänne.
he laskevat, että eihän tuonlaista viitsi kukaan kirjottaa jos siinä ei ole jonkun verran perääki. kun siinä moneen kertaan varotettiin että minun tulla sinne, niin pian [s. 4.] kuin mahdollista. että Tokoin elämä näyttää menevän siihen suuntaan että minua tarvitaan. ja myös sanotaan lisä että hän ei enää jaksa tästä vaieta kun hän tietää että Tokoilla on Suomessa vaimo.
ja sitte siinä sanotaan vieläki, että tule pian jos suinkin on mahtollista. että se on niin rumaa meille kaikille työläisille nimittäin kun sinä elät niin alentuvaa elämää ja vielä vakuuttaa että se on totta, mitä hän kirjoittaa.
niin sanoppa nyt sinä mitä tämä merkitsee. onko tämä totta vai valetta. ja jos on totta, niin sinä olet kirjoittanu liian aikusin minulle ja myös lapsilles että sinä että sinä et tule ikinä elämään niin huonosti, että Waimos ja lastes tarveitses päätään alas painaa sinin tähtes.
minä kumminki luulen, että tähän meidän väliseen asiaan on joku sotkeutunu pahasa tarkoituksesa [s. 5.] minä kerroin tästä M. Paasivuorelle ja pyysin hänen olemaan tästä hiljaa jos tämä kirjoitus onki aivan tuulesta temmattu, niin hänki [?] sen melkeen vihollisen työksi ei hän sanonu sitä oikeen uskovansa että sinäki oisit mennyt jo niin rappiolle mutta sano että hän puolestaan kuitenki toivoo että me mentäs ameriikaan niinpian kuin suinkin vain täältä päästään lähtöön että se on paras. mutta minähän olet sulle kertonu minkä laiset on olleet esteet meidän sinne pääsemiseen. vai etkö sinä ole tätä uskonu toteksi että siihen on ollu syynä laillinen este. entietä nyt mistä liene johtunu tämä, että meille ehkä ehkä viimeinki viime tinkasa puristetaan matka lupa ja Laiva paikka. koska niin ilmotettiin josta jo alussa kerroin. nimittäin tämä on viimenen lähetystö tälle vuotelle. joten tämän kuun lopusa saan tästä meitän matkustamisesta [s. 6.] tarkemman tieton. johon mennesä jo ehtii sinulta myös sinulta tulla tieto jos on meitän sopii tula silloin taikka ei. niin kirjota näistä asioista pian. Nesiltä ja Tyyneltä terveisiä sinulle, he lähettivät [?] mummun mukana sinulle valokuvansa, jota pyysivät pitämään tallesa minun visusti että isäki siittä sais nähtä heidän kuvansa sitte kun me tullaan sinne ja mummu sano minulle että kyllä teitän kelpaa olla mahtava kun teillä on niin hyviä ja eteviä lapsia. sano että niihin voi kiintyä vaikka kuka. ja sano olleensa Nesen ja Tyynen kanssa koko kesän samasa talosa maalla Rääppyällä. ja mummu kun palasi viime viikolla sieltä Venäjän reissultaan johon hän keväällä meni, niin se oli niin reipas ja ilonen nähtessään minut, että otti kaulasta kiinni ja sano että hällä on lapsilta lupa pussata minua. Kait sinä muistat sen Niskalan Liinan siskon Emman. hällekki nyt kuuluu miehensä kirjottavan usein ja kuuluu lähettäneen rahaakin usiat kerrat ja ensi jouluksi kuulu tulevan suomeen Emmansa tykö. ja kun minä oli tänään laivakontoorisa niin minä tapasin siellä yhen ison lihavan miehen joka sano viime juhannuksen aikaan tulleensa ameriikasta ja sano tuntevansa [s. 7.] sinut hyvin tarkan. ja nyt oli taas ottamasa passeja ameriikan matkaa varten. ja hän hyvästeli minua ja sano että ameriikasa tavataan. hän asu lähellä Fithburki. muuten mitä tulee terveyteemme. niin tällä kertaa ei ole ruoka-halua meillä yhelläkään ja yskää on Aunesa ja Lailasa kovasti ja minä olen kokolailla hermostunu tällaisten röttelöjen takia mitä ihmiset on laittaneet meidän välillemme siellä. ja samoin tahtoo olla täällä. minä en jaksa käsittää mitä ihmisillä on tekemistä meitän asioiten kansa. kun täälläki on sanottu minulle itselleni suoraan että eihän minä muka haluakkaan ameriikaan. he on siinä luulosa että minä vain muuten venyttelen. eikähe usko vaikka minä sanon että minä en voi mennä ennen kun saan matkustamis luvan. että heti minä lähten kun saan luvan. ja niin teenki jos se on mahdollista sinun puolesta. minä ototan tästä vastausta. voi parhaiten
tervehtien Waimos ja Lapset
Helsinki – lokak. 15 p 1923
Mieheni O. Tokoi.
tänään sain sinulta kirjeen jota jo kauan ototinkin. se tuli M. Paasivuoren kirjeen sisäsä. se oli viivyny välillä 21 päivää. siis tavallista pitemmän ajan. ja minä jo kerkesin sinulle kirjoittaa kaksikin kirjettä. jotka lienet. joista nyt taas ototan vastausta että saatas asiat selviksi. jotka oika (?) mennä vähän solkuun tietenki muiten ihmisten takia. kumminki minä sen niin uskon että pahaa tarkoittavien sormet täsä on pelisä. josta olen jo etellisisä kirjeisäni tehny vähän selkoa joten tällä kertaa puhun mitään niistä asioista ennenkä saan tietää tietää jos [s. 1.] siinä sieltä tulleesa viestisä on yhtään perää jota minä epäilen.
jo aikaisemmin kirjoitin sinulle että meitän passimme on nyt otettu laivan kontooriin sinne matkan järjestämistä varten. ja jos nyt meidän matka hyvin saatan järjestettyä niinkun laivakontuurisa vähän luultiin. niin siinä tapauksesa me tullas matkustamaan sinne ensi marraskuun lopulla josta jo aikaisemmin sinulle kirjoitin. mutta niinkun jo etellisesäki kirjeesä kerroin se ei ole vielä ole aivan varmaa. sillä minä saan vasta tämän lokakuun loppupäivinä varman tieton laivakonttorista jos ne on saanut meidän matkamme siksi järjestettyä. tästä kirjotan sitte heti sinulle kun saan varman tieton. ja kerroit lähettäneesi taas 1,000 mk rahaa, joka ei kyllä ole vielä tullut. mutta elä [s. 2] ole siittä huolissasi kyllä kait se tulee nytki niinkun on tullut ennenkin. ja kysyit jos Nesun kirjeessä on ollu mitään vaarallista koska se ei tullu perille ei minun ymmärtääkseni se pitäs olla vaarallista kun hän kertoi siinä hänen ja tyynen hommista ja toimeentulosta nimittäin heittän kesä lomasta urheilustaan y. m. ja se kirje lappunen joka tuli ei ollut N. vain se oli T. kirjeen sisässä. ja siinä ei ollut Lehtimäen nimeäkään siinä oli joku toisen nimi ja minä kyllä lähetin sen heti sinulle. mutta nyt minä vasta huomaan että tuskin sinä olet saanu ollenkaan sitä koko kirjettäkää josa oli se lappunen ja samasa minun ja myös T. kirje ja myös oli vielä sinnä samasa yksi kuvakortti. näyttä siltä että se koko kirje on [s. 3.] joutunu hukkaan.
ja kysyit jos minä tunne Lehtimäkiä. kyllä tunnen tarkanki olihan hän Pietarisa silloin kun minäki olin siellä ja tietän senkin että hän oli hyvä lentäjä Wenäjällähän treenaski lentäjäksi. sepä on erittäin hauskaa kuulta että Sakeus tykkää siellä olostaan. jota minä vähän pelkäsin että hän ei viihtyis siellä kun hän Wenäjällä oli niin kovin hermostunu. vaikka kenespä siellä ei sitä vikaa lie ollu. vai on H. ja Wiljamilla vieläki se sama ajatus että käytä täällä Suomesa kyllähän täällä onki hausta käydä ja ajella piilillä ympäri suomia joka voi ja pystyy huvittelemaan. minä kans tykkäsin ajella ja kulkia paikasta toiseen ja katsella tätä maailmaa mutta siihen tarvitaan paljon varoja. ei miä ennen ollu senlainen [s. 4.] että ois haluttanun kulkia paljon. mutta nyt minä kyllä katselisin maailmaa vaikka paljoki kun olen päässyt pienistä lapsista jotka piti minua ennen niin kiinni että en tahtonu päästä niiltä lähimpään naapuriinkaan. ne oli aina huolesa.
minä olen vähän ajatellu mitähän nuat herrat sanos jos minä menisin pyytämään sinun kuvas sieltä Etuskunnan talolta jonka jyrhaarti maalas. mitäpä ne sillä siellä tekis kun olen kuullut että sen ei pitäis olla siellä enää näkyvillä, joten saisivat sen luovuttaa minulle ilman muuta. vain eihä ne sitä anna. Aune se käypi koulua opettaja Voionmaalla. ja Voionmaa kuulu hyvin tykkäävän Aunesta. ja hän käskee sanoa sinullekki paljon terveisiä. kyllä ne sentään täällä useen opettajat muistaa kysellä lapsilta molempia minullekin usein [s. 5.] lähettävät opettajat Lailan ja Aunen mukana terveisiä. ja ku sattuvat tapaamaan niin vesisä silmin tervehtivät ja aina kysyvät eikö jo tule Tyyne ja Nesi pois Wenäjältä.
suomisen misiksen äiti täällä sairastu heti kun tuli tänne. se on nyt sairaalasa. en tietä mitä tautia hän potee. lapsia täällä sairastaa nyt paljon lavantautia. tästäki talosta sairastu lavantautiin 2 lasta nimittäin Saliinia ja Vaheen jotka asuu täsä samasa rapusa kun meki.
yskää täsä meillä on potettu ja ruokahalu on menny melkeen tykkänään kaikilta meiltä.
eipä muuta kun parhainta vointia toivonne sinulle. tervehtien.
Vaimos ja Lapset.
Helsinki – Marrask 2 p 1923
Taaskin vaivaan sinua muutamalla rivillä. vaikka en vielä ole ehtiny saamaan vastausta entisiinkään kirjeisiini. vain kun jo etellisisä kirjeisäni lupasin että heti kirjoitan kun saan varman tiedon meidän sinne tulosta nyt syksyllä. ja kun eilen sain tiedon, jonka lähetänki nyt tämän kirjeen mukana sinulle että saat itse omin silmin nähdä tästä Ruotsin ameriikan linjan täällä olevan Pääasioinnin toimiston minulle lähettämästä tietosta. että siinä ei luvata järjestää meitä matkalle tänä syksynä niin kuin minä pyysin. Alasivu marginaalissa tekstiä: [?] arjanne meni taas Venäjälle. hän tuli sillon suomeen kun minäki tulin. ja nyt hän meni taas V. takasin. hänen mukanaan lähetin taas N. ja Tyynelle yhtä ja toista mm lähetin Tyynelle rahaa 200 markkaa. [s. 1.] ja lähetän sen vuoksi tämän Ruotsin ameriikan linjan täällä olevasta toimistosta tullen ilmotuksen. että uskot että minä olen yrittäny hommata sinne tuloani. ja ei se ole niin ku täälläki ihmiset ajattelevat että enhän minä tahokkaan lähtiä. ku on kerta passit [?] ja en mene. jonka ei luulis muille ihmisille kuuluvaa mitään kun me jo aikoja sitte keskenämme sovittu että me tulemme keväillä. ja niinkun nyt tästä näjet että eihän me päästä täältä lähtemään ennenko ne sovinnolla laskevat. ihmiset ei usko että meitän matkustamisesa on paljon poikkeuksia muiten ihmisten matkustamisen suhteen. totta se on niinkun jo viime kevännä sanottiin ameriikan [s. 2] täällä olevasa konsulaatisa. kun minä jussi Suomisen kanssa kyselin että mitä varten ameriikan hallitukselta asti pitää kysellä jos saa [?] minun Passejani. että eihän kaikkien matkustajien Passi [?] kansa niin tehtä. niin siellä sanottiin, että tämähän onki erikois asia että se pitää ottaa ameriikan hallitukselta tieto jos Tokoin perheettä päästetään ameriikaan. joka on merkillistä kyllä tämmönen pitkitys. mutta minkäs tähän mahtat.
raivaja on taas tullut säännöllisesti ja kortteja on tullut 11 k. joita olet matkoiltasi lähettäny. ja kirjeen sain myös P. kautta. ja se lähettämäs raha 1000 m olen saanut josta, josta kiitän [s. 3.] Tänä Päivänä on täällä kallion kansakoululla suuret opettajain raittius juhlat. Laila sano että sinne tulee yli 500 opettajaa. ja Laila niisä kalaaseisa Pöytän passaajana nuorten nais opettajain kansa. niin kyllä täsä nyt on touhua ja kiirettä Lailallakin.
viime sunnuntaina olimme Vartiaisen rouvan 60 vuotis ja samalla hänen nimi päivä juhlilla. he käskivät sanoa sinulle terveisiä. siellä kysyn muun muassa P. v. ma että luulisko hän että jos minä pyytäisin Etuskunnalta sitä sinun kuvaas jonka kephart maalasi että ne antas sen minulle, niin M. sanoi. että ei ne sitä anna, että se on viety johonki museon tai arkistoon.
Hyvin voimme kaikki. samaa toivomme sinullekki. H. Tokoi
Helsinki – jouluk 9 p 1923
O. Tokoi
tänäpäivänä sain taas kirjeen josta näin että olet terve ja myös reipas mielelipiteetäs ja samoin meki. kirjeesäs sanoit melkein vihaavas suomalaisia siitä että ku ne ovat kaikista kansoista juarusempia ja yksinkertaisinpia. niinhän ne ovat juarusia ja samalla yksinkertaisia siellä ja samoin myös täällä vain eipä tuo ainakaan minua paljonkaan liikuta. vaikka viimeksi eilen kun menin Lailan kansa kylään niin siellä heti saimme kuulta juorua itsestäni. tämä ovat porvarit täällä laittaneet kait tarkoituksella häväistä jotenkin sinua. joka kerran nyt täsä.
kun nimittäin olin yhesä isosa liikkeesä minun tuttavani kuullu yhen kouluotettajan siskon puhuneen että hän on käyny meillä fisiitillä ja minä muka olen hänelle kertonut että minä olen sytämestäni katunu kun olen menny sinun kansas naimisiin ja näin ollen menettänyt kirjailia urani. ja tämä perätön vale, oli vielä käännetty saksaksi ja nimittäin kerrattu kerottu sen liikkeen omistajalleki joka ei suomia ymmärtäny. niin ei muuta osaa kun ihmetellä sitä kuinka pitävätki sentään isoa hualta ja tähän oli vielä tulkittu lisää. että minä muka olen kaikine eri mieltä sinun kansas [s. 1.] ja sillä olen muka myyny nämät osakketki, ja ostanut Töölöstä osakkeet ja muuttanu pois kokonaan työläisten kaupunkin osastaki. ja mm oli vielä tienneet että muka minulla ois ollut erittäin hyvät kirjailian lahjat ja meidän mielipiteemme eriämisen vuoksi minä en kuulu menneen ameriikaankaan. niin osaa ne muuallakin juoruta ei vain siellä Fitcheburkisa. mutta eipä tuo minua vaivaa kun siinä ei ole sitteksikään totta. eiköhän ne juoruja olleetkaan mitä sieltä Fithlenburkista minulle kerrottiin. ja aina vain lisää kerrotaan.
sanotaan mm että muka minun tulleen sinne hiljaa ei puhua sinulle mitään tulostani että sinä että sinä jo ilmanki kärsisit meidän tulostamme. siitäkö syystä että me ei jo ole tultu sinne. vai senkö takia kun aijomme tulla sinne. sinä kait sentään ymmärrät minua oikeen. jos sinä vain yhten kiellät minun sinne tuloni niin ei minulle tarvitse sitä kahtesti sanua minä uskon sen kerrallaki. vai mistä syystä sinä kärsisit meidän tulostamme vai senkö tähten sinä kärsit että sinulla on mennyt vähän sotkuun elämä. kun itseki tunnustit pitäväs seuraa jonku tehtaassa työskentelvän kansa jota minäki kyllä pitän hyvin rumana tekona niinkun jo tämän edellisesä kirjeesäniki kerroi. ja vaikka sinä sitä [s. 2.] seurustelu toverias sanot pyhästi kunnioittavas yksinpä hänen moraalisen luonteen lujuutensaki vuoksi.
mutta ei kai hänkään sentään mikään lilja ole. sinä olet muuten vain sairaloinen ja kuvittelet hänestä jotaan suurempaa.
ja se myös on jotaan sairaloisuutta kun sanoit että sinä viimeinki olet kehityksesäs saavuttanu sen asteen että et yleiselle mielipiteelle anna mitään arvoa. ja sanot että et ainakaan palvele yleistä mielipitettä.
täsä aisias minä olen jyrkästi toista mieltä. se johtas ainakin minun siihen nimittäin jos minä en palvelis yleisön silmiä niin minä ehkä oisin ollu siihen tilaisuus kahenki eri miehen miehen kansa ja toinen niistä oli oikeen hieno mies ja oli myös sivistynykki ja hän oli saanu koulu sivistystä myös hän oli käyny 6 luokkaa lyseosta ja hän oli oliki erittäin kiltti ja hyvä minulle ja myös lapsille. hänki tarjos minulle aineellistaki apuan mitä hän vain voi, kun Lailakin sairasteli nälästä ja heikkoutesta niin hän hoiteli ja kanteli sitä ja vieläpä hän anto [s. 3.] ainoan konjakkitippansa lailalle lääkkeeksi kun se sai sellaisia kramppi kohtauksia ja kun se sai jotaan väkevää niin se aina meni heti ohi. ja kun hänen vaimonsa lähetti Suomesta kahvia ym niin hän aina tarjos minullekki kun siellä ei Venäjällä ollut juuri mitään saatavana ja hän myös osti iltamiin lipun minullekki ja pyysi minua kanssaan lähtemään iltamiin uusimmanki kerran. mutta kun minä pelkäsin yleisön silmiä. ja toisekki olin niin lapsellisen rehellinen sinulle. kun olen ollut aina sitä mieltä että minä olen ainoastaan sinua varten eikä ketään muuta varten ja tämä sama mies määrättiin johonki maaseutulle lasten opettajaksi. ja minä menin myös Taksovaan siihen ma[?] emännöitsiäksi ja sitte oli kulunut 9 kuukautta kun olin häntä nähnyt ja hän oli kuullut että minä lähten Suomeen niin hän tuli asemalle juuri vähää ennen junan lähtöä. hän halus sanoa hyvästi minulle ja lapsille. mutta eihän tahtonu saaha sitä sanotuksi kun minulla oli paljon tuttavia en tietä mikä ne saiki kaikki sillon asemalle. hän seisoskeli väkijoukon takana minä menin häntä puhuttelemaan niin häneltä vyörähti vetet silmiin ja sanoi nyt teki pääsette täältä pois ja sanoi hänellä ei ole yhtään tietoa milloin hän pääsee Venäjältä pois lähtemään, sillä [s. 4.] hänenki asiansa oli niin, että jos hän tulee suomeen johon hänen mieli teki, niin hän jo vankilaan heti rajalla niin eihän tämäkään ole hauskaa.
niin minun tuli surku sitä miesparkaa ja ajattelin, että jos tuo oilis niin pieni kun nukke niin pistäisin hänet poveeni ja toisin hänet rajan yli vaimonsa ja lastensa luokis.
ja niinkun ylempänä sanoin pitän sitä hyvänä asiana että olen [?] yleistä mielipitettä ja samalla olen tullu itseni varjelluksi häpeään joutumasta.
nyt sinä ehkä voit sanoa mitäs hävettävää siinä ois ollu vaikka minä oisinki menny sen miehen kansa iltamiin ym mutta jos sinä oisit itse puhdas tämän kaltaisista teoista, niin sinä sillon varmaan sanosit minulle että minä olen tehny elämälläni rikoksen joka on tahrannut välimme.
vai voisitko sinä sanoa tämä ei meinaa mitään se olkoon kaikki anteeksi.
ja sinä ehkä ajattelet kuinka onkin tuo eukko ahdasmielinen. minä olen aina jo nuorenaki ollut hyvin tarkka näisä niin kutsutuisa seurustelu asioissa sillä minä en ole koskaan tahtonu tupata itsenäni puun ja parkin väliin. muuten tästä meidän sinne tulosta pitäs saa pijan aivan selvä. ja olet ehkä jo siittä kerennytki kirjoittaa ennenkö tämä kirje ehtii sinne nimittäin täällä Ruotsin ameriikan laiva konttorissa sanotaan jos sinne matkastani sen on aije peruuttaa niin siittä on ilmoitettava nimittäin laiva konttoriin viimeistäänki Helmik alusa.
ja muutenki sinne tulostamme pitäis nyt jo [s. 5.] tulla selvä. sillä en enää ensi kevättä pitemmälle tahtos jatkaa tätä kapsäkki elämää nimittäin että olla aina lähtö touhus ja näin ollen ei tietä järjestää elämäänsä missään olevaksi.
ja ajattele jos kaikki on totta mitä sieltä sanotaan, niin kyllä se on vähän noloa tulla ja tuoda lapsetki vielä mukanaan sinne. senlaiseen paikkakuntaan jos heti saisivat kuulla isästään jotaki joka ois heidän mieltään alentavaa.
täsä loppujen lopuksi kerron senki unen jonka näjin syys kesällä ja josta kerroin aikaisemmin toisella heti lapsillekki jonka he muistavat vieläki.
nimittäin kun se sinun ja minun välinen vihkisormus oli jotenki joutunu tuleen ja palanu aivan mustaksi ja sen pääly puoli palanu aivan kaikki pois siinä ei ollut muuta ollut muuta jälillä kun musta ja terävä rysynen sisä reuna. niin minä aikani sitä sormusta kääntelin ja katselin ja sitte sanoin että ei tällä enää tee mitään tämän saa heittää pos.
minä olen puolestani povannu tämän unen, että se merkitsi tätä sohellusta mitä täsä nyt on antanu aihetta näihin ristiriitoihin.
eilen lähti Hyryläisen Tyyne kanadaan.
voippas etellenki Hyvin ja sano terveisiä Wiljamille ja Hilmalle.
tervehtien Hanna Tokoi ja Lapset
Helsinkistä – Tammik 5 p 1924
Eilen sain sinulta kirjeen josta kiitän. ja myös jouluk sain 2 eri kertaa rahaa kummallaki 1,500 mk. ja lupasit sos. ten puolueelta periä kalenterikirjotuksesta maksun jos ne nimittäin kirjotuksista maksavat sieltä maksettiin aivan reelusti. kun en pitäny kiirettä sen rahan hankimisenkansa niin olivat jo otottaneet että milloin minä tulen niiltä perimään maksoa. ja minä sain siittä 500 m. ja oli mielestäni paljon eihänse niin pitkä kirjotus ollu.
ja ajattelin sitä rahaa nostaisani että jopa M. sieltä pienen meren takaa voisi kirjoitta perheensä hyödyksi jotka näyttää täällä olevan pienesä puutteesa tuommosenkaa raha erän. vaikka eipä se taitas Selman käsisä paljon merkitä sillä ei hän muista kun rahaa on vähä niin silloin pitää ostaa Leipää ensin ja sitten vasta [s. 1.] ja siiten vasta romaaneja ja muuta senkaltaista siitä huolimatta minun tulee heitäki surku vaikka he olivat minulle Venäjä reisulla niin kieriä ja kateellisia M. erittäinki hän ois kieltäny meiltä jos ois pystyny senki vähäsenki ruoka mureen mitä siihen aikaan Venäjällä jajettiinki. kyllä minä panin korvani taa kaikki mitä siellä entiset tuttavat ja vieläpä ystävätki olivat.
kirjeestäs kävi selväksi että meidän tulla sinne ensi kevännä. no me tullaan jos terveenä ollaan. luultavasti. luultavasti täältä tulee lähtö nuin kesäk 15 p aikaan joten siten olemma ehkä jo siellä nuin alku puolella heinäk. niin muistetaanpa nyt sillä tavalla että nuin viiten ja puolen kuukauden kuluttua tavataan toisensa joka aika menee toivottavasti pian ja kun me tullaan niin sitte heti otetaan käsiteltäväksi se lämpö asia jota sanot jääneesi osattomaksi. tuntu wähän se kohta sille että niin kuin oisit laskennut minun kontolleni kokonaan sen koko lämpö asian jota minä en ota yksin syykseni. minä olen nuorena [s. 2.] ollessani ainaki saanu sen tunnustuksen että minä osaan rakastaa ja minä osaan vieläki en ole menettäny sitä taitoa vaikka olenki vanhannu ijältäni sinunkansas yhtärintaa päinvastoin ovat täälläki ihmiset sanoneet minun nuortuneen kaikin puolin. ja minä olin jo täsä vuosi takaperin niin lihavaki että tuttavat luuli jo minusta tulevan oikeen rouvasihmisen. mutta nyt olen kovasti laihtunu sen todistavat jo toisetki ja minä itsekki jo sen tiedän. tänä kyseesä oleva juttu oli sitä laatua että se on vieny minua alaspäin. kirjeesäs mainitset että sinä olet saanu kestää henkisiä kärsimyksiä mittaamattomasti sen kyllä uskon että sinä olet joutunu paljon kärsimään. mutta älä sentään leimaa minuakaan aivan osattomaksi henkisistäkään kärsimyksistä. sillä minäki olen silti kärsiny henkisestikki jo silloin kun sinä Wallankumouksen aikana kuljit Pietarisa ja misä milloinki olit [s. 3.] vaikka minä sen sinulta salasin, minä aina pelkäsin että sinun käy huonosti. ja kaikki lääkärikki hän sen jo sillon totesi jotka minua tarkasti että minä suren jaloin ja se suru on ollu kaikki aivan henkisen asioitten tähten. nyt minä olen vasta päässy varmaksi siittä käsityksestä että et sinä ole laisinkaan ollut minun sisinmistäni käsityksistäni selvillä. ja mintenkäpä sinä oisit niistä selville päässyt kun ei ole koskaan ollut tilaisuutta niistä mitään niistä sinun kansas keskustellakkaan. sinä et ole koskaan keskustellu paljon mitään minun kanssani. se aika meni siinä paljosa puuhamisesa. ja se minusta tärkein asia aina jäi syrjään. ja mitä sanoit minun saaneen nauttia lasten iloista, sen tunnustan että ne on pitäneetki minua virkiänä ja suoraan sanoen henkisäki. minä olen joskus kamppaillu henkisesti niinki lujalla että oisin voibu kuolla jos minulla ei ois ollu niitä rakastamania lapsia. ja nytki kun tuli eteen tämä nykynen skataali juttu. Marginaalissa: postin kulku on taas talvis aikana tullu hitaammaksi ja epäsäännölli-seksi [s. 4.] jota ttäsä on selvitelty. niin lapset on siihenki ottaneet keventävästi. minäkin tulin kipiäksi kun sain sieltä ameriikasta niitä uusia tietoja niin lapsilla oli kova hätä ne kaikki hääri minun vuoteeni ympärillä ja jokainen itku kurkusa koetti hommata apua.
puhuit että Suominen aikoo tulla pian sinne. Suomisen rouva on käyny meillä minua aina hakemasa heille kylään. ja nyt viikou kävinkin heillä. kun ne nyt asuki täsä lähellä siinä uuden liikepalatsin yläkerrasa joka tehtiin siihen toisen linja ja hämeen katun väliin sen vanhan tehtaan sialle jonka kait muistat. en minä usko vaikkakin Suominen, minullekki niin sano että keväällä lähetään yhtämatkaa ameriikaan. ellei niin satu että suutun jotenkin työpakasaan niin sitte vois tulla ameriikaaki lähtö. Martta muuten tuntu olevan sitä mieltä että täällä suomesa on yleensä se käsitys että täällä ei pitetä niitä ihmisiä minään jotka ei ole jotaan suuria virkamiehiä joilla on joku titteli nimi joku ministeri tai presitenti. ja kyllä määki [s. 5.] olen sen huomannu nuin iltamisa talolla käytessäni että ei ne toiset herrat kerkiä Suomista ottaa huomioon ollenkaan.
täällä oli eilen illalla juhlasalisa aikusten joulujuhla minäki olin siellä. ja siellä piti puheen yksi W. Tanner, joka on vasta tullut ameriikasta hän on sieltä karkotettu maan pakoon. hän teki mm selvää siittä syystä minkä vuoksi hän sieltä karkotettiin..
Laurille olen kysyny työtä Sosialitemokraatista mutta ei hän ole sitä vielä ainkaan saanu. ja Elannosta myös hän kävi työtä kysymäsä mutta ei sielläkään ollut työt. joulu täs on jo väärällä puolella Laila se on vain ottanu konekirjotus tuntia koko joululomanki ajan. Lauri se vain kulkee klupilla luistelemasa. hän kun sai jouluksi hyvät pika luistimet. jotka hän aikoo tuota tullessaan koska sielläki näytetään [s. 6.] luistelevan. Aune täsä nyt pitää minua lujilla luistinten ostosta mutta kun ne on nyt niin hirmusen kalliit. Laurinki luistimet makso 375 m. niin ei niitä viitsis Aunelle yhtä talvia vasten ostaa.
mitä se Kalle Ranta tekee kun sillä on niin hyvä palkka. ja jos näjet Hyväristä niin kysyppä vieläkö hän on minulle siittä kun minä siellä Venäjällä kun ajettiin siinä Ekresissä leikkasin häneltä väkisten sen l ihailemansa herras kynnen pois.
Lauri aina muistelee kun he jäivät Hyvärisen kansa Puihin, ja sitte he herroiksi ajavat peräsä. Lauri jäiki usiammanki kerran siellä Venäjän reissulla junasta, kun me mentiin Tveriin lastenkodin mukana niin sillonki se jäi junasta että piti välillä hommata sähkösanoma seuraavalta asemalta että lähettää Poika kiireesti Tveeriä kohti. ja minä ja Aune olimme kerran jäähä yöksi suurelle arolle ilman mitään suojaaja ja ruokaa, mutta onneksi [s. 7.] yksi mies huomasi hätä tunten ja [?] pakaasi junan oven auki ja minä ja Aune sylisä juoksin junan rinnalla minkä jaksoin ja niin hän sai kätestä minua kiinni ja kisko junaan. ja ihmiset jo junassa huuis hätissään että nyt taas yksi jäi ja vielä lapsi sylisä. et sanonu jos sait tyttöjen jonka lähetin, kait sinä unhoitit sen ja varaskele nyt sentään itseäs kun kuljet siellä puhuma matkoilla että et joutu surman suuhun. kun nyt on jo ehkä näin liikellä meidänki sinne pääsy. ja kun me tullaan sinne, niin sitte koetetaan yhes jos se niin sopii etsiä jotaki vaarattomampaa elinkeinoa.
ja Suomisen M. sano että sinä olit siellä semmonen puhumaten murri. minkä vuoksi sinä olut niin surullinen. minä olen täsä sanonu Lailan kansa, kun me tullaan sinne niin isä pannaan puhumaan ja isä ei saa olla mikään murri ja eikä myöskään surullinen. niin koeta nyt kestää tämä enää jälillä oleva lyhyt aika.
tervehtien Eukkos ja Lapset
Helsinki – Helmikuun 11p. 1924
Oskari Tokoi. Fitheburg mass.
olen saanut sinulta kaksi kirjettä joista molemmista nyt vastaan. tämä toinen kirje on viipyny välillä toista kuukautta koska se oli kirjotettu 4 p tammik ja se tuli tänne vasta 7 p Helmik. misä hän lie kulkenukki. mutta rikkinäisenä se oli. toinen sivu ja toinen pää kuoresta oli aivan auki. ja tämä viimeksi kirjottams tuli taas nopeasti ei menny välillä kun 17 p että se postin kulkuki on niin monen laista.
ja en malta olla vähän vataamatta siihen ensimmäiseen kirjeeseen. nimittäin siihen kohtaan jonka olit lukenu tai ymmärtäny aivan väärin minun kirjeestäni. kun sinä että sinulla oli outoa kuulla että minä sanoin kirjeessäni kuuluvan ylhäisempään säätyyn ja sivistyneeseen luokkaan. jos sinulla on vielä se kirje jäljellä josta olet lukenu sen sillä tavalla. niin pyytän että sinä tarkistat sen. sillä minä en koskaan [s. 1.] ole kirjottanu sillä sillä tavalla että minä muka kuulun eli tahtoisinkaan kuulua johonki ylhäisempään säätyyn tai sivistyneeseen luokkaan. minähän olen työläisten luokka. ja enkä ole koskaa halveksinu sinua olemaan minun vertaisfani. ja lapsille olen aina teroittanu että heillä on hyvä ja kunnioitettava isä. ja en tietä onko siinäkään tapahtunu mitään erinomaista vaikka Tyynen et sanonu kirjoittaneen pitkään aikaan. minä kumminki luulen että siinä kaikki, että hänellä ei ole tullu aikuiseksi kirjoittaa. vaikka minäki olen aina joka kirjeesäni sanonu Tyynelle ja myös Nesille että kirjottakaa isällekki sieltä voinnistanne.
Nesi lähetti minulle viime viikolla 1,100 mar rahaa. se oli minulle yllätyksenä sillä sitä en osannu ollenkaan ajatellakkaan että hänellä minullekki vielä sieltä rahaa riittäs. josa on muutenki se heidän toimeen tulonsa niin ja näin. [s. 2.]
ja minä sain myös sinulta sen kauan matkalla viipyneen kirjeen mukana 2 valokuvaa ja sen Paanasen joulukortin.
niitä toisia en kyllä tunne siinä kuvas paitsi sinut. ja puhuit että sen perheen luo päästäs mekin kesäksi. kyllähän se ois hyvä että päästäs loppu kesäksi etes maalle ja mereen uimaan oiskaan niillä sitte siellä meidän joukollekki tilaa. vaikka eihän tämä joukko meilläkään ole enää niin suuri kun se oli enne. minunki on lääkärit määränneet olemaan vesia ammeesa joka ilta 20 minuutti 36 asteen vetes. ja kesällä ovat käskeneet uida ja ottaa aurinkon kylpyjä. sanovat että eihän näistä avian huolettomaksi kaikesta [s. 3.] että olen lääkärien sanojen mukaan liikaa rasittunu ja sytän heikontunu joten lepo ois tarpeen. ja oisko se paikka kaukana Fitheburgista josa tämä kesä paikka ois. jos sinne jaksas kyytinkään vuoksi ajatella menoa. Auen ja samoin Laila oisivat kovasti levon tarpeesa. sillä Auenkin piti viime kesänä lukia 2 l kansakoulu kurssi ja olla koko kesä kaupunkisa ja kun hällä [s. 4.] ja he aikoo tulla sinne. martta kävi meillä ja sano heidän lähtevän täältä anaki jo maalisk. loppupuolella. mutta niinkun jo sanoin niin älä puhu tästä siellä mitään. Lauri täsä on kehuskellu että hän näyttää ensi talvena Fitehgurgin pojille että miten sitä luistellaan. että ei jää muuta kun viiva kun hän menee että pojat ei kerkiä menijää nähdä ollenkaan muuta kun ainoastaan viivan mistä hän on menny. mutta nyt kun sinä kirjotit että siellä ei olekkaan lumesta tietua, niin hän sanoo että eipä siellä taidakaan luistelemisesta tullakkaan mitään.
Lauri muuten on opiskellu joutessaan Työväjen opistolla Englantia ja myös laskentoa josta hän jäi myös vähälle oppimiselle lapsena. minullekki kirjoitti Hyryläisen Tyyne ikäväänsä. minä sanoin hälle että älä viitsi lähteä ameriikaan että eläthän sinä täälläki niin hän sanoi että hän menee ameriikaan rahaa lyömään läjään ja pitämään hauskaa koska täällä suomesa ei sais kun nin moukkia miehiäkään. kun hhälle [s. 5.] yksi koulupoika anto punsit niin hän luulee että ameriikasa ei niin tehdä.
se Harjanteen [?] tuli Nyörkiin viime syys kesänä. niin hänen isänsä kerto minulle hänen jo jouluun mennessä lähettäneen hällekki nimittäin isälleen yli 6,000 rahaa ja perheelleen vielä erittäin kun jalmarilla on täällä vaimo ja lapsi jotka kuulu kans ensi kesänä menevän ameriikaan. ja Harjanteen Usko kuulu kans tulevan ensi kevännä ameriikaan. ja Hemmin juhani, minun siskon poika joka nyt asuu Riihimäjellä ja myös hän omistaa talon Riihimäjellä ja myös osakkeita omistaa täältä Helsinkistä. ja hän on myös Henki vakuutus akentti siihen lisäksi. mutta hänkään ei silti tyyty oloinsa hänki aikoo keväällä pistäytyä ameriikaan hän lukee kovasti jo siltä varalta Enlantin kieltä. ja hirven johannan poikia kuuluu myös joku hommaavan ameriikaan joten saat varua päätäs että ei tätis pojat sitä irrota niin kun kuuluvat luvanneen tehtä sillon sota aikana vaikka ei nuot taija enää sitä muistaa. kun [s. 6.] tulevat sinne pyytävät sinulta rahaa ja työ paikan hommaamista ja muuta sen kaltaista. johon sinä et tietenkään sano vastaan.
joten sinne on aikeesa sinulle huolettavia ja elätettäviä koko liuta. mutta kun minä täältä joutun niin en minä vain semmosia paljonkaan suosi. kyllähän ne kerittee puti puhtaaksi joko niiden niiden kerittäväksi antautuu.
kirjeesäs sanoit että et ole tottunu senlaiseen kovan elämään mitä siellä tavallisesti vanhemmat ja lapset keskenään pitävät. tietysti se ei tunnu kotikkaalta kun ei siihen ole tottunu. meillä ei kirota ja ei myöskään huuteta nytkään sen enempää eikä niinkään paljon kun ennen meitä elämä on hiljasta ja sopivaa ja nämä meidän kaksi nuorinta lasta ovatki erittäin hyvän sopuset keskenään. Laila se palvelee Aunea niin kuin pikku vauvaa ainaki se passaa sitä liikaaki että minä [s. 7.] monesti kiellänki että piisaa se vähempiki paasaus. ja Aune myös ikävöi lailaa ja laskee tarkon tunnit että millon laila tulee koulusta kotia. ei meidänkään toiset lapset ole olleet niin sopivat keskenään kun nämät nuoremmat on. en tietä mistä se johtuu, muailman koulu on tainnu heität laahta ymmärtämään toisiaan. se kun kehoittavat sinua meitä noutamaan. eiköön se ollut jostaan muualta täältä yllytetty. ja ainaki minulle sanottiin laiva konttorisa täällä tammik lopusa kun kävin ottamassa selkoa meidän sinne pääsystä että kaikki paperit on kunnosa. jotka minä jätin jo syksyllä sinne sitä varten sisään, että voivat järjestää meidän matkamme keväillä heti kun ensimmäinen lähetystö sinne lasketaan siirtolaisia. sen maan kansalaiset tietenki pääsevät sinne milloin tahansa. niinkun esimerkiksi Suominenki. joka aikaa lähtiä jo ennen kevättä.
M.Paasivuori käskee sanoa terveisiä. ja se Wanha Wätsilän ukko myös käskee tervehtiä sinua.
Voippas parhaiten tervehtien H. Tokoi ja Lapset.
Hyvä isä.
Olen saanut jo todistuksen konekirjoituskursseilta ja kirjoitan nyt kuten lupasin tuloksista. Minuutin ajalla sain 130 kirjainta ja 15 min 1413 (?) kirjainta. Nyt pitäisi vielä ottaa 190 tuntia lisää niin sitten olisin suorittanut pikakurssin. minä menisinkin mielelläni, mutta äiti sanoo, että se on liika rasitusta, sillä meillä on koulussa keskimäärin 7 – 8 tuntia päivässä.
Täällä on nykyjään ollut [1.] kovia pakkasia ja lunta on kaikki paikat täynnä. Oli jo 25 asteen pakkasia monta päivää perä tysten. En ole tainnut muistakkaan koskaan kirjoittaa, että täällä on nyt työväellä oma luistin lubinsa. Työväenlubi on [?]kynyt saavan nyt enemmän kannatusta kun suomalainenlubi, se on nyt entisen lubin nimi. Minä en kyllä saa käydä luistelemassa, vaikka tulisi koko Töölöönlahti täyteen lubeja, sen on lääkäri kieltänyt, sillä voisin siellä kaatua ja loukata jalkani. Jalka on ollut terve koko ajan, niin että ei siitä ole ollut haittaa sen koomin.
Olen koettanut syödä kovasti, että sitten kesällä ei menisi heikoksi merellä vaikka kuinka Marginaalissa: rylläisi. Hyvästi voikaa hyvin toivoo Laila. Niskalalta terveisiä.
Rakas isä.
Terveisin täältä Helsingistä. Olemme olleet terveenä, jota toivon itsellekin. Kirjoitan tähän nyt joulutodistukseni, jos en ole sitä jo ennen kirjoittanut, se on seuraava: Käytös 10, huolellisuus ja tarkkaavaisuus 10, Uskonto 9, Lukeminen 9, Laskento 8 Luonnontiede 9 piirustus 5 Käsityö 9. Laulu 8. voimistelu 8. Historia 9. Kaunokirjoitus 8. Lähetän jokukerta isälle piirustukseni.
(Aune. Kirjeessä ei allekirjoitusta.)
Helsink. – 1.4.1924
O. Tokoi. Fitchburg mass.
Eilen sain sinulta kirjeen ja myös neljä korttia jotka olit lähettänyt matkoilta.
jok kirjeestä näjin että olet terveenä samoin meki on oltu kaikki terveenä. Lauri on kyllä työsä mutta en minä oikein pitä oikeen hänen työ paikastaan sillä hän on vielä liian nuari olemaan reissullaja mies sakisa pitkiä aikoja [s. 1.] ja monia päiviä aina keralla sillä hän lähtee aina joka lauantai ja vasta maanantaina palaa taksin ja sillä miessakilla aina on jotaan minkä mitäkin uusia tenppuja ja teatterisa kulkuja jota meidän pussi ei sallis. ja tällä menee hänen hänen palkansa vähäksi ja tumtumattomiin.
niin, niitä vaali kojujahan täällä taas on ollu eri tavalla. nyt parasta aikaa on täällä kaupunki ja hyvin kirjavana vaalijulistuksista niitä on kaikki tolpat monikerrasa täynä 2 kertaa minäki olin viimeviikolla kuulemasa vaaliakitatsoni kokouksessa. vaikka eihän minulla ole äänioi-keuttakan mutta silti olin utelias kuulemaan mitä tämä meidän poikas politiikko osaa sanua nimittäin Hannes Ryömä. ja niinhän se selitti asia kun ainaki vanhat tottuneet Politiikot konsanaan johon en [s. 2.] voi muutaku toivottaa menestystä ja kestävyyttä Hanneksen alka-valle kanpailulle mihin häki on antautunutki.
minä ja niin luulen, että ei vieläkään näisäkään vaaleisa työväki pääse sen pitemmälle kuin viime vaaleisakaan hyvä jos pysyvät etes tasallakaan. sillä niinkauvan kun työväki ei ymmärrä omaa asemaansa ja riitelevät ja tappelevat keskenään ja ovat tällä tavalla pirstaleina koko työväjen puolue. niiniin kauvan ei heillä myöskään oel suuriakaan toiveita vaalivoitosta ja Etustajien lisääntymisestä Etuskuntaan. ja kun näin on asiat niin ei ole myöskään paljon toiveita armahtuksista. eikä mistään muustakaan joka parantas työväjen asemaa. saat olla aivan varma että ei Etuskunnan kokoonnuttua tule mitään suuria armahtuksia niin huonosti luulen työväen ottavan vaaleihin osaa. joka kyllä työkansan puolella on hyvin tyhmästi tehty. vain niin se kuitneki käy. [s. 3.] juuri ojan Eeva kävi meillä ja käski sanoa sinulle terveisiä ja sano hyvin ymmärtävänsä miksi Sakeus on synkkä mielinen. niin kuin sinä minulle kirjoitit. ja eilen kävi meillä se entinen Pukan rouva jonka sinä kait muistanet. hänestä on tullut täällä suomesa niin pulska ja lihava rouva sittä taitaspa jos pukka näkis hänet kelvata takasin pukalle vaimoksi. mutta rouva että eihän enää pukkaa tarvittis vaikka vaikka kuinka makiana pukka häntä tulis pyytämään takasi ja pukkahan onki muuten siellä kiinsa johon hänet vai [?] se meniki Hilman ja Wiljamin Suomeen tulo minä kyllä epäilin alun pitäinki että tuskin se tulee tapahtumaan.
Niskalan Liina sano että hänen siskonsa Emmaa taitaa lähtiä ameriikaan hänen miehensä kuuluu tahtovan nyt erittäin kiihkeästi Emmaa tulemaan Liina aika kyllä kieltää emmaa lähtemästä. lähetin sinulle työväjen 40 v. julakisun jonka lienet jo saanut. ja et sanonu saanees lapsilta kirjettä en usko ainakaan Tyynellä olevan mitään kaunaa sinulle. N. joka on pitkä vihanen [s.4.]
Helsinki. – syysk p 1924
O. Tokoi Fithburg, Massa
nyt saan ilmoittaa että kaikin puolin on paerimme kunnosa paitsi poliisilaitoksen leimaa vielä puuttuu joka luvattiin antaa 3päivän perästä nimittäin 11 päivänä tätäk. ja jos nyt niin on että minä saan passit leimatuksi niinkun luulen, niin me lähtetään täältä jo matkalle 16 p tätä samaa kuuta siis 6 päivän perästä tästä päivästä lukien, josta tietotan tarkemmin vielä sähkösanomalla.
ja sen laivan nimi josa me tullaan [1.] atlantin yli on Kungsholm ja se lähtee Gootteborgista 18/9 joten meijän pitäs olla siellä perillä nuin 28 tai 29 tätäk siis melkeen samoihin aikain kun tämä kirjekki on siell.
minä olen nyt kokolailla vahvistunu että toivon jaksavani läpästä nämä monimutkaiset vastukset joita näyttää löytyvän aina joka päivä aina uusia ja taas uusia vastuksia joista en viitsi nyt täsä ruveta kertaamaan. siis jää otottamaan meidän tuloamme.
Vajaa kirje – s.a. s.l.
- lisää
[…] sillä kun sinä lähit muurmannille. ja niin jätit ison perhees vieraaseen maahan kielen taitamattaman kaikken puutteeseen ja kurjuuteen. niin N.laisten toveri(?) kieht(?) sai sen käsityksen että sinä et ole perhen isänä täyttäny velvollisuuttas etkä etes yrittäny tehtä voitavaasa.
ja juuri T. se on yksi niitä kiehtoijia joka kaetti lapsillekin kuvata sinun petturisuuttas. minä olen puolestani aina koettan puhu lapsille sinusta hyvää. ja aina yllyttäny heitä sinulle kirjoittamaan. ja olen aina heille tehotannu että alkää missään tapauksesa unhoittako isää sillä onhan se ollu teille hyvä ja kunnon isä. mutta jos he sitteki sen unohtoittanevat niin siihen en minä mahda mitään. näkyyhän se M. sieltä Ruotsista kirjoittelevan tänne Slennrattiin koko usein ja Raivaajassa myös usein näkyy myös hänen kirjoituksiaan ja lähettelee kuulemma perheellen rahaa. tarpeenhan se taitaa olakki sillä elämä täällä tule nykyään hyvin kalliiksi ja kun ei ole heilläkään täällä muuta tuloja kun se kaikista nuorin tyttö Aino on vain työsä en tietä mistä syystä Aune joka on vanhempi Ainoa pantiin jo joulun aikana työstä pois eikä hän sen perästä ole kuulemma työtä saanyt ja Ne (?) kuuli sanoneen että ei sen pitä pyrkiäkkään mihinkään juoksu tytön toimeen jos ei parempaa työtä saa. että kyllä hän pitää huolen raha asioista. tässä panen Nesin kirjeen että saat nähdä mitä N. poika tykkää Venäjästä. toivomme Parhainta vointia H.T.
