Oskari Tokoi

(1873-1963)

TEOKSIA, ARTIKKELEITA

KIRJASET, TEOKSET

Piirteitä maatalouskysymyksestämme. Osuuskunta Kehitys. Pori 1911.

PIIRTEITÄ MAATALOUSKYSYMYKSESTÄMME

Torpparien asia ratkaisun edessä: Sos.-dem. puolueen maatalouskomitean toimeksiannosta kirjoittanut O. Tokoi. Suomen sos.-dem. Puolueen vaalikirjasia. Työväen kirjapaino. Helsinki 1916/1915. (Työväen Arkisto)

TORPAPRIN ASIATokoi_01

 

Maanpakolaisen muistelmia 1948

Isänsä muistiinpanojen perusteella kirjoittanut Irene Tokoi. Kuvitettu Tammi, Helsinki 1947.

Tokoin eduskunnalle luovuttamien papereiden joukossa ei ole minkäänlaisia Tokoin muistiinpanoja. Lauri Sylvesterin poika Lauri O. Tokoi esittää näkemyksenään, että Aune Irene olisi kirjoittanut tekstin haastattelujen perusteella.

Maanpakolaisen muistelmia 1948 OCR small

Lukijalle:

”Ystäväni ovat minua usein kehottaneet kirjoittamaan ja julkaisemaan elämäni taipaleella kerääntyneet muistelmat ja kokemukset. Suomen sisällissodan jälkeen aika ei ollut tähän sopiva. Sittemmin olin niin kiinni jokapäiväisessä työssäni, ettei ollut tilaisuutta menneiden muistelemiseen. Kesällä v. 1938 ystäväni, tohtori Heikki Waris käydessään luonani esitti minulle muistelmieni julkaisemisesta sangen velvoittavan kehoituksen, koska ani harva Suomen työväenliikkeen uranuurtaja ja siinä aikaisessa vaiheessa toiminut henkilö on jättänyt jälkeensä yhtenäistä muistelmakokoelmaa. Tämän kehotuksen johdosta ryhdyinkin kirjoittamaan muistojani talteen sekä kokoamaan kaikkea sitä, mikä oli jo aikaisemmin kirjoitettu tai sisältyi erinäisiin asiakirjoihin. […]

Toivon, että ”Maanpakolaisen muistelmia” tarjoaa lukijalleen jotakin hyödyllistä ja varteenotettavaa taistelussa ihmiskunnan ja erityisesti työväestön vapauden ja paremman elämän puolesta”.

West Townsend 15.2.1947.

Vuonna 1959 teoksesta, (ilman valokuvia) ilmestyi uusi laajenttu painos, joka sisälsi lyhyet kuvaukset Tokoin kolmesta Suomen vierailuista.

Teoksen esipuheessa (maaliskuun 7. päivänä 1959) Tokoi kirjoittaa: Pitkinä maanpakolaisvuosina ja osakseni tulleissa järkyttävissä tapahtumissa oli sittenkin särkynyt jotakin, mikä ei enää ollut yhteen liitettävissä.

Maa tosin oli sama ja sama oli kansakin kokonaisuutena katsoen. minut ja vaimoni otettiin ystävällisesti vastaan, mutta kuten vastaanottopuheissakin korostettiin, tervetulleina vieraina. Se sukupolvi, jonka keskuudessa kerran olin elänyt ja taistellut, oli melkein kokonaan siirtynyt elämän rajan tuolle puolen. J se sukupolvi, jonka vieraiksi saavuimme, ei ollut samanlainen kuin se, josta olin tullut erotetuksi. Vaikka meitä kohdeltiin erinomaisen hyvin ja kaikella arvonannolla, en tavannut enää sitä lämmittävää, sydämellistä ja välitöntä toveruutta, joka ennen yhdisti meitä. Sukupolvi oli minulle ja minä sille vieras. Vuodet olivat rakentaneet muurinsa. Keskustelukin kävi valituin sanoin, mutta ei juuri sisältänyt mitään. Tunsi olevani historiantakaiselta ajalta jonkin erehdyksen vuoksi jäljelle jäänyt haamu, jolla ei ollut sijaa nykyisyydessä.

Minulla ei ollut synnyinmaassa sitä, joka kaikille on tässä maailmassa rakkain, ei ollut kotia, ei läheisiä. […] Vaikka rakastinkin synnyinmaatani ja sen kansaa yhtä paljon kuin ennen ja olin yrittänyt tehdä voitavani sen hyväksi, suhtautumiseni olisi ehkä sittenkin ollut toisenlainen. jos täällä olisi ollut jokin side yhdistämässä. […]

Aikalaisarvosteluja:

”Täysipainoinen muistelmateos”. Nimimerkki JL. Suomen Sosialidemokraatti 17.2.1948

Suomen Sosialidemokraatti194817.02.1948 no 46. Täysipainoinen muistelmateos. OT

”Maanpakolaisen muistelmia”. Nimierkki LT, Lännen Uutiset, Astoria, OR, 30.4.1948

Lännen UUtiset 30.4.1948

”Tokoin täydennetyt muistelmat”. Nimimerkki. Kirjakoi. Suomen sosialidemokraatti, 12.11.1959.

Suomen Sosialidemokraatti 12.11.1959

Sisu, Even Through a Stone Wall: The Autobiography of Oskari Tokoi.

John I. Kolehmainen (Introduction).  R. Speller, New York 1957.

Lauri O. Tokoin mukaan suvun piirissä oli tieto, että Tokoi olisi kirjoittantu käsikirjoituksen, jonka John I. Kolehmainen olisi kääntänyt. Tokoi itse ei ollut tyytyväinen kirjaan siihen tehtyjen laajojen poistojen vuoksi.

Oskari-Tokoi-Sisu-Even-through-a-Stone-Wall-1957-OCR.pdf

Amerikan suomalaisia:

Helsinki 1949.

Amerikan-suomalaisia-Tokoi-1949-OCR-1.pdf

Aikalaisarvosteluja:

”Siirtolaisuuskuvauksia”. Heikki Waris. Historiallinen Aikakausikirja 1949

Historiallinen Aikakauskirja194901.01.1949 no 4. Waris. Amerikansuomalaisia. 1.jpg

Lapsuuteni muistoja I:

Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto. Kuvaus, Veikko Vienoja. Keski-Pohjanmaan sarja 3. Kokkola 1953.

Omistuskirjoitus tekijän omistamassa kappaleessa.

Oskari Tokoi – Lapsuuteni muistoja osa 1 1953 OCR

Aikalaisarvosteluja:

”Oskari Tokoi muistelee lapsuutensa aikoja! Waldemar Rantoja. Kuluttajalehti 13.5.1953

Kuluttajalehti, 13.5.1953 Waldemar Rantoja

”Oskari Tokoin lapsuuden muistot”, Vilho Kyrölä, Keskipohjanmaa 14.5.1953.

Keskipohjanmaa 14.5.1953, Vilho Kyrölä

”Tokoi muistelee Pohjanmaata”. Nimimerkki A.L.-la. Suomen sosialidemokraatti 14.5.1953

Suomen Sosialidemokraatti 14.5.1953

Lapsuuteni muistoja II:

Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto. Keski-Pohjanmaan sarja 3, 2. Kuvaus, Veikko Vienoja. Kokkola 1955.

Oskari-Tokoi-Lapsuuteni-muistoja-osa-2-1955-OCR.pdf

 Eino Isohannille Tokoi valittelee heikkoa konekirjoitustaitoaan ja huonoa suomen kieltään:

”Suomenkieleni on myöskin virheellistä. Se johtuu siitä, että en alkujankaan ole saanut riittävästi koulusivistystä ja toiseksi siitä, että suomenkieli on niin paljon muuttunut sen jälkeen kuin sieltä lähdin. Kielenkäytössäni vieläkin ilmenee keskipohjalainen murre taikka paremminkin sanon kannuslainen murre. Esim. sanassa ”ylämaalaiset”, kannuslainen sanonta olisi ”ylimaalaiset”, mikä merkitsee kokonaan toista taikka sellaista, jotka ovat kulkenee yli maan. Monia muitakin virheitä saattaa olla, joihin pyydän kiinnittämään huomiota”.

Lapsuuteni muistojen käsikirjoitukset Eino Isohannin lisäksi luki ja korjasi julkaisutoimikunnan jäsenen Kannuksen yhteiskoulun suomen kielen lehtori L. Valkama ja editoi maisteri V. Anttila Kotiseutuliitosta. Kirjeessään Keski-Pohjanmaan Liitolle (Eino Isohanni, 10.2.1952):

”[…] Olen korjannut tekstin siten, että murteellisuudet ja omalaatuiset jäävät jäljelle, kun ne muodostavat tyyliä rakentavan tekijän. Siitä syystä olen joskus korjannut saman merkitsemis- ja sanomistavan, minkä toisella kertaa olen jättänyt. Tekstiä on muutettava normaaliproosaksi niin paljon, että vielä vuosikymmenienkin takaa joku kannuslainen sitä voi lukea. Tokoillahan itsellään ei ole mitään erityisesti hänelle kuuluvaa tyyliä, vaan hänen kirjoituksensa lähestyy noin kolmenkymmenen vuoden takaista normaaliproosaa. Sanastollisen puolen olen yleensä jättänyt ennalleen ja korjannut vain lauseopillisia piirteitä, koska ne saattavat vaikeuttaa ymmärtämistä.”

Kapitalismi koetuksella. Rooseveltin elvytysohjelma Yhdysvalloissa:

Tokoi, Oskari ja Sulkanen, Elis:

Johdannon kirjoittanut Oskari Tokoi. Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta. Tampereen Työväen kirjapaino 1934.

KAPITALISMI KOETUKSELLA – TOKOI – SULKANEN 1934

ARTIKKELEITA: Kalenterit, aikakausijulkaisut yms.

Suomalaiset:

Slut med Finland. Folktribunen 6/1910 (103-106)

Maatalousohjelmamme, Työväen kalenteri V 1912, (128 – 131)

Työväen kalenteri191201.01.1912 no 5. Maatalousohjelmamme.

Eduskuntatyö v. 1911, Työväen kalenteri V 1912, (154 – 158)

Työväen kalenteri191201.01.1912 no 5. Eduskuntatyö v. 1911.

Syndikalistisia virtauksia maamme ammattiyhdistysliikkeessä. Suomen Ammattijärjestö. 7/1912. (99-101)

Suomen ammattijärjestö.191201.07.1912 no 7. Syndikalistisia virtauksia maamme ammaityhdistysliikkeessä

Katsaus ammatilliseen työväenliikkeeseen v. 1912. Suomen Ammattijärjestö 1/1913. (1-3)

Suomen ammattijärjestö.191301.01.1913 no 1. Katsaus ammatilliseen työväenliikkeeseen v. 1912.

Ammattiyhdistyksen merkitys työväelle. Suomen Ammattiyhdistyksen juhlajulkaisu III/1913 (5 – 7)

Työn juhlana. Työn Juhla 1913, Suomen Ammattiyhdistyksen juhlajulkaisu III/1913, (31 –  33)

Katsaus kuluneen vuoden ammatilliseen liikkeeseen. Suomen Ammattijärjestö. 1/1914 (1 – 3)

Suomen ammattijärjestö.191401.01.1914 no 1.Katsaus kuluneen vuoden ammatilliseen liikkeeseen.

Mitä nykyinen asema meiltä vaatii?. Suomen Ammattijärjestö 1/1915. (1-2)

Suomen ammattijärjestö.191501.01.1915 no 1. Mitä nykyinen asema meiltä vaatii.

Suomen Ammattijärjestö v. 1914. Suomen Ammattijärjestö 2/1915. (17-19)

Suomen ammattijärjestö.191501.02.1915 no 2. Suomen Ammattijärejstö v. 1914

Milloin pidetään S. Ammattijärjestön IV:s edustajakokous? Suomen Ammattijärjestö 3/1915. (33-34)

Suomen ammattijärjestö.191501.03.1915 no 3. Milloin pidetään S. Ammattijärjestön IVs edustajakokous.

Työnantajain ”huoltokonttorit”. Suomen Ammattijärjestö 5/1915. (65-67)

Suomen ammattijärjestö.91501.05.1915 no 5. Työantajain huoltokonttorit.

Suomen Ammattijärjestö v. 1915. Suomen Ammattijärjestö 7/1915. (97-100)

Suomen ammattijärjestö.191501.07.1915 no 7. Suomen Ammattijärjestö v. 1915.

Toimintakauden alkaessa. Suomen Ammattijärjestö 10/1915. (145-146)

Suomen ammattijärjestö.191501.10.1915 no 10. Toimintakauden alkaessa

Onko teollisuustyöväen elintaso laskenut? Suomen Ammattijärjestö 2/1916. (17-20)

Suomen ammattijärjestö.191601.02.1916 no 2. Onko teollisuustyöväen elintaso laskenut

Taloudelliset olot sodan jälkeen. Suomen Ammattijärjestö 3/1916. (22-36)

Suomen ammattijärjestö.191601.03.1916 no 3. Taloudeliset olot sodan jälkeen

Asetus ammattivaaralta suojelemisesta ja työväen ammatilliset järjestöt. Suomen Ammattijärjestö 4/1916. (49-50)

Suomen ammattijärjestö.191601.04.1916 no 4. Asetus ammattivaaralta suojelemisesta

Kalliinajan lisäykset. Suomen Ammattijärjestö 5/1916. (65-66)

Suomen ammattijärjestö.191601.05.1916 no 5. Kalliinajan lisäykset

Ammatillisesti järjestäytynyt työväki ja valtiolliset vaalit. Suomen Ammattijärjestö 6/1916. (81-83)

Suomen ammattijärjestö.191601.06.1916 no 6.Ammatillisesti järjestäytynyt työväki ja valtiolliset vaalit.

Ammatilliset järjestöt työhön. Suomen Ammattijärjestö 7/1916. (97-98)

Suomen ammattijärjestö.191601.07.1916 no 7. Ammatilliset järjestöt työhön.

Sota taloudellisena ja yhteiskunnallisena järjestäjänä.Suomen Ammattijärjestö 8-9/1916. (113-115)

Suomen ammattijärjestö.191601.09.1916 no 8-9. Sota taloudellisena ja yhteiskunnallisena järjestäjänä.

Elintarpeiden hinnat yhä nousevat. Nouseeko työpalkat. Suomen Ammattijärjestö 10/1916. (141-142)

Suomen ammattijärjestö.191601.10.1916 no 10.Elintarpeiden hinnat yhä nousevat. Nouseeko työpalkat.

Metsä- ja uittotyöläisten järjestäytyminen. Suomen Ammattijärjestö 12/1916. (175-178)

Suomen ammattijärjestö.91601.12.1916 no 12.Metsä- ja uittotyöläisten järjestäytyminen

Nykyinen tehtävämme. Suomen Ammattijärjestö 1/1917. (1-2)

Suomen ammattijärjestö.191701.01.1917 no 1. Nykyinen tehtävämme

Eräs yö kultakaivoksen pohjatasanteella.

KIRJASET, TEOKSET

Piirteitä maatalouskysymyksestämme. Osuuskunta Kehitys. Pori 1911.

PIIRTEITÄ MAATALOUSKYSYMYKSESTÄMME

Torpparien asia ratkaisun edessä: Sos.-dem. puolueen maatalouskomitean toimeksiannosta kirjoittanut O. Tokoi. Suomen sos.-dem. Puolueen vaalikirjasia. Työväen kirjapaino. Helsinki 1916/1915. (Työväen Arkisto)

TORPAPRIN ASIATokoi_01

 

Maanpakolaisen muistelmia 1948

Isänsä muistiinpanojen perusteella kirjoittanut Irene Tokoi. Kuvitettu Tammi, Helsinki 1947.

Tokoin eduskunnalle luovuttamien papereiden joukossa ei ole minkäänlaisia Tokoin muistiinpanoja. Lauri Sylvesterin poika Lauri O. Tokoi esittää näkemyksenään, että Aune Irene olisi kirjoittanut tekstin haastattelujen perusteella.

Maanpakolaisen muistelmia 1948 OCR small

Lukijalle:

”Ystäväni ovat minua usein kehottaneet kirjoittamaan ja julkaisemaan elämäni taipaleella kerääntyneet muistelmat ja kokemukset. Suomen sisällissodan jälkeen aika ei ollut tähän sopiva. Sittemmin olin niin kiinni jokapäiväisessä työssäni, ettei ollut tilaisuutta menneiden muistelemiseen. Kesällä v. 1938 ystäväni, tohtori Heikki Waris käydessään luonani esitti minulle muistelmieni julkaisemisesta sangen velvoittavan kehoituksen, koska ani harva Suomen työväenliikkeen uranuurtaja ja siinä aikaisessa vaiheessa toiminut henkilö on jättänyt jälkeensä yhtenäistä muistelmakokoelmaa. Tämän kehotuksen johdosta ryhdyinkin kirjoittamaan muistojani talteen sekä kokoamaan kaikkea sitä, mikä oli jo aikaisemmin kirjoitettu tai sisältyi erinäisiin asiakirjoihin. […]

Toivon, että ”Maanpakolaisen muistelmia” tarjoaa lukijalleen jotakin hyödyllistä ja varteenotettavaa taistelussa ihmiskunnan ja erityisesti työväestön vapauden ja paremman elämän puolesta”.

West Townsend 15.2.1947.

Vuonna 1959 teoksesta, (ilman valokuvia) ilmestyi uusi laajenttu painos, joka sisälsi lyhyet kuvaukset Tokoin kolmesta Suomen vierailuista.

Teoksen esipuheessa (maaliskuun 7. päivänä 1959) Tokoi kirjoittaa: Pitkinä maanpakolaisvuosina ja osakseni tulleissa järkyttävissä tapahtumissa oli sittenkin särkynyt jotakin, mikä ei enää ollut yhteen liitettävissä.

Maa tosin oli sama ja sama oli kansakin kokonaisuutena katsoen. minut ja vaimoni otettiin ystävällisesti vastaan, mutta kuten vastaanottopuheissakin korostettiin, tervetulleina vieraina. Se sukupolvi, jonka keskuudessa kerran olin elänyt ja taistellut, oli melkein kokonaan siirtynyt elämän rajan tuolle puolen. J se sukupolvi, jonka vieraiksi saavuimme, ei ollut samanlainen kuin se, josta olin tullut erotetuksi. Vaikka meitä kohdeltiin erinomaisen hyvin ja kaikella arvonannolla, en tavannut enää sitä lämmittävää, sydämellistä ja välitöntä toveruutta, joka ennen yhdisti meitä. Sukupolvi oli minulle ja minä sille vieras. Vuodet olivat rakentaneet muurinsa. Keskustelukin kävi valituin sanoin, mutta ei juuri sisältänyt mitään. Tunsi olevani historiantakaiselta ajalta jonkin erehdyksen vuoksi jäljelle jäänyt haamu, jolla ei ollut sijaa nykyisyydessä.

Minulla ei ollut synnyinmaassa sitä, joka kaikille on tässä maailmassa rakkain, ei ollut kotia, ei läheisiä. […] Vaikka rakastinkin synnyinmaatani ja sen kansaa yhtä paljon kuin ennen ja olin yrittänyt tehdä voitavani sen hyväksi, suhtautumiseni olisi ehkä sittenkin ollut toisenlainen. jos täällä olisi ollut jokin side yhdistämässä. […]

Aikalaisarvosteluja:

”Täysipainoinen muistelmateos”. Nimimerkki JL. Suomen Sosialidemokraatti 17.2.1948

Suomen Sosialidemokraatti194817.02.1948 no 46. Täysipainoinen muistelmateos. OT

”Maanpakolaisen muistelmia”. Nimierkki LT, Lännen Uutiset, Astoria, OR, 30.4.1948

Lännen UUtiset 30.4.1948

”Tokoin täydennetyt muistelmat”. Nimimerkki. Kirjakoi. Suomen sosialidemokraatti, 12.11.1959.

Suomen Sosialidemokraatti 12.11.1959

Sisu, Even Through a Stone Wall: The Autobiography of Oskari Tokoi.

John I. Kolehmainen (Introduction).  R. Speller, New York 1957.

Lauri O. Tokoin mukaan suvun piirissä oli tieto, että Tokoi olisi kirjoittantu käsikirjoituksen, jonka John I. Kolehmainen olisi kääntänyt. Tokoi itse ei ollut tyytyväinen kirjaan siihen tehtyjen laajojen poistojen vuoksi.

Oskari-Tokoi-Sisu-Even-through-a-Stone-Wall-1957-OCR.pdf

Amerikan suomalaisia:

Helsinki 1949.

Amerikan-suomalaisia-Tokoi-1949-OCR-1.pdf

Aikalaisarvosteluja:

”Siirtolaisuuskuvauksia”. Heikki Waris. Historiallinen Aikakausikirja 1949

Historiallinen Aikakauskirja194901.01.1949 no 4. Waris. Amerikansuomalaisia. 1.jpg

Lapsuuteni muistoja I:

Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto. Kuvaus, Veikko Vienoja. Keski-Pohjanmaan sarja 3. Kokkola 1953.

Omistuskirjoitus tekijän omistamassa kappaleessa.

Oskari Tokoi – Lapsuuteni muistoja osa 1 1953 OCR

Aikalaisarvosteluja:

”Oskari Tokoi muistelee lapsuutensa aikoja! Waldemar Rantoja. Kuluttajalehti 13.5.1953

Kuluttajalehti, 13.5.1953 Waldemar Rantoja

”Oskari Tokoin lapsuuden muistot”, Vilho Kyrölä, Keskipohjanmaa 14.5.1953.

Keskipohjanmaa 14.5.1953, Vilho Kyrölä

”Tokoi muistelee Pohjanmaata”. Nimimerkki A.L.-la. Suomen sosialidemokraatti 14.5.1953

Suomen Sosialidemokraatti 14.5.1953

Lapsuuteni muistoja II:

Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto. Keski-Pohjanmaan sarja 3, 2. Kuvaus, Veikko Vienoja. Kokkola 1955.

Oskari-Tokoi-Lapsuuteni-muistoja-osa-2-1955-OCR.pdf

 Eino Isohannille Tokoi valittelee heikkoa konekirjoitustaitoaan ja huonoa suomen kieltään:

”Suomenkieleni on myöskin virheellistä. Se johtuu siitä, että en alkujankaan ole saanut riittävästi koulusivistystä ja toiseksi siitä, että suomenkieli on niin paljon muuttunut sen jälkeen kuin sieltä lähdin. Kielenkäytössäni vieläkin ilmenee keskipohjalainen murre taikka paremminkin sanon kannuslainen murre. Esim. sanassa ”ylämaalaiset”, kannuslainen sanonta olisi ”ylimaalaiset”, mikä merkitsee kokonaan toista taikka sellaista, jotka ovat kulkenee yli maan. Monia muitakin virheitä saattaa olla, joihin pyydän kiinnittämään huomiota”.

Lapsuuteni muistojen käsikirjoitukset Eino Isohannin lisäksi luki ja korjasi julkaisutoimikunnan jäsenen Kannuksen yhteiskoulun suomen kielen lehtori L. Valkama ja editoi maisteri V. Anttila Kotiseutuliitosta. Kirjeessään Keski-Pohjanmaan Liitolle (Eino Isohanni, 10.2.1952):

”[…] Olen korjannut tekstin siten, että murteellisuudet ja omalaatuiset jäävät jäljelle, kun ne muodostavat tyyliä rakentavan tekijän. Siitä syystä olen joskus korjannut saman merkitsemis- ja sanomistavan, minkä toisella kertaa olen jättänyt. Tekstiä on muutettava normaaliproosaksi niin paljon, että vielä vuosikymmenienkin takaa joku kannuslainen sitä voi lukea. Tokoillahan itsellään ei ole mitään erityisesti hänelle kuuluvaa tyyliä, vaan hänen kirjoituksensa lähestyy noin kolmenkymmenen vuoden takaista normaaliproosaa. Sanastollisen puolen olen yleensä jättänyt ennalleen ja korjannut vain lauseopillisia piirteitä, koska ne saattavat vaikeuttaa ymmärtämistä.”

Kapitalismi koetuksella. Rooseveltin elvytysohjelma Yhdysvalloissa:

Tokoi, Oskari ja Sulkanen, Elis:

Johdannon kirjoittanut Oskari Tokoi. Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta. Tampereen Työväen kirjapaino 1934.

KAPITALISMI KOETUKSELLA – TOKOI – SULKANEN 1934

ARTIKKELEITA: Kalenterit, aikakausijulkaisut yms.

Suomalaiset:

Slut med Finland. Folktribunen 6/1910 (103-106)

Maatalousohjelmamme, Työväen kalenteri V 1912, (128 – 131)

Työväen kalenteri191201.01.1912 no 5. Maatalousohjelmamme.

Eduskuntatyö v. 1911, Työväen kalenteri V 1912, (154 – 158)

Työväen kalenteri191201.01.1912 no 5. Eduskuntatyö v. 1911.

Syndikalistisia virtauksia maamme ammattiyhdistysliikkeessä. Suomen Ammattijärjestö. 7/1912. (99-101)

Suomen ammattijärjestö.191201.07.1912 no 7. Syndikalistisia virtauksia maamme ammaityhdistysliikkeessä

Katsaus ammatilliseen työväenliikkeeseen v. 1912. Suomen Ammattijärjestö 1/1913. (1-3)

Suomen ammattijärjestö.191301.01.1913 no 1. Katsaus ammatilliseen työväenliikkeeseen v. 1912.

Ammattiyhdistyksen merkitys työväelle. Suomen Ammattiyhdistyksen juhlajulkaisu III/1913 (5 – 7)

Työn juhlana. Työn Juhla 1913, Suomen Ammattiyhdistyksen juhlajulkaisu III/1913, (31 –  33)

Katsaus kuluneen vuoden ammatilliseen liikkeeseen. Suomen Ammattijärjestö. 1/1914 (1 – 3)

Suomen ammattijärjestö.191401.01.1914 no 1.Katsaus kuluneen vuoden ammatilliseen liikkeeseen.

Mitä nykyinen asema meiltä vaatii?. Suomen Ammattijärjestö 1/1915. (1-2)

Suomen ammattijärjestö.191501.01.1915 no 1. Mitä nykyinen asema meiltä vaatii.

Suomen Ammattijärjestö v. 1914. Suomen Ammattijärjestö 2/1915. (17-19)

Suomen ammattijärjestö.191501.02.1915 no 2. Suomen Ammattijärejstö v. 1914

Milloin pidetään S. Ammattijärjestön IV:s edustajakokous? Suomen Ammattijärjestö 3/1915. (33-34)

Suomen ammattijärjestö.191501.03.1915 no 3. Milloin pidetään S. Ammattijärjestön IVs edustajakokous.

Työnantajain ”huoltokonttorit”. Suomen Ammattijärjestö 5/1915. (65-67)

Suomen ammattijärjestö.91501.05.1915 no 5. Työantajain huoltokonttorit.

Suomen Ammattijärjestö v. 1915. Suomen Ammattijärjestö 7/1915. (97-100)

Suomen ammattijärjestö.191501.07.1915 no 7. Suomen Ammattijärjestö v. 1915.

Toimintakauden alkaessa. Suomen Ammattijärjestö 10/1915. (145-146)

Suomen ammattijärjestö.191501.10.1915 no 10. Toimintakauden alkaessa

Onko teollisuustyöväen elintaso laskenut? Suomen Ammattijärjestö 2/1916. (17-20)

Suomen ammattijärjestö.191601.02.1916 no 2. Onko teollisuustyöväen elintaso laskenut

Taloudelliset olot sodan jälkeen. Suomen Ammattijärjestö 3/1916. (22-36)

Suomen ammattijärjestö.191601.03.1916 no 3. Taloudeliset olot sodan jälkeen

Asetus ammattivaaralta suojelemisesta ja työväen ammatilliset järjestöt. Suomen Ammattijärjestö 4/1916. (49-50)

Suomen ammattijärjestö.191601.04.1916 no 4. Asetus ammattivaaralta suojelemisesta

Kalliinajan lisäykset. Suomen Ammattijärjestö 5/1916. (65-66)

Suomen ammattijärjestö.191601.05.1916 no 5. Kalliinajan lisäykset

Ammatillisesti järjestäytynyt työväki ja valtiolliset vaalit. Suomen Ammattijärjestö 6/1916. (81-83)

Suomen ammattijärjestö.191601.06.1916 no 6.Ammatillisesti järjestäytynyt työväki ja valtiolliset vaalit.

Ammatilliset järjestöt työhön. Suomen Ammattijärjestö 7/1916. (97-98)

Suomen ammattijärjestö.191601.07.1916 no 7. Ammatilliset järjestöt työhön.

Sota taloudellisena ja yhteiskunnallisena järjestäjänä.Suomen Ammattijärjestö 8-9/1916. (113-115)

Suomen ammattijärjestö.191601.09.1916 no 8-9. Sota taloudellisena ja yhteiskunnallisena järjestäjänä.

Elintarpeiden hinnat yhä nousevat. Nouseeko työpalkat. Suomen Ammattijärjestö 10/1916. (141-142)

Suomen ammattijärjestö.191601.10.1916 no 10.Elintarpeiden hinnat yhä nousevat. Nouseeko työpalkat.

Metsä- ja uittotyöläisten järjestäytyminen. Suomen Ammattijärjestö 12/1916. (175-178)

Suomen ammattijärjestö.91601.12.1916 no 12.Metsä- ja uittotyöläisten järjestäytyminen

Nykyinen tehtävämme. Suomen Ammattijärjestö 1/1917. (1-2)

Suomen ammattijärjestö.191701.01.1917 no 1. Nykyinen tehtävämme

Eräs yö kultakaivoksen pohjatasanteella. Työväen Kuvalehti 1.1.1917 No 1.

Työväen Kuvalehti 1.1.1917 No 1. Eräs yö kultakaivoksen pohjatasanteella

Suomen Ratuatieläisten Liiton liittyminen Ammattijärjestöön. Suomen Ammattijärjestö 2/1917. (17-18)

Suomen ammattijärjestö.191701.02.1917 no 2.Suomen Rautatieläisten Liiton liittyminen Ammattijärjestöön

Katsaus Ammattijärjestön toimintaan v. 1916. Suomen Ammattijärjestö 2/1917. (19-21)

Suomen ammattijärjestö.191701.02.1917 no 2.Katsaus Ammattijärjestön toimintaan v. 1916.

Rakennusteollisuustyöväen liiton syntymisen mahdollisuus. LASTU Maaliskuu1917

Kertomus työväen Ammatillisten järjestöjen asettaman työttömyyskomitean toiminnasta syysk. 6 p:stä 1914 heinäkuun 1 p:ään. ja työttömyystilasto 1/7 1914 – 31/3 1915. Suomen Ammattijärjestön kustannuksella. H1916.

Katsaus Suomen ammattijärjestön kehitykseen ja toimintaan. Työväen kalenteri X. 1917, (56 – 63)

Työväen kalenteri191701.01.1917 no 10. Katsaus Suomen Ammattijärjestön kehitykseen ja toimintaan.

Suomen luokkasodasta. Säkeniä. Fitchburg, Mass. 12/1918: 3, (138 – 139)

Säkeniä. Kaunokirjallinen kuukauisjulkaisu191801.03.1918 no 3. 1.jpg.Oskari Tokoi luokkasodasta.

Kanadas timmerarbetares pårten. Folkkalender.13/1923, (130 – 136)

Folkkalender192401.01.1924 no 13. Kanadas timmerarbetares pörten

Tukkisaunoilla Kanadassa: Lähtö Englannista ja matka Kanadaan. Työväen kalenteri XVII. 1924, (154 – 161)

Työväen kalenteri192401.01.1924 no 17. Tukkisaunoilla Kanadassa.

Suomalaiset siirtolaiset Amerikan ammatillisessa liikkeessä. Suomen Ammattijärjestö 1907 – 1927.  Osakeyhtiö Työn Kirjapaino 1927

Taloudellinen pula Amerikassa.  Työväen kalenteri XXV 1932. (119 – 125)

Työväen kalenteri193201.01.1932 no 25. Taloudellinen pula Amerikassa.

Kapitalismin elvytysohjelma. Työväen kalenteri XXVII 1934, (159 – 163)

Työväen kalenteri193401.01.1934 no 27. Kapitalismin elvytysohjelma Amerikassa.

Voin osuus luokkataistelussa. Työväen Joulualbumi, 1.1.1934 (119-127)

Työväen Joulualbumi 1.1.1934. Voin osuus luokkataistelussa

Sosiaalinen lainsäädäntä YhdysvalloissaTyöväen Joulualbumi, 01.10.1935 (53-60)

Työväen Joulualbumi. 1.1.1935. Sosiaalinen lainsäädäntö Yhdysvalloissa

En valagitations Färd. Arbetets Festföreningsfolkets Festbublikation, 1938, No 1 (4-6)

Kun Petsamo liitettiin Suomeen. Työväen kalenteri XXXI 1938, (61 – 67)

Työväen kalenteri193801.01.1938 no 31 Kun Petsamo liitettiin Suomeen.

Då Petsamo förenades med Finland. Folkkalender,Helsingfors, 1938 (139 – 144)

Folkkalender193801.01.1938 no 27 .Petsamo Forenades med Finland.

Olisiko Suomen kansalaissota voitu välttää? Työväen kalenteri. 40/1947, (54 – 60)

Työväen-Kalenteri-1947.40.-Olisiko-Suomen-kansalaissota-voitu-välttää.pdf

Hade det finländska inbördeskriget kunnat undvikas? Folkkalender, 36/1947, (40 -46)

Kolmekymmentä vuotta. Työväen kalenteri 41 1948, (53 – 62)

Työväen Kalenteri 1948. Kolmekymmentä vuotta.

Oskari Tokoin kirje Oulunkylän siirtoväelle. Suomen Kuvalehti, 23.9.1948

Suomen Kuvalehti194825.09.1948 no 39. Oskari Tokoin kirje Oulunkylän siirtoväelle.

Trettio År. Folkkalender 37 1948, (41 – 50)

Mitä Suomessa näin. Työväen kalenteri 43 1950 (100 – 102)

Työväen Kalenteri 1950. Mitä Suomessa näin.

Sosiaalihuolto Amerikassa. Ennen ensimmäistä maailmasotaa. Sosialistinen Aikakausilehti, 8/1951 (185 – 186)

Sosialistinen Aikakausilehti, No 8,1951. Sosiaalihuolto Amerikassa. Ennen ensimmäistä maailmasotaa.

Sosiaalihuolto Amerikassa. Sosialistinen Aikakausilehti, 9/1951 (222 – 225)

Sosialistinen Aikakausilehti, 9.1951, Sosiaalihuolto Amerikassa.

Miksi Amerikassa ei ole työväenpuoluetta.Sosialistinen Aikakausilehti, 7- 8/1952 (222 – 225)

Sosialistinen Aikakausilehti, 7-8 1952. Miksi Amerikassa ei ole työväenpuoluetta.

Erään piirikokouksen päätös. Pohjanmaan kansan joulu. Oy Kirjapaino AB. Vaasa 1953, (36 – 37)

Miltäs tämä Suomi nyt näyttää?. Sosialistinen Aikakausilehti, 6 7.1952

Sosialistinen Aikakausilehti, 6 7.1952. Miltäs tämä Suomi nyt näyttää

Vanhuusvakuutuslain antamia kokemuksia Amerikassa. Sosialistinen Aikakausilehti 1.1958 (52 – 54)

Finland’s Tragic Past. The Lesson to be learned. Vital Speeches of the Day. Vol. XXV, No. 5, December 15.1958

Vital Speeches of the Day. Vol., XXV, No. 5., December 15, 1958. Finland’s Tragic Past

Joulu Muurmannin suomalaisessa legioonassa. Keskipohjalaisten joulu. Keski-Pohjanmaan nuorisoseura. 1960, (14 – 15)

Vastaava toimittaja: SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖ. SUOMEN AMMATILLISEN

TYÖVÄENLIIKKEEN ÄÄNENKANNATTAJA, 1913 – 1918

Ulkomaiset:

Oskari Tokoi Suomen luokkasodasta. Säkeniä, Fitchburg, MA, 1.3.1918 (138-139)

Säkeniä. Kaunokirjallinen kuukauisjulkaisu191801.03.1918 no 3. 1.jpg.Oskari Tokoi luokkasodasta.

Eräs vaaliagitatsioonimataka v. 1919.  Nykyaika 3/1923 Fitchburg, MA (15-17)

Nykyaika192315.03.1923 no 3. Eräs vaaliagitatsioonimatka v. 1919

Punainen nauha. Nykyaika 12/1929 (8–11)

Suomen historiaa Amerikansuomalaislille. Nykyaika 12/1929 Fitchburg, MA (4-7)

Nykyaika192915.12.1929 no 12. Suomen historiaa Amerikan suomalaisille.

Punainen nauha. Nykyaika 12/1929. Fitchburg, MA (8-11)

Nykyaika 12.1929. Punainen nauha

”Yöllinen junamatka”. Nykyaika 2/1931, Fitchburg, MA (7-9)

Yöllinen junamatka. Nykyaika 15.2.1931

”Minullakin olisi johtokunnalle jotain sanottavaa”. Nykyaika 7/1931 Fitchbur, MA (3-5)

Nykyaika193101.07.1931 no 7.Minullakin olisi johtokunnalle jotain sanottavaa.

Tihuntipäivä Lohtajan pappilassa. Nykyaika 4-5/1935Fitchburg, MA (6-10)

Nykyaika193515.02.1935 no 4-5 TOKOI Tihuntipäivä Lohtajan pappilassa

Juhannusjuhla ”Lehtilaaksossa”. Juhannus. Amerikansuomalaisten kesäjulkaisu 1.6.1943 (3-4)

Juhannus. Amerikan suomalaisten kesäjulkaisu194301.06.Juhannusjuhla Lehtilaaksossa

Joulusauna tukkikämpällä. Joulu. Amerikan suomalaisten joulujulkaisu 1945, 01.12 (9-11)

Joulu. Amerikan suomalaisten joulujulkaisu194501.12. Joulusauna tukkikämpällä

Kapitalismin elvytysohjelma Amerikassa. Siirtokansan kalenteri 1946 Duluth, MI

Amerikan suomalaisten lehtien tulevaisuus.  Siirtokansan kalenteri 1949 Duluth, MI (174 – 180)

Missä yksityinen omistusoikeus loppuu ja yhteiskunnallinen omistus alkaa? Raivaajan Joulu 1950 (13-14)

Missä yhteiskunnallinen yksityinen omistusoikeus loppuu ja yhteiskunnallinen omistusoikeus alkaa. Raivaajan joulu.1950

Kansanvalta. Mitä se on? Sydänkesä 1950 (13–14, 20)

Kansanvalta. Mitä se on. Sydänkesä1951

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin. Raivaajan Joulu 1951 (19-20)

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin.Raivaajan Joulu 1951

Kuinka vanha sinä olet? Sydänkesä 1953 (9–10)

Kuinka vanha sinä olet. Sydänkesä1953

Siirtolaisuus Suomesta ennen ja nytKanadan Suomalaisten kalenteri 1959 Porth Arthur, Ontario (59 – 67)

Raivaaja Amerikan suomalaisten kasvattaja. Raivaaja 50-vuotta (1955), Fitchburg, MA (5-6)

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin. Raivaajan joulu 1951 (19-20)

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin.Raivaajan Joulu 1951

Toimittaja: NYKYAIKA (Fitchburg, MA), 1931-1936

Suomen Ratuatieläisten Liiton liittyminen Ammattijärjestöön. Suomen Ammattijärjestö 2/1917. (17-18)

Suomen ammattijärjestö.191701.02.1917 no 2.Suomen Rautatieläisten Liiton liittyminen Ammattijärjestöön

Katsaus Ammattijärjestön toimintaan v. 1916. Suomen Ammattijärjestö 2/1917. (19-21)

Suomen ammattijärjestö.191701.02.1917 no 2.Katsaus Ammattijärjestön toimintaan v. 1916.

Rakennusteollisuustyöväen liiton syntymisen mahdollisuus. LASTU Maaliskuu1917

Kertomus työväen Ammatillisten järjestöjen asettaman työttömyyskomitean toiminnasta syysk. 6 p:stä 1914 heinäkuun 1 p:ään. ja työttömyystilasto 1/7 1914 – 31/3 1915. Suomen Ammattijärjestön kustannuksella. H1916.

Katsaus Suomen ammattijärjestön kehitykseen ja toimintaan. Työväen kalenteri X. 1917, (56 – 63)

Työväen kalenteri191701.01.1917 no 10. Katsaus Suomen Ammattijärjestön kehitykseen ja toimintaan.

Suomen luokkasodasta. Säkeniä. Fitchburg, Mass. 12/1918: 3, (138 – 139)

Säkeniä. Kaunokirjallinen kuukauisjulkaisu191801.03.1918 no 3. 1.jpg.Oskari Tokoi luokkasodasta.

Kanadas timmerarbetares pårten. Folkkalender.13/1923, (130 – 136)

Folkkalender192401.01.1924 no 13. Kanadas timmerarbetares pörten

Tukkisaunoilla Kanadassa: Lähtö Englannista ja matka Kanadaan. Työväen kalenteri XVII. 1924, (154 – 161)

Työväen kalenteri192401.01.1924 no 17. Tukkisaunoilla Kanadassa.

Suomalaiset siirtolaiset Amerikan ammatillisessa liikkeessä. Suomen Ammattijärjestö 1907 – 1927.  Osakeyhtiö Työn Kirjapaino 1927

Taloudellinen pula Amerikassa.  Työväen kalenteri XXV 1932. (119 – 125)

Työväen kalenteri193201.01.1932 no 25. Taloudellinen pula Amerikassa.

Kapitalismin elvytysohjelma. Työväen kalenteri XXVII 1934, (159 – 163)

Työväen kalenteri193401.01.1934 no 27. Kapitalismin elvytysohjelma Amerikassa.

Voin osuus luokkataistelussa. Työväen Joulualbumi, 1.1.1934 (119-127)

Työväen Joulualbumi 1.1.1934. Voin osuus luokkataistelussa

Sosiaalinen lainsäädäntä YhdysvalloissaTyöväen Joulualbumi, 01.10.1935 (53-60)

Työväen Joulualbumi. 1.1.1935. Sosiaalinen lainsäädäntö Yhdysvalloissa

En valagitations Färd. Arbetets Festföreningsfolkets Festbublikation, 1938, No 1 (4-6)

Kun Petsamo liitettiin Suomeen. Työväen kalenteri XXXI 1938, (61 – 67)

Työväen kalenteri193801.01.1938 no 31 Kun Petsamo liitettiin Suomeen.

Då Petsamo förenades med Finland. Folkkalender,Helsingfors, 1938 (139 – 144)

Folkkalender193801.01.1938 no 27 .Petsamo Forenades med Finland.

Olisiko Suomen kansalaissota voitu välttää? Työväen kalenteri. 40/1947, (54 – 60)

Työväen-Kalenteri-1947.40.-Olisiko-Suomen-kansalaissota-voitu-välttää.pdf

Hade det finländska inbördeskriget kunnat undvikas? Folkkalender, 36/1947, (40 -46)

Kolmekymmentä vuotta. Työväen kalenteri 41 1948, (53 – 62)

Työväen Kalenteri 1948. Kolmekymmentä vuotta.

Oskari Tokoin kirje Oulunkylän siirtoväelle. Suomen Kuvalehti, 23.9.1948

Suomen Kuvalehti194825.09.1948 no 39. Oskari Tokoin kirje Oulunkylän siirtoväelle.

Trettio År. Folkkalender 37 1948, (41 – 50)

Mitä Suomessa näin. Työväen kalenteri 43 1950 (100 – 102)

Työväen Kalenteri 1950. Mitä Suomessa näin.

Sosiaalihuolto Amerikassa. Ennen ensimmäistä maailmasotaa. Sosialistinen Aikakausilehti, 8/1951 (185 – 186)

Sosialistinen Aikakausilehti, No 8,1951. Sosiaalihuolto Amerikassa. Ennen ensimmäistä maailmasotaa.

Sosiaalihuolto Amerikassa. Sosialistinen Aikakausilehti, 9/1951 (222 – 225)

Sosialistinen Aikakausilehti, 9.1951, Sosiaalihuolto Amerikassa.

Miksi Amerikassa ei ole työväenpuoluetta.Sosialistinen Aikakausilehti, 7- 8/1952 (222 – 225)

Sosialistinen Aikakausilehti, 7-8 1952. Miksi Amerikassa ei ole työväenpuoluetta.

Erään piirikokouksen päätös. Pohjanmaan kansan joulu. Oy Kirjapaino AB. Vaasa 1953, (36 – 37)

Miltäs tämä Suomi nyt näyttää?. Sosialistinen Aikakausilehti, 6 7.1952

Sosialistinen Aikakausilehti, 6 7.1952. Miltäs tämä Suomi nyt näyttää

Vanhuusvakuutuslain antamia kokemuksia Amerikassa. Sosialistinen Aikakausilehti 1.1958 (52 – 54)

Finland’s Tragic Past. The Lesson to be learned. Vital Speeches of the Day. Vol. XXV, No. 5, December 15.1958

Vital Speeches of the Day. Vol., XXV, No. 5., December 15, 1958. Finland’s Tragic Past

Joulu Muurmannin suomalaisessa legioonassa. Keskipohjalaisten joulu. Keski-Pohjanmaan nuorisoseura. 1960, (14 – 15)

Vastaava toimittaja: SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖ. SUOMEN AMMATILLISEN

TYÖVÄENLIIKKEEN ÄÄNENKANNATTAJA, 1913 – 1918

Ulkomaiset:

Oskari Tokoi Suomen luokkasodasta. Säkeniä, Fitchburg, MA, 1.3.1918 (138-139)

Säkeniä. Kaunokirjallinen kuukauisjulkaisu191801.03.1918 no 3. 1.jpg.Oskari Tokoi luokkasodasta.

Eräs vaaliagitatsioonimataka v. 1919.  Nykyaika 3/1923 Fitchburg, MA (15-17)

Nykyaika192315.03.1923 no 3. Eräs vaaliagitatsioonimatka v. 1919

Punainen nauha. Nykyaika 12/1929 (8–11)

Suomen historiaa Amerikansuomalaislille. Nykyaika 12/1929 Fitchburg, MA (4-7)

Nykyaika192915.12.1929 no 12. Suomen historiaa Amerikan suomalaisille.

Punainen nauha. Nykyaika 12/1929. Fitchburg, MA (8-11)

Nykyaika 12.1929. Punainen nauha

”Yöllinen junamatka”. Nykyaika 2/1931, Fitchburg, MA (7-9)

Yöllinen junamatka. Nykyaika 15.2.1931

”Minullakin olisi johtokunnalle jotain sanottavaa”. Nykyaika 7/1931 Fitchbur, MA (3-5)

Nykyaika193101.07.1931 no 7.Minullakin olisi johtokunnalle jotain sanottavaa.

Tihuntipäivä Lohtajan pappilassa. Nykyaika 4-5/1935Fitchburg, MA (6-10)

Nykyaika193515.02.1935 no 4-5 TOKOI Tihuntipäivä Lohtajan pappilassa

Juhannusjuhla ”Lehtilaaksossa”. Juhannus. Amerikansuomalaisten kesäjulkaisu 1.6.1943 (3-4)

Juhannus. Amerikan suomalaisten kesäjulkaisu194301.06.Juhannusjuhla Lehtilaaksossa

Joulusauna tukkikämpällä. Joulu. Amerikan suomalaisten joulujulkaisu 1945, 01.12 (9-11)

Joulu. Amerikan suomalaisten joulujulkaisu194501.12. Joulusauna tukkikämpällä

Kapitalismin elvytysohjelma Amerikassa. Siirtokansan kalenteri 1946 Duluth, MI

Amerikan suomalaisten lehtien tulevaisuus.  Siirtokansan kalenteri 1949 Duluth, MI (174 – 180)

Missä yksityinen omistusoikeus loppuu ja yhteiskunnallinen omistus alkaa? Raivaajan Joulu 1950 (13-14)

Missä yhteiskunnallinen yksityinen omistusoikeus loppuu ja yhteiskunnallinen omistusoikeus alkaa. Raivaajan joulu.1950

Kansanvalta. Mitä se on? Sydänkesä 1950 (13–14, 20)

Kansanvalta. Mitä se on. Sydänkesä1951

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin. Raivaajan Joulu 1951 (19-20)

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin.Raivaajan Joulu 1951

Kuinka vanha sinä olet? Sydänkesä 1953 (9–10)

Kuinka vanha sinä olet. Sydänkesä1953

Siirtolaisuus Suomesta ennen ja nytKanadan Suomalaisten kalenteri 1959 Porth Arthur, Ontario (59 – 67)

Raivaaja Amerikan suomalaisten kasvattaja. Raivaaja 50-vuotta (1955), Fitchburg, MA (5-6)

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin. Raivaajan joulu 1951 (19-20)

Yhteiskunnallinen huolto Amerikassa. Kaaoksesta Yhteiskuntaturvalakiin.Raivaajan Joulu 1951

Toimittaja: NYKYAIKA (Fitchburg, MA), 1931-1936

Oskari Tokoi