Puoluneuvoston pöytäkirjat 1909 – 1918

Tokoi osallistui Puolueneuvoston kokouksiin Suomen Ammattijärjestön toimikunnan edustajana.

1909:

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1909.pdf

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1909-2_1911.pdf

1913:

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1913a.pdf

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1913b-1915a.pdf

1915 – 1917 a:

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1915c_1916_1917a.pdf

1917:

Puoluevueosto pöytäkirja 1917b – 1918a:

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1917b.pdf

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1917c.pdf

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1917d_1918a.pdf

1918

ta_sdp_puolueneuvosto_poytakirjat_1918b.pdf

PTK 1917

25.2.1917

Varsinaiset valtiopäivät kokoon:

[…] ”Suomen työtätekevä kansa, joka luottaa maan Eduskunnan toimeen ja apuun, on syvästi kaivannut laillista oikeutta, sekä näinä vuosina tavan takaa kaikilta puolin maata, ilmoittanut tahtonsa saada Eduskunnan mahdollisimman pian taas koolle ja oikeuksissaan, ja työssä ja toimessa Suomen kansaa todella edustamaan”. […]

Puoluetoimikunnan lausuntoehdotus Eduskunnan kokoontumiseksi:

[…] ”Maan hallitus on kuitenkin ollut haluton toimimaan siihen suuntaan, että eduskunta saataisiin koolle. Syyt tähän menettelyyn ovat monenlaiset, mutta yhtenä syynä voitanee m.m. pitää sitä, ettei riittävällä ponnella ole esitetty eduskunnan koollekutsumista tarkoittavia vaatimuksia”. […]

Puoluetoimikunnan ehdotus elintarveasiassa:

”Yhä kärjistyvämmäksi käyvä tilanne elintarpeiden hankinnan ja jakelun alalla on pakoittanut Puoluetoimikunnan useampaan kertaan käsittelemään elintarvekysymystä”.- […]

”Kunnallisten elintarvelautakuntien toiminnan huonoihin tuloksiin on osaltaan vaikuttanut niiden kokoonpano. Mikäli tietoja elintarvelautakuntien kokoonpanoista eri paikkakunnilla on ollut saatavana on niihin kuulunut suurimmaksi osaksi semmoisia aineksia, joilla ei ole ollut erikoisia harrastuksia vähäväkisten kuluttajien tukalan tilan auttamiseksi nykyisenä aikana. Onpa ollut havaittavissa, että niihin on kuulunut myöskin tuotannollisen tuottajapiirien etujen ajajia, joiden harrastukset käyvät aivan päinvastaiseen suuntaan. Ainoastaan harvoissa elintarvelautakunnassa on mukana työväestön edustajia, jotka niissä vähemmistönä ollen eivät ole voineet saada riittää vaikutusvaltaa lautakuntien toimintaan nähden. Tämmöiseen huonoon asiantilaan on syynä nykyiset kunnalliset äänioikeusolot, jotka estävät työväenluokan vaikutusvallan kunnallisten asiain johtoon nähden”. […]

”Katsoen, että nykyisen rahavaltaisen kunnalliskomennon vallitessa on kunnallisten asiain hoito ja johto muutamien harvojen raharikkaiden ja manttaalimiesten etuoikeutena ja kun tämä kunnallista valtaa pitävä harvalukuinen joukko on nykyisenä sangen ahtaana aikana osittanut mitä tunnottominta välinpitämättömyyttä kunnallisesta vallasta osattomana olevaa työväenluokkaa ja sen elämisen mahdollisuutta ja toimeentuloa kohtaan jopa siinä määrässä ettei useoissa kunnissa ole edes elitarvelautakuntia asetettu elintarpeiden hankkimista ja niiden jakamisesta huolehtimaan ja missä niitä on asetettu ovat useat niistä joko olleet kokonaan toimettomia taikka ovat toimineet perin leväperäisesti ja kunnottomasti jopa suoranaisesti työväen etuja vastaan ja ovatpa useiden kuntien valtuuston ja elintarvelautakunnatkin menneet julkeudessaan niin pitkälle, että ovat julkisesti vaatineet elintarpeiden rajahintoja kokonaan poistettaviksi ja siten ovat tahtoneet työväenluokan jätettäväksi elintarpeita omaavien niillä tunnottomasti keinottelevien rajattoman riiston alaiseksi, niin tähän nähden jo ottaen huomioon kunnat voisivat varsin suuressa määrin poistaa elintarpeiden puutetta ja lieventää niiden puutteesta johtuneita seurauksia tarmokkaalla toiminnallaan ja järkiperäisellä järjestelyllä, niin kehottaa Puolueneuvosto kaikkia sos.-dem. kunnallistoimikuntia, ja missä ei niitä ole, paikallisia puolueosastoja kutsumaan yleisiä työväenkokouksia joissa arvostellaan kunnalliskomentoa pitävien toimenpiteitä ja esittämään tinkimättömänä vaatimuksena, että kunta asettaa elintarve lautakunnan ensitilassa ellei sitä ole vielä asetettu” […]

voimamme tärkeimpiä tehtäviä varten, saavuttaaksemme vapauden ja täydet kansalaisoikeudet köyhälistölle. Muistakaa, että yksimielisyys ja järjestys ovat aina olleet suurimpia voimatekijöitä.

Toverillisesti tervehtien

Sosialidemokratinen Puolueneuvosto

PTK, 19. – 24.3.

2 §: Turkia ilmoitti, että Turun kaupunginvaltuusto on Tokoille lähettämässään kirjelmässä pyytänyt meidän toimenpiteittä kansanluottamusta nauttivan Kuvernöörin saamiseksi Turun ja Porin läänin kuvernöörin virkaan. […

3 §: Turkia ilmoitti saaneensa tiedon, että eräs santarmiurkkia on lähetetty Pietarista Suomeen, ja että on ilmoitettu Sotilasten Keskuskomitealle karkurin kiinniottamiseksi […]

Sosialidemokratisen Puolueneuvoston Tiedonanto: (Liite No. 1)

”Luokkatietoisille työläisille kaikkialla maassa huomautetaan että heidän tulee kunkin kohdaltaan asettua vastuunalaiseksi yleisestä järjestyksestä. Poliittista laatua oleviin toimenpiteisiin ei ole ilman Puolueneuvoston päätöstä ryhdyttävä, porvarillisten puuhista on pysyttävä tarkoin erossa, ja kaikkein tärkeintä on se, ettei minkäänlaisia taloudellistakaan laatua olevia lakkoja toistaiseksi aloiteta. Niiden aika on kyllä tuleva, mutta tällä hetkellä täytyy meidän varata joukkovoimamme”.

6 §: Puoluetoimikunnan toimenpiteet viime päivien tapausten johdosta:

[…] …että kun tuli tieto Wenäjällä suoritetusta vallankumouksesta kutsuttiin Puoluetoimikunta kiireesti kokoon. Lähetettiin lauvantaina t.k. 17 päivänä puolueen puolesta lähetystö Pietariin neuvottelemaan sikäläisten puoluetovereiden kanssa. Lähetystöön kuuluivat Tokoi, W. Tanner ja K. Wiik ja palasi lähetystö takaisin sunnuntaina. […]

Muut toimenpiteet, kuten Senaatin ohjelmaan ottaminen sortotoimenpiteiden lopullinen kumuoamisesta, maan taloudellisen aseman vaurastuminen y.m. tulee olla uuden hallituksen ensimmäisiä toimenpiteitä. […]

Edustajamme, jotka kävivät Pietarissa, olivat saaneet sen käsityksen, että siellä pidettiin Suomalaisia huomattavina tekiöinä vallankumouksen onnistumisessa, joten vaatimukset, joita esitämme voivat mennä helposti läpi. […]

Eilen illalla lähtivät puolueemme jäsenistä toverit Kuusinen, Manner, Gylling, Wiik ja Paasivirta sekä tulkkina Maisteri Laherma Pietariin. Puolueneuvoston valitsemina, Suomen valtiollisten ja yhteiskunnallisten kysymysten vastaisesta järjestelystä neuvottelemaan […]

11 §: Hallituskysymys:

Hallituskysymyksestä lausuivat:

Mäkelin: Haluan tietoa, että onko Puoluetoimikunta päättänyt mitään sos.dem menosta hallitukseen.

Turkia: Puoluetoimikunta ei ole asiasta mitään päättänyt, mutta – neuvosto käsitteli asiaa sunnuntaisessa kokouksessa alustavasti ja puoluetoverien kanssa on asiasta ollut keskustelua ja oltu sitä mieltä, että sen ohjelman toteuttamiseksi, josta Wenäjän väliaikainen hallitus on antanut lupauksen, mutta kuinka suurella joukolla, sitä ei vielä ole edes alustavasti keskusteltu.

Mäkelin: Minun mielestäni olisi hallitus kokonaisuudessaan otettava käsiimme. […] Porvarit tulevat todennäköisesti vehkeilemään vastaan, niin ettemme sitä saa huostaamme, mutta siinä emme silti häviä, päinvastoin tulisivat ainakin luokkarajat siinä suhteessa selviksi.

Turkia: Jos ottaisimme haltuumme koko hallituksen, niin siitä voisi olla ikäviä seurauksia. Senaatissa asiat ovat ihan sekaisin ja joutua niitä selvittämään etenkin kun olemme alottelevia tässä suhteessa, joutuisimme hyvinkin ikävään tilanteeseen. Mutta jos porvarillinen osa suostuisi tulemaan mukaan, niin voisivat asiat mennä paremmin.

Mäkelin: Katosi, että puolueessamme on kyllä kykyjä, niin ettei tässä suhteessa ole mitään pelättävissä. Sekasenaatti olisi paljon pahempi. Ei haluttaisi sosialistine mennä esim. Lauri Ingmannien kaltaisten herrojen kanssa Senaattiin. […]

Turkia: Mäkelinin kanta tuntuu oleva, että olisi julistettava vallankumous, eikä reformiohjelmaa. Mutta M. rauhoitta ettei meillä ole nyt yhteiskunnallinen vallankumous, vaan porvarillinen vallankumous ja sen mukaan on myös ollut toimittava. […] Suhteellisuus Senaatin kokoonpanossa on oikeudenmukainen tässäkin suhteessa. Ellei porvarit tähän suostu tähän, otetaan sitten koko senaatti. Piisiselle huomautti, että elintarpeista tulee pulaa kaikista huolimatta, sillä niistä on nykyään puute.

16 §: Tietoja Pietarissa olevilta edustajiltamme:

Laherma: Ilmoitti lähetystön puolesta, että ovat olleet neuvottelemassa Wenäjän väliaikaisen hallituksen edustajien kanssa ja olivat myös maamme porvaripuolueiden edustajat olleet mukana. Tarkoitus oli laatia yhteinen manifesti luonnos, jonka sitten Wenäjän väliaikainen hallitus allekirjoittaisi ja antaisi hallituksen julistuksena Suomessa. […]

Kysymykseemme Wenäläisen hallitusvallan jäseniltä, josko Suomeen muodostetaan eduskunnalle vastuunalainen hallitus, vastattiin, myöntävästi. Meidän mielestämme olisi nyt muodostettava sellainen hallitus, joka sitoutuu toteuttamaan mahdollisimman laajasti meidän julkaisemaamme julistuksen ohjelmavaatimukset. […]

Muuten oli sillä kannalla, että porvarillisten edustajien menettely oli mitä julkeinta, ja olivat edustajamme olleet murheellisia lähetystön huonosta onnistumisesta. […]

Turkia: Oli myös tyytymätön porvarillisten menettelyyn manifestiasiassa. Porvarien kanssa hallitukseen menoa ei kannattanut, jos sinne tulee esimerkiksi Helenius – Seppälän kaltaisia porvareita. Otetaan määrätty luku hallituspaikkoja haltuumme mutta enemmistö ja porvarit asettavat sinne rehellisimpiä jäseniään, sellaisia, jotka ovat radikaalisempia.

Laherma: Myös oli ajatuksemme, että meidän olisi voimiemme mukaan tuettava vallankumouksellisia. mm. toimittamalla niille elintarpeita, joista Pietarissa on ankara puute. […]

21.3. iltapäivän istunto klo 4. ip.

Hallituskysymys: Tokoi ilmoitti kenraalikuvernöörin apulaisen parooni Korffin tiedustelleen häneltä tänä aamuna, että olemmeko tehneet mitään päätöstä hallituksen muodostamisesta, pyytäen ilmoittamaan hänelle huomenna ennen klo 12 päivällä päätöksestämme. Muuten oli Korff toivonut, että asia tulisi ratkaistua ennen eduskunnan kokoontumista, että se voisi valmistella eduskunnalle tarpeellisen esityksen. […]

Kuusinen: Lopullinen päätös kait tehtävä vasta sen jälkeen, kun nähdään suos-tuvatko porvarit toteuttamaan ohjelmaamme. Käsittääkseni tämä on evästyskeskuselua. Ministerisosialismi on käsittääkseni jo sekin, jos muodostamme oman senaatin, samoin kuin sekin, jos lähetämme sinne pari omaa miestä, joka jälkimmäinen vaihtoehto, on käsittääkseni kaikkien hyväksyttävin.

Tuomi: Ei mennä ollenkaan hallitukseen, ennen kuin hallitusmuoto ja senaatin ohjesääntö on annettu.

Valpas: Oli sillä kannalla, että Kansainvälisten sos.dem. kongressien päätöksellä on tarkoitettu estää sos.dem. menemistä hallitukseen. Oman maamme sos.dem. puoluekokousten päätökset ovat vielä kiinteämpiä tässä suhteessa. Ne kieltävät sos.dem. menemästä senaattiin. […] Jos katsotaan aseman olevan sellaisen, että sinne olisi mentävä, niin päätettäköön siitä kansanäänestyksellä tai puoluekokouksessa. […]

Kuusinen: Ei ole, kuten Walpas sanoi, puolueen päätöstä siitä, ettei sos.dem. saisi muodostaa omaa hallitusta, ainoastaan siitä, ettei puolueemme jäsenet saa mennä porvarien kanssa hallitukseen, jossa porvareilla olisi määräysvalta. Uskoi saatavan porvarillisten suostumus meidän vaatimuksiimme, sillä porvarit pelkäävät menettävänsä virkapaikkojansa, ja siksi ehkä suostuisivat. […]

Turkia: Vastusti porvarien muodostamaa hallitusta, se tulisi työväestölle vihamielinen. Nykyinen hallitus ei myöskään saa olla paikoillaan hetkeäkään. Lähetetään kirjelmä ja ellei se tuota toivottua tulosta, niin sitten oma hallitus. […]

Annala: Porvarien lupaukset eivät merkitse suuriakaan. Maalaisliittolaisiin en usko senkään vertaa kuin toisiin porvareihin, esim. elintarvekysymyksessä. […]

Wiik: Jo silloin kun tulimme Pietariin ja näimme tilanteen, olimme sitä mieltä, että joko oma hallitus tai ei mitään. Nykyinen hallitus pois. Sen pysyminen paikoillaan, voisi herättää vallankumouksellisissa tyytymättömyyttä. Sosialistisen senaatin muodostaminen on riski, mutta se täytyy uskaltaa. Sosialistit voisivat olla hallituksessa, silloin vielä tarvitsematta ryhtyä sosialismia toteuttamaan.

Tokoi: Ilmoitti prof. Setälän sanoneen, että porvarit ovat asettaneet komitean neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta, ja voisivat sos.dem. jos haluavat ottaa osaa neuvotteluihin. […]

Walpas: porvarien kanssa neuvottelut vaarallisia. Nyt niin kauan kun vallankumousta kestää, on vaadittava ohjelmamme läpitse. […]

Kuusinen: […] Jos muodostettaisiin oma senaatti, niin saisivat porvarit hyvän tilaisuuden tehdä sen toiminnan mahdottomaksi mm. elitarvekysymyksen suhteen.[…]

Turkia: Huomautti Walpaalle, ettei löydy yhtään luokkatietoista porvaria, joka suostuisi toteuttamaan meidän ohjelmaamme, vaikkapa lupaisivatkin. Huomautti useista esimerkeistä, miten porvarit ovat syöneet lupauksiaan. […]

Puheenjohtaja: Kun nyt on päätetty porvarien kanssa keskustella on päätettävä lähetetäänkö niille kirjelmä vaiko suullisesti tiedustettuna. Hyväksyttiin yksimielisesti kirjelmän lähettäminen ja jos tarvitsee, voitaisiin myös suullisesti tiedustella lisää. Walittiin kirjelmän laativaan toimikuntaan, johon tulivat Kuusinen, Tokoi, ja Gylling ja on kirjelmä esitettävä neuvoston hyväksyttäväksi.[…]

Kokous alkoi klo ½ 9: Esitettiin ehdotus porvaripuolueille lähetettäväksi kirjelmäksi:

Gylling: Esitti äsken valitun toimikunnan ehdotuksen porvaripuolueille lähetettäväksi kirjelmäksi. […]

Kuusinen: Ilmoitti muuttaneensa mielipidettään sikäli, ettei kannata kirjelmän lähettämistä toisille porvaripuolueille vaan ainoastaan Maalaisliitolaisille. Oli kuullut Wiikiltä, joka oli tiedustellut asiaa Maalaisliito Relanderilta, että he ovat mahdollisesti halukkaat muodostamaan kokoomushallituksen meidän kanssamme. Ovatpa halukkaat toteuttamaan meidän torpparien vapautusohjelmamme. Voisi olla tällaisessa hallituksessa osa maalaisliittolaisia, pari sos.dem. ja loput radikaaliporvareita. Ehdotan valittavaksi pari henkilöisen delegatsioonin tiedustelemaan Maalaisliittolaisilta asia […]

Hyväksyttiin yksimielisesti delegatsioonin valitseminen ja, valittiin tähän Kuusinen ja Gylling, sekä puoluesihteeri Turkia. Kirjelmä jätettiin pöydälle […]

22 pnä maaliskuuta:

[…] Jatkettiin hallituskysymyksen käsittelyä:

Kuusinen: Selosti neuvottelujen tuloksia. Maalaisliittolaisten taholta olisi oltu valmiit suostuman vaatimuksiimme. Wieläpä meidän suunnittelemaamme torpparien vapautusohjelmaan m.m. oleellisimmissa kohdin. Asettava myös vaatimuksia meihin nähden, m. m. on meidän suostuttava kannattamaan maataloudellisia ”pyrkimyksiä” […] Puhetta oli sellaisen hallituksen muodostamisesta, jossa sos.dem. olisivat vähemmistönä. Ehdokkaistakin oli puhetta. Meidän taholta mainittiin W. Wuolijokai ja O. Tokoi. […] Myös ilmoittivat suostuvansa siihenkin, että saisimme yksin muodostaa hallituksen, vaikka myönsivätkin siinä suhteessa ilmenevät vaikeudet. Itse puolestani pitäisin tällaisen kokoomushallituksen muodostamista viisainpana, niin revisionistinen kuin se onkin. Köyhälistölle se olisi hyödyllisempi kuin muut ehdotukset. Oman hallituksen muodostaminen tuottaisi vahinkoa työväestölle ajan pitkään.

Puheenjohtaja: On ensin ehkä ratkaistava kysymys minkälainen hallitus muodostetaan, joko kokonaan sos.dem. tai kokoomushallitus, tai jätetäänkö se porvarien muodostettavaksi. […]

Äänestyksessä sai ehdotus oman senaatin muodostamisesta 13 ääntä ja ehdotus porvarien haltuun hallituksen jättämistä ei yhtään ääntä. […]

23 pnä maaliskuuta:

[…] Jatkettiin hallituskysymyksen käsittelyä:

Tokoi: Eilen tehdyn päätöksen nojalla on delegatsiooni antanut minun tehtäväkseni koettaa muodostaa hallitusta. Tehtävä on vaikea. Olen kääntynyt hallitukseen ajateltujen henkilöiden puoleen. Heillä ei tosin ollut vastaansanomista sen ohjelman johdosta, jonka puolestamme esitin, mutta eivät yksityisinä jäseninä ryhmiensä mieltä kysymättä voi yhtyä ehdotettuun hallitukseen. Waativat, että saisivat itse neuvotella ketä haluavat hallitukseen omista puolueistaan, lupasivat silti, etteivät ehdota hallitukseen sellaisia henkiöitä joita me emme hyväksysyi. Pidän nyt tehtävääni tässä suhteessa päättyneenä. Woitaisiin valita joku toinen ehkä jatkamaan hallituksen muodostamista

Kuusinen: Tokoita ei voi moittia epäonnistumisesta, sillä hän on täyttänyt tehtävänsä hyvin, siten kuin se on ollut mahdollista. Oletetut mahdollisuudet eivät ole toteutuneet. Olisi nyt vielä se mahdollisuus, että neuvottelu porvarillisten  puolueitten kanssa, tähän asti kun on vaan neuvoteltu yksinäisten porvarillisten kanssa, ja kokoomushallituksen muodostamisen sillä perusteella tai sitten jättää hallituksen muodostamisen kokonaan porvareille. […]

Tokoin yritys muodostaa hallitusta on epäonnistunut, en näe muuta mahdollisuutta kuin antaa porvariston itse muodostaa hallitus. […]

Laherma: Kyllä. Wenäläiset viranomaiset ilmoittivat, etteivät hyväksy sellaista hallitusta, joka ei saa meidän suostumustamme.

Manner: Ilmoitti yhtyvänsä Kuusisen ehdotukseen.

Turkia: Olisi ilmoitettava porvarien delegatsioonille, että elleivät hyväksy meidän ehdotustamme, niin emme ota ollenkaan osaa hallituksen muodostamiseen. […]

Gylling: Olisi ryhdyttävä neuvotteluihin porvarien kanssa.. […] Woitaisiin antaa Tokoille valtuus neuvotella porvarillisten puolueiden kanssa. […]

Tokoi: En lähde jatkamaan neuvotteluja enää. Porvarit eivät kyllä uskalla hallituksessa ollessaan kieltäytyä tärkeimpien lakiehdotusten vahvistamisesta. Annettakoon hallitus kokonaan porvareille.

Wuoristo: Vastusti neuvottelujen jatkamista.

Laakkonen: Eilen päätettiin hyljätä se ajatus, ettei porvareille hallitusta jätetä. Jäi ainoastaan kaksi mahdollisuutta, joko punanen tai kokoomushallitus. Siis neuvotteluja jatkettava kokoomushallituksen muodostamiseksi. […]

Tokoi: Ilmoitti puheenjohtajan sitä erittäin kysyttyä ettei jatka enää jatka neuvotteluja, sen menettelyn jälkeen, jota porvarit olivat harjoittaneet. Uskoi että porvarit kyllä tulisivat hyväksymään Gyllingin ehdotuksen mukaisen toiminnan. Ilmoitetaan Kroffille, ettemme osa osaa hallitukseen. […]

Wiik: Piti punasen senaatin muodostamista mahdollisena katsoen, että jos Puolueneuvosto jättäisi sen porvarien haltuun, emme voisi puolustaa itseämme.

Tokoi: Turkian ehdottaman toimenpide on tarpeeton tai suorastaan mahdotonkin, sillä ne porvarillisten puolueiden jäsenet joilta olen tiedustellut, eivät voi yhtyä hallitukseen ilman puolueittensa lupaa. Siis Turkian ehdotus sisältää sitä, että olisi pyydettävä porvarillisten puolueiden ryhmien suostumusta.

Kuusinen: Oli Turkian ehdotuksesta samaa mieltä kuin Tokoi.

Tanner: Ihmetteli sitä, että kun porvarien kanssa on neuvoteltu tähän asti. Ennen vallankumousta ja sen jälkeenkin pari kolme päivää yhtämittaa ja nyt vasta tulee periaatteet esteeksi. Ainoa oikea menettelytapa, kaiken tehdyn ja tapahtuneen jälkeen, on mennä kuulemaan mitä porvareilla on sanottavaa ja esittää heille omat ehdotuksemme ja tehdä sitten omat päätöksemme sen mukaan. Täten voitaisiin saada kokoomushallitus muodostettua. […]

Tokoi: Tahdon ilmoittaa vielä kerran, että en tule jatkamaan neuvotteluja missään tapauksessa. Jos haluatte neuvotteluja jatkaa, niin valitkaa joku toinen minun tilalleni. En kannata neuvotteluja asiain nykyisellä kannalla ollen. […]

Gylling: Olisi vielä päätettävä mitä ohjeita annetaan Puoluetoimikunnalle siltä varalta elleivät porvarilliset puolueet hallitusta muodostaisi

PTK, 28. – 30.10.1917 Helsingissä:

Waltiollinen tilanne:

Kuusinen: […] Vaalit päättyivät meille odottamattomasti. Saimme vähemmistön. Nyt on vaarna, että saavuttamamme voitot ja myös vastaisuudessa parannukset voidaan menettää ellei olla kyllin valveilla. Porvaristo on viimeaikoina käynyt erittäin röyhkeäksi. Köyhälistön työttömyys kasvaa samassa mitassa. […] Waalien tällä tavalla päätyttyä on köyhälistön luottamus parlamenttaariseen toimintaan horjunut. […] Todennäköisesti on meilläkin lähestymässä suuret ja merkitykselliset tapahtumat, jolloin millä hetkellä tahansa joukot voivat ryhtyä toimimaan omin päin, ottamatta huomioon keskusjärjestön ohjeita. […]

Salin: Tuntuisi luonnollisemmalta, ettei otettaisi ollenkaan osaa valtakirjain tarkastukseen. Se olisi luopumista heinäkuun 18 päivän laista jos viemme valtakirjamme väliaikaisen hallituksen asettamalle virkamiehelle. Ilmoitettakoon porvareille, että vaan sillä ehdolla otamme osaa Eduskunnan työhön, jos edellisen istuntokauden päätökset kaikki vahvistetaan. Elelivät hyväksy, niin syntyy asiallinen pohja kansalliskokouksen kokoontumisvaatimukselle. […]

Turkia: Puoluetoimikunta käsitellyt kysymystä onko mentävä eduskuntaan vai eikö? Tultiin siihen tulokseen, että on mentävä kun kerran vaaleihinkin osaa. Ellei mentäisi Eduskuntaan ei saisi siellä kauan olla porvaritkaan.  Kansa ajaisi ne sieltä pois.

Sirola: Ei olisi vietävä valtakirjoja väliaikaisen hallituksen asettamalle virkamiehelle. […] Omaa miestä ei puheenjohtajaksi, se voisi joutua mahdottomaan asemaan. […]

Turkia: Salinin ehdotus olisi suorastaan vallankumouksen tielle lähtemistä. Samaa tietää Puoluetoimikunnankin ehdotus.

Kokous 30 päivänä lokakuuta 1917:

Puheenjohtaja: Waliokunta ehdottaa, että elintarveasiaa koskeva osa jätettäisiin pois tästä mietinnöstä […]

Tokoi: Hyväksyn mietinnön pääpiirteissään. Lisäksi huomautan eräistä seikoista. Nälkä ja kurjuus paikoitti Ammattijärjestön valtuuston tekemään tunnetun vaatimuksensa senaatille elintarveasiassa. […] Neuvoston olisi jo nyt annettava jonkinlainen lausunto ikään kuin evästyksenä Ammattijärjestön valtuustolle. […]

Hurmevaara: Yleensä joukoissa vallalla se käsitys, että on lähdettävä kaduille 1. pnä marraskuuta ellei senaatilta saada tyydyttävää vastausta. Uskon sen saatavan estettyä, jos ryhdytään pontevasti toimiin puoluejohdon taholta. […]

Tuomi: Heti vaalien ohi mentyä olisi ollut puoluejohdon taholta ryhdyttävä ponteviin toimiin elintarve y.m. tärkeitä kysymyksiä, mutta se on lyöty laimin. Senaatille tehty välikysymys ei tule tuottamaan mitään apua. Olisi annettava kansalle julistus, jossa kehoitettaisiin vartoamaan kokoontuvan Ammattijärjestön kokouksen toimenpiteitä. […]

• 10.1917: […] …hyväksyttiin lopullisesti ”Me vaadimme” julistuksen sananmuoto.

1918

PTK, 19. – 22.1.1918: Tokoi ei paikalla. SAJ:n edustajana oli Lumivuokko.

Puheenjohtaja: Neuvoston kokouksen päiväjärjestyksessä on kysymys nykyisestä valtiollisesta tilanteesta. Asiasta on puoluetoimikunta antanut tämän kuun 16 päivän lehdessä julistuksen ja toveri Kuusinen on lupautunut käyttämään alustavan puheenvuoron.

Kuusinen: Huomautti, että aikoo esittää vain yksityisiä mielipiteitään, eikä puoluetoimikunnan. Kuvaili syitä tällaisen tilanteen syntymiseen, siihen oli syynä porvariston häikäilemätön riistonhalu. Vaadimme uudistuksia hallitukselta, mutta se ei voi luokkatilanteen vuoksi niitä antaa ja jos se ryhtyisi siihen, niin ei se voisi tyydyttää sittenkään työväestöä […] On ihmeteltävää, että se on edes tämänkin verran uudistuksia puuhannut. Suurkapitalistille jo sekin vähä on kauhistus. […] Porvarit päättivät lujan järjestysvalta juttunsa tosin komeasti, mutta yhtä pulskasti he eivät voi sitä panna täytäntöön. […] Omat kärsimykset ja esimerkit Venäjältä antavat voimia kamppailun kestämiseen. […] Turkian on ollut mahdoton hoitaa yksin niin hyvin asioita silloin, jos olisi ollut tarpeeksi työvoimaa. Ehdottamani vallankumoustoimikunta voisi olla hänen apunaan ja vuorovaikutuksessa järjestyskaartien ja puoluetoimikunnan kanssa. Komiteassa voisi olla niitä jyrkempiä, joilla on parempi usko vallankumouksen onnistumiseen Teoreetikkoja ja parlamentaarikkoja ei siinä tarvita kuten puoluetoimikunnassa on. Sillä muuten voisivat puolueen jyrkimmät ainekset lähteä liikkeelle omin päin. Eduskuntaryhmän olisi myös käännyttävä jonkin verran enempi vasemmalle. Sen suhde puoluetoimikuntaan voisi jäädä määrittelemättä; se voisi olla viisaampaa mahdollisten tulevien tapahtumien varalta.

Sirola: Yhtyi suureksi osaksi Kuusisen lausuntoon. Lisäten että puolueemme on kasvanut suureksi vallankumouspuolueeksi. Olemme olleet tähän asti porvarillinen reformipuolue. Olisi ollut otettava kesällä valta käsiimme esimerkiksi kunnallisella alalla. […] Nyt on puoluelehdissä alkanut erimielisyyttä kysymyksestä punakaartit vaiko sos.-dem. puolue? Pitäisi kysyä, että sekä suunta joka punakaarteilla, vaiko puolueelle oleva,  on puolueessa enemmistönä. Nyt on monen mielessä kysymysmerkkinä se, että onko tehtävä vallankumous demokratiaa vastaan. Huomautti, että punakaartit ovat välttämättömiä työväen luokkataistelun kannalta. […] Koettava pitää puoluetta koossa mahdollisimman kauvan. Sitä tarkoittaa Kuusinenkin. Olemme tällä kertaa huonosti varustautuneet, tietopuolisesti ja aseellisestikin. […] Ryhmän jäsenistä osa ollut oikeistolaisempaa, kuin tällaisena aikana saisi olla. Puoluetoimikunta myös ei ole aikansa tasalla.  Olisi uusittava ja lisättävä voimia etenkin ulkopuolelta eduskunta ryhmän. Ammattijärjestön toimikunta ei kuulu haluava yhtyä ehdotettuun vallankumous komiteaan, joten neuvoston olisi, jos katsoo sen tarpeelliseksi, tällainen komitea asettaa.

Airola: Paljon tärkeämpää kuin se, onko Puoluetoimikunta vai, joku muu määräävänä, olisi ratkaistava kysymys, onko oltava leppymättä sotajalalla hallitusta vastaan vai ei? […]

Rahja: Suomessa taloudellinen tilanne kehittynyt sille asteelle, että vallankumouksellinen mieliala on välttämätön. Puoluetoimikunta on ollut vallankumouksen jarruna. Puoluekokouksen päätöksiä ei edes ole johdonmukaisesti noudatettu. […] Ellei nyt ryhdytä toimenpiteisiin luopuu rohkeimmat jäsenet puolueesta. Porvaristo varustautuu nykyään sos.-dem. ja työväen liikettä vastaan. Nyt on porvaristoa vastaan varustauduttava, kun on aseita saatavissa. Se voi käydä tulevaisuudessa vaikeammaksi. Viime aikainen kokemus osoittaa, että parlamentaarinen toiminta on hylättävä. Siellä vaan kiistelevät parhaat miehet porvariston kanssa, porvaristo ajaa mielipiteitään päätökseen. Nyt on alettava taistella koko eduskuntalaitosta vastaan ja valta työväen käsiin. Lopetettakoon turhat puheet politiikasta ja pääpaino taistelujärjestöjen luomiseen, jotta ne lähitulevaisuudessa kykenevät nousemaan porvarisota vastaan. Jos vaan yhä edelleenkin teemme valistustyötä odottaen mitä tuleman pitää, niin joudumme suohon.

Tähtelä: Maamme työväki on kyllin kumouksellista, liiaksikin, mutta yhteiskunnallsita vallankumousta luomaan se ei vielä ole valmis. Tyytymättömyyden on synnyttänyt elintarvepula, mutta ei tietoinen tarve yhteiskunnalliseen vallankumoukseen. […]

Sundberg: […] On tyytymättömyys puolueen johtajia ja samoin ryhmää vastaan, johtajat nauttivat suuria palkkoja ja lihottavat itseään. Siksi eivät välitä joukkojen mielialasta. Porvariston menettely johtaa joukot vallankumoukseen, mutta johto istuu levollisena. Pian tulevat joukot ajamaan teidät pois täältä. […] Viime puoluekokous ei vastannut ajan henkeä. Johdon on hankittava aseita työväestölle, että ne voivat pitää puolensa porvaristoa vastaan.

Leinonen: Minun kotipaikallani on elintarvepula suuri. Rahja on, kummallista kyllä, saanut joukot kiihtymään, kehottaessaan antamaan runsaasti valuuttaa venäläisille bolsevikeille ja kukistamaan eduskunta ja hallitus, niin kyllä leipää tulee Venäjältä. […]

Aalto: Huomautti Rahjalle, ettei puoluetoimikunta ole jarruttanut, päinvastoin voitaisiin luetella huomattavia saavutuksia luokkataistelusta. Työväestö sitä vastoin ollut välinpitämätöntä, vasta maaliskuusta huomattavimmin liittynyt työväen järjestöihin. Ja jos olisi noudattanut puoluetoimikunnan kehotuksia järjestäytymisen suhteen, olisi puolueemme nyt voimakas, ettei porvaristo uskaltaisi menetellä sillä tavalla, kun se on viime aikoina menetellyt. Viime aikaisia tapahtumia ei kaikkia voida hyväksyä. Ensimmäinen velvollisuutemme on lujan yhtenäisyyden luominen. […] Rahjan ehdotusta yhteiskunnallisesta vallankumouksesta ja eduskunta työn hylkäämisestä en kannata. Ei esimerkiksi elintarvepulaa voida kiväärillä ratkaista. Joukot ovat vallankumouksellisia juuri elintarvekysymyksen takia. […]

Norlund: Työväestö ei ole saanut sanoa sanaansa tärkeimmistä päivän kysymyksistä. Uusi puoluekokous uusien vaalien perusteella on saatava kokoon. Joukot lähtevät kevään puolella liikkeelle se on tosiasia. Lähdetäänkö hajanaisena vai yksimielisenä. […]

Laakso: Minun mielestäni Kuusisen lausunnossa liiaksi liioteltiin työväestön kumouksellista mielialaa. Työväestön kumouksellisuus on hetkellisen kurjuuden synnyttämä vallankumoushumala, joka tulee poistumaan säännöllisten olojen palattua, ja elintarvekurjuuden poistuttua. […] Jos kansalaissotaa ei voida välttää, niin siihen on mentävä, mutta ei keinotekoisesti lähdetä sitä kiihottamaan. […]

Heimonen: […] Ei ole lähdettävä vallankumousta tekemään, joskin meillä on muutamia pyssyjä. Vasta silloin, kun olemme varmat vallan pysymisestä käsissämme. Kasvattakaamme joukot sitä varten.

Tuomi: […] Puolueemme on kasvanut liian nopeasti, joten on ollut vaikea järjestellä, sitä vaatimusten mukaisesti. Ryhmässä on esiintynyt myös sovittelevaa kantaa porvariston suhteen. Puolueen joukossa oikeistossa liian paljon pikkuherroja, joista olisi hyvä päästä. […]

Vesa: Lukeudun nähtävästi oikeistoon, kun en voi hyväksyä erinäisten punakaartilaisten hurjastelua. Sos.-dem. ne ovat vieraita ja vahingollisia. […] Sirolan keinotekoista vallankumousta en hyväksy. Aseellinen toiminta, jota osa Helsinkiläisistä punakaartilaisista ihannoivat, johtaa meidät sellaiseen tilanteeseen, ettemme vuosikymmeniin nouse siitä suosta, johon puolueemme silloin painuisi. […]

Järvinen: […] Tyytymättömyyden syynä suurimmaksi osaksi viljapula, joka on toista kuin yhteiskunnalliseen vallankumoukseen haluaminen. […] Ei voi yhtyä ajatukseen eduskunnan hävittämisestä. Se on Haapalaisen kantaa, jota ei järkevät ihmiset voi kannattaa. […].

Taimi: Puolusti punakaartien toimintaan. […] On väärin hyökätä punakaartien kimppuun. […]

Rantanen: Tässä kokouksessa on kahta lajia osanottajia, sellaisia joilla on aseita ja sellaisia joilla on järkeä. Minulla ei ole kumpaakaan. On moitittu eduskuntaryhmää latteudesta. Se on toiminut puoluekokousten ja sos. -dem. ohjelman mukaisesti, siis moititte itseänne, moittiessanne ryhmän toimintaa. Koko puolueen toiminta on vallankumouksellista. […] On ehdotettu muodostettavaksi vallankumouksellinen punakaarti. Tämä hanke on tuomittu kuolemaan alkuunsa. […]

Turkia: […] Vallankumouksia ei tehdä, ne tulevat, kun niiden aika on. Itse puolestani toivoisin, ettei vallankumous vielä tulisi, sillä olemme vielä valmistautumattomia. Vallankumous, joka rakennetaan vieraaseen voimaan, on onnettomuus. Kunkin maan työväen täytyy tulla itse toimeen porvarien kanssa. Ja vaikka voisimmekin suorittaa vallankumouksen on ensi otettava selvää voimmeko pitää vallan käsissämme. […] Jos yhteiskunnallinen vallankumous tulee, menemme mukaan, mutta emme lähde sitä tekemään. […]

Lumivuokko: Puoluetoimikunnan julistuksessa on ehdotettu vallan jakamista punakaartien ja Ammattijärjestön toimikunnan kesken, niin ilmoitan, että Ammattijärjestön toimikunta ei suostu ottamaan tuollaista vallanjakoa käsiinsä. Tämä ei silti tiedä sitä, ettemme ottaisi osaa vallankumoukseen jos se tulee. […]

Rahja: […] Suomessa on työväenluokalla paljon paremmat vallankumousteko mahdollisuudet kuin muualla. Mutta täällä on pelkuruutta. Rohkeutta täällä puuttuu työväestöltä. Selvä peli, joko valta itsellemme, tai avustakaamme rehellisesti porvarien politiikkaa. […]

Sirola: Täällä käytetyt puheenvuorot ovat masentavia. Ei ole koetettukaan arvioida nykyistä tilannetta. […] On myös sanottu, että vallankumousta ei voisi tehdä kun on nälkä. Nälästä se on kaikkina aikoina alkanut. Puolueneuvoston täytyy ottaa valta käsiin, vaikka säännöt olisivatkin toisin. Kumous aikoina täytyy sääntöjen ja ohjelmien väistyä, jos työväen luokan etu sitä vaatii. […]

Härmä: Työväestö on tyytymätön ja sen vuoksi on sen varustauduttava, kaiken mahdollisuuden varalta. Sosialistinen hallitus ainakin yrittäisi asemaa huojentaa. […]

20.1.1918:

Jatkettiin eilen kesken jäänyttä kysymystä.

Kivisalo: On tässä kokouksessa sanottava selvästi suhteemme punakaarteihin. Rauhallinen parlamentaarinen työ. Ei lähdettävä seikkailupolitiikkaa ajamaan etenkin kun tuntuu, että porvarilliset ovat tässä pelissä, koittaen houkutella työläisiä anarkistisiin tekoihin. Sellaisilla tehdään hyötyä vaan porvareille. Selvä Sos. –dem. luokkataistelupolitiikka ainoa hyväksyttävä puolueemme menettelytavaksi. […] Elintarpeiden tarkastuksen takia ei myös vallankumousta tarvita. Hallituksen voimme kukistaa ilma vallankumoustakin, puhtaasti parlamentaarista tietä ja ehkä uusissa vaaleissakin. […] Ellemme uskalla  suoraan lähteä vallankumouksen tielle, niin silloin sanokaamme suoraan itsemme irti anarkisteista ja hulikaanitekoja suosivista. ”Me vaadimme” –ohjelman suhteen olisi sanottava yhtä ja toista, vallankumousta ei sen läpiviemiseksi tarvita. Saavutettuja etuja lujitettava silläkin uhalla, että osa sitä vallankumous ainesta voi meistä luopua., ja ryhtyä omin päin toimiin. Puoluetoimikunta on pidettävä vastuussa.

Penttala: […] Talonpoikaisluokka on tyytymätön rahaporvaristolle ja tulevat lähimmässä tulevaisuudessa nousemaan kapinaan ylimystö porvaria vastaan, mutta ei yhteiskunnallista vallankumousta suorittamaan enempää kuin työväestökään. […] Punasen hallituksen kukistaisivat omat joukkomme, se kun ei voisi täyttää työväen vaatimuksia.

Manner: […] Vallankumouksellinen kysyntä näkyy olevan suurempi etelä Suomessa kuin pohjoispuolella. Yleinen kumouksellisen liikkeen puhkeaminen ei siis näytä olevan lähipäivien asia.  Mutta on todennäköistä, että jos kumoukselliset joukot alkavat liikehtiä etelässä, tulenevat siihen liittymään muidenkin, rauhallisempien seutujen työläiset, etenkin torppariväestö jos sen luokan vapauttaminen tulee vallankumouksen ohjelmaksi. On sanottu, että pohjanmaalla on suuri uudistus halu, samoin etelässä, mutta erotus on siinä, ettei täällä luoteta niiden saamiseen nykyään, ellei porvareita siihen pakoteta. […] Uskoi työväenluokan koko maassa olevan kumouksellista, ainakin demokraattisessa mielessä. […] Olosuhteitten pakosta tulee meilläkin tempautumaan mukaan nekin työläisjoukot, jotka eivät varsinaisesti luota aseelliseen toimintaan. Tältä varalta on suunniteltava toimenpiteet. Jos osa lähtee vallankumouksen tielle, emme voi sitä porvarien kanssa vastustamaan. […]

Toivonen: Kuulun niihin, jotka vastaan hangotellen lähtemään vallankumoukseen. Mutta jos joukot lähtevät liikkeelle, tulevat työläiset, rauhallisen suunnan puolustajatkin liittymään mukaan. […] Elintarvepulan selvittäminen olisi tarpeen mielten rauhoittamiseksi. […]

Murto: […] En voi hyväksyä sitäkään, että vaan vanhoja saavutuksia olisi turvattava, sillä työväen liikkeen on pyrittävä aina eteenpäin. On puhuttu yhtenäisestä menettelystä. On oltava mukana, jos vallankumouksellinen liike syntyy, kuten uskon. […]

Heinonen: On kysytty onko vallankumous ovella. On vastattava, että todennäköisesti. […]

Aalto: Päätöstä tehtäessä on meidän otettava huomioon ulkonaiset olosuhteet. Sota on riehumassa vielä ja voi vaikuttaa meidän sisäisiin oloihimme, voisivat lähettää ehkä sotavoimiansa tänne jollain tekosyyllä. Tällaisessa tapauksessa kärisimme seurauksista. Porvaristo on kyllä valmis tällaiseenkin. […]

21.1.1918:

Mietintö: Menettelytapa tällä hetkellä:

[…] 39 §: Työväenjärjestöjen neuvottelukokous: […] päätti puolueneuvosto, että helmikuun 10 p. (laskiaissunnuntai) ja sitä sitä seuraavina päivinä pidetään suuri neuvottelukokous, johon järjestäytynyt työväki voi lähettää edustajia joka suunnasta. Tuon kokouksen tehtävänä on tarkoin selvittää luokkataistelutilanne maassa ja sen eri osissa ja antaa lausuntonsa aseman vaatimista toimenpiteistä ja menettelytavoista. […] Kokouspaikaksi määrää neuvosto Tampereen. […]

Vallan valtaamiskysymys: Puolueneuvosto katsoo, että porvariston mustain taantumispyrkimysten torjumiseksi ja työväen etujen valvomiseksi voi käydä välttämättömäksi, että ehkä jo lähiaikoinakin, ottaa valta työväen käsiin ja jättää Toimeenpanevan komitean tehtäväksi antaa järjestöille tarpeelliset ohjeet, mitä tällöin on huomioon otettava. […]

Suhde hallitukseen (Neuvoston vastaus Airolan kysymykseen): Puolueneuvosto katsoo, että sos. –dem. eduskuntaryhmän on nykyiseen hallitukseen oltava leppymättömässä vastarinnassa, ahdisteltava sitä kaikilla parlamentaarisen toiminnan tarjoamilla keinoilla ja kiellettävä siltä varat.

Hallituksen muodostaminen (Päätösehdotus valtiollisen kokoomushallituspuuhan johdosta): Puolueneuvosto katsoo, että niin kuin tilanne maassamme on kehittynyt, on vain erittäin vähäiseksi katsottava se mahdollisuus, että puolueemme voisi muodostaa sellaisen parlamentaarisen hallituksen, josta viime puoluekokouksen päätöksessä puhutaan. Jos kuitenkin sellainen tilaisuus tarjoutuisi, voidaan se muodostaa vain sellaisen ohjelman perusteella, joka tyydyttää maan köyhälistön nykyisiä vaatimuksia ja on viipymättä toteutettavissa, niin ettei köyhälistö joutuisi mitenkään sen hallituksen suhteen pettymään. […]

(Viikin ehdotus): Jos vallan ottaminen työväen käsiin näyttää olevan ainoa keino  työväen pelastamiseksi yhä voimistuvan taantumuksen kynsistä, ja jos silloin näyttää mahdollisuus ottaa ja säilyttää tämä valta ainakin niin kauan, kuin sanotun  päämäärän saavuttaminen on tarpeellista, on puoluetoimikunnan heti kutsuttava Puolueneuvosto koolle asiasta päättämään siinä järjestyksessä, kuin viime ylimääräisen puoluekokouksen päätös edellyttää. […]

(Käytiin keskustelu asian johdosta)

Sirola: […] Sosialidemokratia on syvennettävä joukkojen tietoon. Sosialidemokratiaa voidaan tulkita monella tavalla. Epäilyksiä, että vallankumous puuhien takana olisi jotain epäilyttävää, selitti, että työväen tulee saada purkaa itsensä. Kumousliike pakoittaa puolueen toimitsijoita liikkeelle agiteeraamaan. Työläisjoukot voivat mennä hajalle, jollei se itse huolehdi siitä. Epäili sen ohella neuvottelukokouksen kumouksellisuutta, mutta tietoisuus selvittää asiaa. Kaartin ylipäällikön tiedonannot osoittanevat, että tapaukset menevät ohitsemme, voi sattua niin, että kaikki lahtarikaartit laillistetaan ja silloin on sota valmis. […] Olenkin ehkä intoilia, niin ymmärrätte kai oikein sentään. Joukot ajavat meitä eteenpäin, eikä niitä voida vastustaa. Nykyisestä taistelusta ei ehkä vielä tule ratkaisevaa taistelua. Mutta meidän tulee pelastaa, mikä pelastettavissa on. Venäjällä on pidetty suuria neuvostojen kokouksia. Antakaamme nyt työläisten itse puhua. […]

Päätökseksi tuli, että Neuvottelukokous kutsutaan koolle. […]

4. kappale. Toimeenpaneva komitea: […]

Gylling: En hyväksy mietintöä siinä kohdin, jossa tarkoitetaan puoluetoimikunnan rinnalle eri organin muodostamista, jos asetetaan sellainen, niin ainoastaan puoletoimikunta kantaa vastuun siitä, mitä tehdään ja päätetään. Järjestysäännötkin estävät toisenlaisen menettelyn.

Kuusinen: Työväen liikkeen kokoomisen takia tarvitaan tällainen rinnakkaisorgaani. Ellei neuvosto tähän suostu, niin on valittava uusi puoluetoimikunta. Gylling ei ole joutunut niin läheisesti tekemisiin vallankumousliikkeen kanssa, että tuntisi asemaa.  Olojen kehitys vaatii nyt erilaisia toimenpiteitä. Hajaannuksen välttämiseksi olen valmis luopumaan puoluetoimikunnan jäsenyydestä. […]

Gylling: Otettakoon puoluetoimikuntaan lisävoimia jyrkempien vasemmistolaisten taholta, sitten saadaan oloissa korjaus.

Leinonen: Kun kaarteja alettiin perustaa, otti puoluetoimikunta johdon käsiinsä kuten tulikin. Ja nyt uhkaavat livistää. Se ei saa tapahtua. Valitaan apua teille jos tarvitsette.

Huotari, Anton: Puolueen perustuslaki estää meitä luovuttamasta määräysvaltaa jollekin muulle, kuin puoluetoimikunnalle. Vaan siten voimme puolustaa yhtenäisyyttä, mutta Sirolan ja Kuusisen mukaan hajotetaan puoluetta. […]

Rahja: Poikkeukselliset olot vaativat myös erikoisia poikkeuksellisia elimiä. Puoluetoimikunta on valittu toisenlaisia toimia varten, ei vallankumousta varten. Kannatan siis erityisen vallankumous komitean valitsemista. Käytännöllinen tarve vaatii sitä. Tällaisen komitean tehtävä tulisi olla sotakomiteana, joka määräisi miten olisi vallankumouksen puhjettua meneteltävä. Ja sen määräyksiä olisi vallankumouksellisten joukkojen toteltava. Sillä olisi mahdollisuus perehtyä tilanteeseen paremmin kuin puoluetoimikunnan. Sitä siis tarvitaan onnelliseen tulokseen pääsemiseksi, luokkien välisessä aseellisessa kamppailussa. Luetteli esimerkkejä vallankumous tilanteen asettamista vaatimuksista.

Kuusinen: Puoluetoimikunnalta ei tarvitse ottaa pois sille kuuluvaa valtaa. Julistuksessa se on tosin epäselvästi sanottu. […]

Pärssinen: En voi hyväksyä puolueen johtoon kahta samanlaisilla valtuuksilla valittua elintä.  On vaarallista lähteä tälle tielle. […]

Sirola: Kummasteli, että vastustetaan puoluetoimikunnan vastuun siirtämistä toiselle elimelle. Tämä on kapinettikysymys, ellei neuvosto, joka nyt edustaa puoluetta, suostu puoluetoimikunnan ehdotukseen on seuraus, että puoluetoimikunta eroaa. […] Luotakoon sellainen elin, joka kaikkien tapausten varalta voi olla valmiina. Ellette suostu puoluetoimikunnan vaatimuksiin, niin käsittää puoluetoimikunta sen epäluottamukseksi, joka tietää sen uusimista.

Tähtelä: Yhä enempi tulen vakuuttuneeksi, että puoluetoimikuntaa ei voida vapauttaa puolueasiain johdosta. Rahjan puhe sai minut siitä yhä enempi vakuuttuneeksi. Jos nyt puoluetoimikunta syrjäytettäisiin, saisi se joukot ymmälle. Se olisi ikään kuin konkurssijulistus. Puoluetoimikunta ikäänkuin tunnustaa tähän astisen toiminnan olleen epäonnistunutta.

Norlund: Olen sillä kannalla, että vallankumoukseen on varustauduttava. Jo suurlakon aikana asetti puoluetoimikunta Vallankumouksellisen keskusneuvoston, jolle siirti valtaansa, eikä sitä moitittu siitä. Suurlakossa tosin epäonnistuttiin. Seuraavassa kamppailussa ei saada valmistamattomuuden takia epäonnistua. Siksi on varustauduttava ja mietintö tarkoittaa juuri sitä. […]

Aalto: Puolueen johto tarvitsee lisävoimia, mutta jos mietintö tällaisenaan hyväksytään, tulisi muodostettavaksi erityinen täydellisillä valtuuksilla toimiva elin. Sitä ei voi sallia ja niin käsittää A. järj. toimikuntakin asian, kieltäytyessään sellaiselle toimikunnalle valtaansa jakamasta. Valittakoon komitea, mutta se ei saa ryhtyä mihinkään, työväestölle tärkeisiin toimenpiteisiin, ilman puoluetoimikunnan lupaa.

Koivusalo: Komitea voidaan kyllä valita, mutta vain avuksi puoluetoimikunnalle ja sen määräysvallan alaisena. Ja puoluetoimikunnan tulisi esiintyä tarmokkaammin kuin tähän asti. Annettava puoluetoimikunnalle valta erottaa puolueesta sellaiset, jotka eivät alistu puolueen periaatteiden ja päätösten mukaisiin menettelytapoihin […]

Sirola: Selosti valiokunnassa ilmenneitä eri mielipiteitä. Suurlakon aikana valittu vallankumouskeskusneuvosto oli ”täydennys komitea”, johon puoluetoimikunnan lisäksi valittiin muutamia jäseniä ja se oli huono elin. Tätä välttääkseen on tarpeen erityisen täysivaltaisen elimen asettaminen. Puoluetoimikunta ei kykene siihen. Vastusti Norlundin ehdotusta.

Blomqvist: Sirolan lausunnon johdosta huomautti, että nyt tarvitaan auktoriteettia ja sitä on puoluetoimikunnalla. Jos se eroaa, katoaa joukoista luottamus kokonaan sos. –dem. puoluetta kohtaan. Olisin halunnut lisätä voimia puoluetoimikuntaan.

Harjula: Puoluetoimikunnan jäsenistä Sirola ja Kuusinen ovat toisella kannalla. Gylling ja Viik toisella. Puolueneuvoston on nyt ratkaistava näiden välillä. Sirola väitti, että ellei puoluetoimikunta saa luovuttaa valtaansa, niin he eroavat. Me emme missään tapauksessa voi, Sirolan diplomaattisista kieräilyistä huolimatta, antaa puolueessa määräysvaltaa muille, kuin puoluetoimikunnalle, joka on puolueen toimeenpaneva orgaani. […]

Kuusinen: Mietinnössä oleva sanamuoto ei sido komiteaa puoluetoimikunnan määräysvallan alaiseksi. Me luovumme, ellei ehdotustamme hyväksytä, kyllä Harjula sen voi uskoa.

Aalto: Kuusisen lausunto osittaa, että tehtäköön puoleen tai toiseen, niin puoluetoimikunnan jäsenistä puolet eroaa. Siis harkittava, mikä on puolueelle edullisempaa. Ei kahta samanlaisilla valtuuksilla varustettua elintä. Se synnyttää sekaannusta. […]

Mietinnön puolesta äänestivät seuraavat 15: […] Vastalauseen puolesta äänestivät seuraavat 18: […] Joten vastalause tuli hyväksytyksi tässä kohdin. […]

Sirola: Ilmoitan luopuvani puoluetoimikunnan jäsenyydestä, äskeisen päätöksen johdosta. […]

Kuusinen, Eloranta ja Manner yhtyivät Sirolan ilmoitukseen. […]

Turkia: Huomautti, että jos Manner y.m. eivät suostu toimimaan puoluetoimikun-nassa, niin on minunkin erottava. Voitte siis ajatella uutta puoluesihteeriä.

22.1.1918:

Gylling: Ilmoitti sen jälkeen, kun useita jäseniä on eronnut puoluetoimikunnasta, on puoluetoimikunta valittava kokonaan uudestaan, sillä loputkin eroavat. Olisi puoluetoimikunta valittava suurilukuisempi kuin tähän asti, jotta se voisi toimia jaostoina. […] Puoluetoimikunta saatava vasemmistolaisemmaksi, sen sijaan, että se nyt on päinvastoin.[…]

Järvi: Ei myönnetä eroa. Oli pahoillaan siitä tyranni vallasta, jota Helsinkiläiset puoluetoimikunnan jäsenet, jopa puoluesihteerikin eilen harjoitti. Mutta jääköön toiseen aikaan tilinteko siitä. […]

Viik: Olisi koettava saada kompromissi enemmistön ja vähemmistön välillä. Ehkä selkenisi siten, että valittaisiin vallankumouksellinen neuvosto, puoluetoimikunnan avuksi, yhdessä sen kanssa neuvottelemaan.

Turkia: Kuusisen y.m. puoluetoimikunnan jäsenten eroaminen jakaisi puolueen kahtia, jotka jäävät, saavat oikeistolaisen nimen. Olen ilmoittanut eroavani sentakia, etten jaksa uusien jäsenien kanssa toimia. Eroavat ovat yökykyisiä. Puoluetoimikunnan jäsenyys on epäkiitollinen. Kannatan Viikin ehdotusta.

Puheenjohtaja: Gylling on ehdottanut, että asia lähetettäisiin valiokuntaan sovittelua varten, ja sen pohjalta päätettäisiin myöhemmin ja Viikin ehdotus, että valittava valtuuskunta nyt heti, erinäisiä ehtoja asettamatta. […]

Äänestyksessä Gyllingin ehdotus sai 14 ääntä ja Viikin ehdotus 5 ääntä, joten Gyllingin ehdotus tuli päätökseksi. [..]

Puoluetoimikunnan jäsenet: Valiokunnan mietintö.: Että poikkeuksellisten olojen vuoksi valitaan puoluetoimikuntaan ensi puoluekokoukseen 12 jäsentä. […]

Turkia: Tyydyttää täysin muuten, mutta minulle pitäisi myöntää vapaus, sillä minua vastaan on oppositsiooni, siksi että olen joutunut olemaan tulessa enempi kuin muut. Sitä paitsi olen sairaloinnen ylivoimaisista ponnistuksista. Tulee saada levätä. siis haluan vapautta. […]

Sirola: Turkiaa tarvitaan muun muassa puoluekokouksen valmistelutöihin. […]

Hyväksyttiin yksimielisesti valiokunnan ehdotus.

PTK, 3.2.1918:

[…] Suomen Ammattijärjestön toimikunta: Tokoi.

Manner: […] Pääasiassa on kokous kutsuttu koolle nykyisen tilanteen aiheuttaman Työväen Pääneuvoston valintaa varten. […]

Mäkelin: Olen sitä mieltä, että se mikä on tapahtunut, on tapahtunut olojen pakosta. Jo suurlakon aikana olisi ollut tämä tehtävä. […]

Airola: En ole juuri samalla kannalla kuin Mäkelin. Olen siinä uskossa, että porvaristo olisi voitu pakottaa kompromissiin, jos olisi oltu leppymättömiä; opposistsiooissa eduskunnassa ja yleensäkin, eikä olisi tarvinnut turvautua näin väkivaltaisiin keinoihin. Joukot, jotka ovat vast’ikään liittyneet mukaan ovat vaarassa harhautua tekoihin, jotka ovat vieraita sosiali demokratialle. […] Samoin on hyljättävä raat kostomurhat. On tapahtunut, että aseettomia vankeja murhataan katsomatta onko se vanhus, nuorukainen tai muu, kun se vaan katostaan viholliseksi.  […]

Kirves: […] Olen muuten Airolan kannalla. […] Aseelliset joukot ovat toimeenpanevaa valtaa, eikä heille siis voida antaa määräävää valtaa hallituksessa. Elintarvekysymykseen täytyy huomiota kiinnitettävä. […]

Murto: […] Hallitus on Helsinkiläisistä, ja nyt tulisi Pääneuvostossa myös määräysvalta myös Helsinkiläisille. Olisi järjestettävä, siten että lisätään, Pääneuvoston jäsenien lukumäärää, jolloin saataisiin maaseudun edustus suhteelliseksi. […]

Kuusinen: […] Senaatin vangitseminen olisi ollut tarpeen, mutta koneisto ei toiminut kuten oli aiottu. Oli uutta koko tapahtuma, siksi ymmärrettävä asia. Lakko aiotaan lopettaa ensi yönä. Lakko oli välttämätön punakaartien mobilisoimisen takia. Anarkia on meille vaarallinen ja sitä on vastustettava, osaksi ankaruudella, mutta enemmin reformeilla joita on jo alulle pantu. Ne tulevat rauhoittamaan joukkoja vähitellen. Asema on vakava, mutta luottamusta herättävä. Sotakysym. Elintarvekysymys ja rahakysymys vaikeimmat. Kun ne saadaan järjestymään, järjestyvät olot itsestään. Leipä kysymys vaikein mutta saatanee sekin järjestettyä paremmin kuin porvariston vallassa ollessa. […] Hyvältä asema näyttää nykyään, joskin ehdotonta varmuutta ei vielä ole olemassa. […] On ajateltu laatia kansanvaltainen valtiomuoto, joka jätetään kansan äänestyksen alaiseksi samalla, kun viime aikoina annetut tärkeimmät laitkin. Sen valtiomuodon mukaan valittaisiin eduskunta, joka alkaisi toimimaan. […]

Saarikivi: Liike aloitettiin oikealla ajalla. Mutta hallituksen nimessä annetut lait pitäisi saada nopeasti joukkojen tietoon ja että ne saavat niitä harkita tyydyttävätkö ne heitä. […]

Manner: Ilmoitti, että ruotsalaisten taholta Erik Mannelin ja John Vestesson sekä Lusina Hagman ovat tiedustelleet, eikö voitaisi alkaa rauhanneuvottelut kansalaissodan lopettamiseksi. […] Sitä paitsi ilmoitin, etten suosi salaista diplomatiaa, joten heidän on tehtävä kirjallinen ilmoitus Kansavaltuutetuille tai Puolueneuvostolle. Olivat ilmoittaneet olevansa varmoja voitosta. Samoin olemme mekin varmoja voitostamme. […]

Turkia: Eräät puhujat huomauttaneet taistelun jyrkkyydestä. Olen ollut sitä mieltä, ettei aseellisten joukkojen edustus saisi tulla kysymykseen hallituksessa. […] Anarkistisia väkivallan tekoja emme hyväksy ja on ryhdyttävä ottamaan selvää tällaisten tekojen tekijöistä. […] Puoluetoimikunta on puolueneuvoston valitsema nykyisessä kokoonpanossa, siis edustaa koko maata. Ei olisi viisasta asettaa Pääneuvostoa kovin suureksi, sen toiminta käy kankeaksi.

Airola: Rauhanneuvottelut ovat porvaristolle tärkeitä nyt kun ovat häviöllä. Eräät porvarit ovat jo tiedustelleet sovinnon mahdollisuutta. […]

Vuoristo: Viipurin työväestö pitää ehdotettua Pääneuvoston kokoonpanoa epäonnistuneena. jokaiselle vaalipiirille saatava suhteellinen edustus siinä. Mutta tällä hetkellä ei tahdota muutoksia ennenkuin asema selviää. Kuusinen on kuvaillut asemaa liian optimisena. […]

 Puheenjohtaja: Esitetään valiokunnan mietintö.

Esitti Mäkelin seuraavan sisältöisenä: […]

Puolueneuvosto toteaa, että Suomessa on puhjennut vallankumous, jolla on yhteiskunnallisen kumouksen luonne. Nälkiintyneenä, sorrettuina ja aseellisen uhan alaisina on työväen luokka noussut varjelemaan elämisensä edellytystä, tahtoen tässä tarkoituksessa muuttaa yhteiskuntaa ja valtio järjestyksen perusteita kansanvaltaisemmaksi. Puolueneuvosto hyväksyy tämän liikkeen historiallisen välttämättömyyden ja kehottaa maan työväestöä sitä tarmokkaasti edistämään.

Puolueneuvosto tunnustaa Kansanvaltuuskunnan vallankumoushallitukseksi ja hyväksyy tämän hallituksen kaikki tähänastiset toimenpiteet. Näin hyväksyy se myös ne lait mitkä Kansanvaltuuskunta on laatinut ja julkaissut. Kuitenkin Puolueneuvosto vaatii, että julkaistut vallankumouslait, kuin myöskin vasta julkistettavat lait, ovat asetettavat, sitten kuin siihen tilaisuutta tarjoutuu, kansan äänestyksellä lopullisesti hyväksyttäväksi. Siihen asti kunnes tämä eri lakeihin nähden voi tapahtua, olkoon niillä velvoittava voima kaikkiin Suomen kansalaisiin nähden.

Kunnes olot on saatu siinä määrin järjestetyksi, että kansan edustuslaitos voidaan yleisellä äänioikeudella valita, asettaa lakeja laatimaan ja Kansanvaltuuskunnan toimintaa valvomaan, sekä yhdessä sen kanssa hallitusasioita hoitamaan Työväen Pääneuvosto, jolle vallankumousaikana on kuuluva maan valtiovalta.

Työväen Pääneuvostoon kuuluu 40 jäsentä. […]

4 päivänä kokous: […]

Puheenjohtaja: Yleiskeskustelu päättyi eilen. Valiokunnan mietintö, koskeva nykyistä tilannetta, esitetään nyt yksityiskohtaiseen käsittelyyn. […]