Holsti, Rudolf
KANSIO 46: KAY 5945
Lähetety kirjeet:
Oskari Tokoi – Standford Univ. 29.7.1930
Oskari Tokoi – Helsinki 8.3.1938
KANSIO 58: KAY 6058:
Saapuneet kirjeet:
Oskari Tokoi
Fitchburg, Mass. – 12.1.1930
Vanha ystävä.
Toivon, ettet pane pahaksi vaikka kirjoitankin sinulle siitä huolimatta, että minulla ei ole tällä kertaa Kansainliitolle mitään esitettävänä. Ehkä joskus tulevaisuudessa.
Sen jälkeen kun viimeksi tapasimme Lontoossa, minä heti pian matkustin tänne Amerikkaan ja olen täällä viimeiset yhdeksän vuotta työskennellyt tämän ainoan suomenkielisen sosialidemokraattisen lehden ”Raivaajan” toimittajana. Kun saavuin tänne, oli kommunismi suomalaisten siirtolaisten keskuudessa erittäin voimakas. Nyt se jotenkin täydellisesti hävinnyt ja palautunut vanhojen sosialidemokraattisten tunnuksien ja menettelytapojen ympärille on jotenkin täydellinen. Lehtemme levikki ja vaikutus Amerikan suomalaisten siirtolaisten keskuudessa on tällä kertaa suurin kuin yhdenkään toisen täällä ilmestyvän suomenkielisen lehden. […]
Toivon, että voit hyvin ja olet säilyttänyt entisen optimistisen yhteiskuntakäsityksesi. Tervehtiä perhettäsi puolestani. Odotan, että vastaat jollakin rivillä ja kerrot voinnistasi ja puuhistasi. Ystävällisesti tervehtien.
Fitchburg, Mass. – 5.7.1930
Hyvä veli.
Vilpitön kiitos kirjeestäsi. Minä en hetkeäkään ole epäillyt, ettet sinä vastaisi kirjeeseeni. Olen myöskin sanomalehdistä nähnyt sinun matkoistasi ja tiennyt, että sinä luennoit Stanford Universityssa, täällä. Hauska kuulla, että sinä olet professorinakin tehnyt sen havainnon, jonka m.m. työläisetkin ovat tehneet, että täällä vaaditaan ulkomaalaiselta enemmän kuin vapaasyntyiseltä Amerikan kansalaiselta.
Vahinko, ettei sinulla ollut aikaa lähemmin tutustua Amerikan suomalaisten elämään ja harrastuksiin tällä mantereella. Se olisi sinulle ollut tutustumisen arvoinen asia. Täällä on tosin sieltä Suomesta käynyt yksi ja toinen meihin tutustumassa, mutta heiltä kaikilta on puuttunut ne edellytykset, jotka olisivat johtaneet heitä oikeaan asian ymmärrykseen. Suurin osa heistä ei ole osannut englannin kieltä ja heiltä on puuttunut laajempi maailman katsomus ja kansojen tuntemus. Voidakseen ymmärtää Ameriikan suomalaisia, täytyy kyetä ymmärtämään niitä oloja ja sitä ympärystää, joiden vaikutusten alaiseksi me olemme täällä joutuneet sekä toiselta puolen tuntea ne olot, joista me olemme lähteneet. […]
Fitchburg, Mass. – 26.8.1930
[…] Huomenna lähden perheeni kanssa autokiertomatkalle keskivaltioihin ja eteläisiin Atlantin valtioihin. Samalla matkalla pidän puheita Suomen kysymyksestä ja kerään varoja Suomen sosialidemokraattisen puolueen vaalirahastoon. Kun tulemme siltä matkalta niin sen jälkeen voin lähettää tyttärein todistukset ja koulun rehtorin suositukset. tovin, että tämä nyt jo lähettämäsi suosituskirjelmä helpottaa hänelle sopivan paikan löytymistä.
Me voimme erittäin hyvin. Tervehtä perhettäsi puolestamme.
Kiittäen ystävyydestäsi ja toivoen parasta menestystä toimillesi.
Fitchburg, Mass. – 31.1.1938
Hyvä veli.
Saatuamme kuulla, että sinä ja eduskunnan puhemies, Väinö Hakkila tulette edustamaan Suomen Hallitusta täällä Amerikassa ensi kesäkuun 3 p. pidettävissä Delewaresiirtokunnan 300-vuotisjuhlissa, käännyn puoleesi pyynnöllä, että tulisit puhumaan Suomalaisen sosialistijärjestön vuotuisessa kesäjuhlassa, jotka vietetään täällä Suomalaisen Sosialistijärjestön vuotuisessa kesäjuhlassa. Nämä juhlat, joita on vietetty viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, ovat aina muodostuneet siirtokasamme suurimmiksi sivistysjuhliksi, joille läsnäolosi tällä kertaa antaisi aivan erikoismerkityksen.
Katson olevani velvollinen mainitsemaan, että edustamani järjestö on sosialidemokraatinen järjestö, joka kuului Amerikan Sosialistipuolueeseen yli neljännesvuosisadan, mutta pari vuotta takaperin, Amerikan Sosialistisessa puolueessa tapahtuneen bolsevisoitumisen takia, erosi siitä ja sen jälkeen on toiminut puhtaasti suomalaisena sivistysjärjestönä, joka rakentaa toimintansa kansanvaltaiselle pohjalle. Edustamani järjestö on ainoa kansanvaltaisella perustalla toimiva suomalainen järjestö tässä maassa, jolla on oma sanomalehti ja suuri vaikutus Amerikan suomalaisten keskuudessa.
Mainitussa juhlissa sinulla tulee olemaan tilaisuus puhua suurimmille suomalaisjoukoille yhdellä kertaa kuin missään muualla.
Odotan suosiollista vastaustasi hyvissä ajoin, piirrän ystävyydellä: S.S. järjestön toimeenpanevan komitean puolesta:
KANSIO 81:
Fitchburg, Mass. – 8.1.1941
Hyvä veli.
Sanomalehdistä ja nyt myöskin Suomen ministeriltä saamani tiedon mukaan, olet taas saapunut tänne Yhdysvaltoihin. Lausun puolestani sekä vaimoni puolesta sinun ja perheesi tänne tervetulleeksi. Toivottavasti sinulla ei nyt ole niin kiirettä kuin aikaisemmilla matkoillasi, joten tarjoutunee tilaisuus tavat sinua jossakin.
Miten suuresti ovatkaan ajat muuttuneet sitten täällä viime käyntisi, Delewarejuhlien aikana. Olisi mitä mielenkiintoisinta saada persoonallisesti keskustella tapahtuneista asioista. Mehän täällä emme ole sanottavastikaan kyenneet niihin vaikuttamaan, mutta jotakin ennen kuulumatonta olemme mekin täällä aikaansaaneet Suomen avustamiseksi.
Oleppa hyvä ja anna kuulua vastaisista suunnitelmistasi. Siitäpäättäen, että olet ottanut perheesi mukaan, Teillä on aikomus viipyä täällä jonkun aikaa. Niin, sinähän oletkin nyt ”vakansilla” suomalaisena virkamiehenä, kuten olen kuullut. Tapaukset ovat kait johtaneet siihen, että Suomen ulkoministeriö on joutunut siirtämään edustajiaan ”vakansille” jo useista maista, joten tämä uusi järjestelu antaa sinullekin enemmän aikaa.
Terveisiä paljon sinulle ja vaimollesi ja pojillesi, vilpittömästi sinun.
Fitchburg, Mass. – 2.2.1941
Hyvä veli.
Kiitän kirjeestäsi ja lupauksestasi kirjoittaa lehteemme. Olisi varsin mielenkiintoista kuulla käsityksiäsi Kansanliiton viimeisistä vaiheista ja m.m. siitä, millä perusteilla Kansainliitto tuomitsi Wenäjän hyökkäyksen Suomeen. Lienet myöskin kiinnittänyt huomiota, että eräs Kansainliiton virkailijoista on tässämaassa antanut sanomalehdille haastattelun, jossa hän sanoo, että Kansainliitto olisi voinut estää nykyisen sodan v. 1939, jolloin Italia hyökkäsi Abessiniaan sekä myöskin silloin kuin Hitler marssitti joukkonsa yli Reinin, jos Liitto silloin olisi asettanut tinkimättömälle kannalle. Hän syyttää, varsinkin Ranskaa, että se ryhtyi salaisiin neuvotteluihin Italian kanssa Abessinian luovuttamisesta, joka johti nyt lopuksi Ranskan antautumiseen.
Liitän mukaan myöskin lyhyen selostuksen sanomalehtimies Stowen radiopuheesta, jossa hän syyttää Ruotsia siitä, että ei aikanaan antanut Suomelle aseellista apua riittävästi, jolloin ryssä olisi voitu työntää takaisin maalleen.
Onhan sinulla aiheita kirjoitta, mistä haluat ja kaikki ovat meille tervetulleita.
Terveisiä paljon itseltäni ja vaimoltani, Teille kaikille. Vilpittömällä ystävyydellä,
Fitchburg, Mass. – 23.12.1941
Hyvä veli. vilpitön kiitos ystävällisestä kirjeestäsi.
Minä täydellisesti käsitän ja uskon, että tilanne Euroopassa on paljon kurjempi kuin täällä ostaan arvioida. Synnyinmaamme Suomen kohtalo kuitenkin on lähinnä sydäntämme ja en avustamiseksi koetamme tehdä kaikkemme. Pahinta vaan, että meidän resoursimme ovat niin kovin rajoitetut. Suurin ilomme on se, että tämän Suomen kansan yhteinen hätä on yhdistänyt myöskin amerikansuomalaisten erimieliset ja hajanaiset ryhmät. […]
Vilpittömällä ystävyydellä
Fitchburg, Mass. – 22.1.1944
Hyvä veli.
Eilen illalla täällä puhui hyvä ystäväsi Tohtori Max Habitch ja kun tapsin häntä pienemmässä seurassa ennen puhetilaisuutta, hän kaiken muun ohella käski sanoa sinulle paljon terveisiä. Täytän hänen pyyntönsä ja toimitan ne heti perille. Hänen puheensa Kansain Liitosta, sen rakenteesta oli kylläkin mielenkiintoinen ja varsinkin amerikkalaisille hyvin tarpeellinen. Pahoin vaan pelkään, että siitäkin huolimatta vaikka isolationismi onkin tällä kertaa alakynnessä, niin se sodan jatkuessa ja vaikeuksien kansainvälisissä suhteissa lisääntyessä nousee vielä uudelleen. Monroe-oppi on juurtunut syvälle amerikkalaiseen ajatteluun, jota ei vähällä siitä poisteta. […]
Me elämme täällä kuten ennekin, eikä mitään erikoista täällä muutenkaan ole tapahtunut. Suomen kohtaloa seuraamme mitä suuremmalla mielenkiinnolla ja odotamme, että se saksalaisten perääntyessä yhä kauemmaksi, lopulta pääsee irtautumaan siitä otteesta, jonka Saksa siinä aikoinaan sai.
Ystävyydellä: