(1.Oletettavasti ulkomainen kunniamerkki. 2. Suomen Huolto, ei myöntöpäivää. 3. Kyösti Kallio -mitali, ei myöntöpäivää)

Tokoin sosiaaliturvatunnus, 1936

1930-luvun lama jätti Yhdysvalloissa miljoonat ihmiset työttömiksi ja ilman toimeentuloa. Erityisesti pahasti lama iski vanhuksiin ja heräsi huoli näiden tulevaisuudesta. Vuonna 1935 osana New Deal -ohjelmaa presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti sosiaaliturvalain (Social Security Act of 1935, 14.8.), jonka tarkoituksena oli tulevaisuudessa varmistaa yksilön taloudellinen turvallisuus. Lisäksi uudella lailla luotiin sosiaalivakuutusohjelma, joka takasi 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille eläkkeellä oleville eläketulot. Seuraavana vuonna luotiin yhdeksännumeroinen sosiaaliturvanumero (SNN) seuraamaan työntekijöiden työvuosien ja tulojen määrää sosiaaliturvaetuuksien määrittämiseen ja eri etuuksien tasojen laskemiseen. Sosiaaliturvatunnus (SSN) myönnetään hakemuksesta Yhdysvaltain kansalaisille ja väliaikaisille asukkaille. Sosiaaliturvalakiin on vuosien aikana tehty useita eri lisäyksiä. Sosiaaliturvatunnuksesta on käytännössä tullut kansallinen henkilötunnus.

Uusi ohjelma rahoitettiin samana vuonna perustetulla palkkaverolla (Federal Insurance Contributions Act -vero), jossa sekä työnantajilta että työntekijöiltä kerättiin samansuuruiset sosiaaliturvaverot. Liittovaltion vakuutuslain (FICAI) mukaan vastuu verojen keräämisestä siirtyi sitä varten perustetulle virastolle. Tammikuussa 1937 työantajat alkoivat kerätä sosiaaliturvaveroa työntekijöiden palkoista. Eurooppalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään verrattuna Yhdysvaltain sosiaaliturvalaki oli konservatiivinen, mutta se oli ensimmäinen kerta, kun liittovaltio otti vastuun ikääntyvien, työttömien, huolettavana olevien lasten ja vammaisten talouden turvaamisesta. Sosiaaliturvalakiin on saatossa aikana tehty useita eri lisäyksiä.

Immigrant Card:

”Tämä on todistus siitä, että Oscar Tokoi päästettiin Yhdysvaltoihin maahanmuuttajana ja että hän on rekisteröitynyt lain mukaan. Commissioner of Immigrant and Naturalization UNITED STATES DEPARTMENT OF JUSTICE”. Yli 18-vuotiaan oli lain mukaan pidettävä korttia aina mukanaan.

”This card will be honored in lieu of a visa and passport on the condition that the rightful owner is returning to the United States after a temporary absence of not more than one year and is not subject to exclusion under any provision of immigration law.”

Oskari Tokoin passi  Suomen vierailun (16.5. – 16.10. 1957) ajalle:

 

 

Tokoin koulustaan lahjaksi saama Raamattu:

”Sain Suomesta paketin kertoi senaattori Tokoi, ja kun avasin sen, löysin siitä Raamatun, jonka nimilehdillä oli kirjoitus: Oskari Tokoi. Lahja Ylikylän kansakoulusta 5.5.1884.

Lehti oli hieman repeytynyt ja siihen oli jälkeenpäin ja siihen oli jälkeenpäin muutakin kirjoitettu, mutta tämä omistuskirjoitus oli säilynyt. Liikuttuneena ja melkein vapisevin käsin otin Raamatun käteeni ja tarkastelin sitä. Siinä oli todellakin se sama Raamattu, jonka oli saanut lahjaksi suoritettuani päästötutkinnon Yli-Kannuksen kansakoulusta.

Muistan elävästi tuon tutkinnon kauniina kevätpäivänä ja lahjakirjojen jaon. Meitä oli kaksi, jotka saimme tällaisen kookkaamman Raamatun.

Olin luullut tämän kirjan samoin kuin aikoinaan Helsingissä omistamani koko kirjaston ikiajoiksi kadonneen. Kun veljessodan loppuvaiheessa jouduin pakenemaan Helsingistä, olivat saksalaiset takavarikoineet huoneiston sekä kaiken omaisuuteni”. (Kotimaa 28.12.1979)

OSKARI TOKOIN KIRJOITUKSIA (yksittäisiä):

Tervetuloa: Keski-Pohjanmaa kuoro: Ohessa Tokoin merkintä: Keskipohjanmaalle

Kartta-Erkki (päiväämätön) Kartta Erkki

Suomalainen pioneeri etsii paikkaansa amerikkalaisessa kaunokirjallisuudessa (päiväämätön).

Joulu Muurmannin Suomalaisessa legioonassa (päiväämätön). Joulu Muurmannin Suomalaisessa Legioonassa

Ruotifaarin joulu (päiväämätön). Ruotifaarin joulu

Laho-Leanteri (päiväämätön).

 

Tokoin lahjoittama kirjakokoelma:

KIRJALUETTELO-TOKOIN-LAHJOITTAMISTA-KIRJOISTA.pdf

Vuonna 1960 Tokoi luovutti entiselle opinahjolleen Kannuksen (Ylikannuksen) kirkonkylän alakansakoululle, silloislle Kansalaiskoulle, josta oli saanut päästötodistuksen 8.5.1884, kirjastonsa 200 viimeistä kirjaa. Kirjeessään maakuntasihteeri Eino Isohannille (28.7.1960) Tokoi toteaa: Eihän tämä jäljellä oleva kirjastoni arvo kovin suuri ole sillä maanpakolaiselle ei kirjastoa ole karttunut ja aikoinaan omistamani arvokkaimmat kirjat saksalaiset takavarikoivat muun omaisuuteni kanssa. Joitakin kirjoja vaimoni toi tullessaan tänne Amerikkaan ja täällä hiljalleen lisääntynyt. Kun päiväni ovat jo luetut ja kirjasto täällä häviäisi olemattomiin, sillä nuori polvi ei enää lue suomenkieltä, niin päätin lähettää jäljellä olevan kirjastoni sinne, jossa suomenkieltä luetaan ja kirjoilla on vielä jotain arvoa.

Myöhemmin kirjat sijoitettiin Kannuksen kirjastoon kotiseutukokolemaan.  Ohessa oleva aakkosellinen kirjalueetelo (1997) on kirjaston tekemä. Kirjastosta kirjat sijoitettiin (VUOSI) Oskari Tokoi -seuralle. Seuralla on hallussaan Tokoin Helsingin ajalta KJ. Stålbergin toimittama teos ”Laki Maanvuokrasta maalla selityksillä varustettu” (Otava). Nimilehdellä on kirjoitus: ”Oskari Tokoin jättämien tavarain huutokaupasta joskus 30-luvulla ostanut [?].

 

Kuva- ja äänimateriaali:

Matti Lepistön esitelmä Oskari Tokoista (ei vuotta), C-kasetti.

Oskari Tokoin puhe, Kannuksen työväentalo (7.7.-57), C-kasetti, Onni Pikkarainen: Oskari Tokoi 7.7.1957 Kannus

Oskari Tokoin muistopatsaan paljastustilaisuus (1973), VHS-kasetti.

Oskari Tokoi -seminaari 2006, DVD.

Viljami Kalliokoski: Manu Kumpulaisen ja Kari Urpilaisen haastattelu: Ellen Orava: Ida Meyerin (Tokoin sisarentytär) haastattelu.

Aino Latvan haastattelu: Kannus, 10.1.1991. Haastattelija Seppo Mutka. Raidat 8 – 9: Aino Latvan haastattelu. 10.1.1991

YLE:n tekemä neljän tunnin äänitekooste Tokoi –ohjelmista (1990):

Tokoin suomenvierailu päättymässä (16.7.1949): Malmin lentokenttä 15.11.1949. Raita 1:  ARK 677 III

Terveisiä Amerikasta (Prof. Waris, 22.7.1952). Raita 2:

Tokoin vieraili eduskunnassa, 50-vuotisjuhla (20.5.1957). Raita 4.

Pekka Tiilikainen haastattelee Tokoi vuonna 1957. Raita 6: Pekka Tiilikainen haastattelee Tokoi vuonna 1957

Tokoin muistelmia Kyösti Kalliosta (8.9.1957).  Raita 6.

Tokoi kertoo havainnostaan Suomen kehityksestä vuoden 1957 vierailun aikana (ei päiväystä). Raita 7:

Tokoi kertoo havainnostaan Suomen kehityksestä vuoden 1957 vierailun aikana

(Laajemmin ääni-ja kuvamateriaalista katso: Muut lähteet. Kuva-ja äänimateriaali)

Kuvaelma:

Yrjö Kujala: Maanpakolainen Oskari Tokoin vuodet. Ensiesitys 23.5.1973 kansalaisjuhlassa Yhteiskoululla. Kuvaelman ohjasi Yrjö Kujala, Erkki Poikonen.

 

Artikkeli:

Eino Nevalainen: Tokoi päällikkönä, pappina (ei lehteä).

 

Oskari Tokoin kävelykeppi:

Kävelykepin on Tokoille lahjoittanut Vaasan läänin Pohjanmaan Sosialidemokraattinen piiri v. 1962. Se on ollut Sävel Syrjälän (Raivaaja-lehti) hallussa. Hän tyttärensä ja poikansa halusivat luovuttaa sen Tokoi-museolle. Fitchburgissa (Finnish Center at Saima Park) kävelykepin luovutti Rainer Smedmille Roy Helander (2018) toimitettavaksi Tokoi museoon Kannukseen.

Kolme suurikokoista lehtileikekansiota:

Artikkeleita Oskari Tokoin muistomerkin palajastustilaisuudesta Kannuksessa v. 1973 ja Saima Parkissa (Fitchburg), Tokoi Seura ry:n suururakasta – Kannuksen Työväentalon peruskorjauksesta, talon vihkimistilaisuudesta v. 1989, Tokoi museon vihkiäisistä, ”Idän ja Länne Kohtaaminen” Kannuksen yhdistäessä v. 1992, Tokoin sukulaisia, juhlista ja seminaareista jne.

 

(Kannuksen Työväentalon rakennustoimikunta. Kuva. Oskari Tokoi -seura)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ELISA MÄTTÄLÄN KERÄÄMÄÄ MATERIAALI

Kannuksen kaupungin arkisto:

Kannuksen kaupungin valokuva-arkisto: Muutama kuva Tokoista ja valokuvia vuoden 1949 vierailulta.

SP – Säästöpankki:

Kannuksen vakuutusyhtiön pöytäkirja – kopioituna 1900–1910. O. T. toimi esimiehenä 1903–1910.

KP- Keskipohjanmaan kirjapaino – arkisto:

O.T:n Kannuksen kirkossa 23.11.1958 pitämä puhe.

Keskipohjanmaa-lehden arkisto:

Valokuvia: O.T. juomassa kahvia v. 1958 (kopio museossa)

Lehtiartikkeleita:

O.T. puhuu Helsingissä Kallion kirkossa (15.11.1958)

K-P Maakuntaliitto – arkisto:

Veikko Vienojan kuvitus O.T:n kirjaan lapsuuteni muistoja teosten kuvitus – alkuperäiset kuvat

YLE – Kokkola – arkisto: Tokoi koskevat äänitteet:

Tokoi Oskari muistoja (55800), Oskari Tokoin puhe New York Cityssä (55728)

Silta kotiseudulle (55726), Tokoi Oskari maanpakolainen, näytelmä 56 min., (55644).

Kansallisarkisto (Valtionarkisto):

Valtiorikosoikeuksien syyttäjänviraston arkisto: 1918 FK 1, Yrjö Sirolan ja O. Tokoin papereita = VROSA FK O. Tokoi – kirjeitä (kopioita)

 

Valokuvia:

Oskari Tokoin patsaan paljastustilaisuudesta Fitchburgh, juhla. Ohessa myös kolme mustavalkoista kuvaa Tokoista ja tämän vaimosta Eevasta (skannattu). Kuvat lahjoittanut Bernhard ja Viola Autula, 11.6.1989, käydessään Kannuksen työväentalossa ja Tokoi-museossa.

Ohessa kirjanen: Tokoi Memorial Dedication, Saima Park, May 21, 1989, 25th Anniversary, 1964 – 1989. Finnish Cultural Center at Fitchburgh, Sate Colalge, Fitchburg Massachusetts.  Tokoi-Memorial-Dedication-May-21-1989.pdf

Lehtileikkeitä:

Pohjanmaan Kansa:

23.2.1946, Sulo Pahkala. ”Ne olivat innostuksen ja toiminnan aikoja”. Muistoja Kannuksen Työväenyhdistyksen alkuvuosilta, jossa näyttämöllä oli hyvin keskeinen osuutensa

Nimimerkki: Tarkkailija: Käynnillä Oskair Tokoin syntymäkodissa Kannuksessa. Kouluiässä halusi Tokoi papiksi. (pieni kuva: Tov. Oskar Tokoi, joka yhdistyksen alkuaikoina uhrasi voimansa sen hyväksi).

Fitchburgh Sentinel (The Original Voice of Montachusett), Published Caily Except Sunday):

6.6. 1970: Kuva (Oskari Tokoin muistomerkiltä). Dedication of Tokoi Memorial

25.7.1970: Editoral – Welcome, Pres. Kekkonen (kirjoitus, kuvasivu).

Raivaaja:

18.5.1973: Senaattori Oskari Tokoin muistomerkki pystytettiin Kannuksessa: Artikkeli ja kuva (Kuvassa myös Matti Lepistö)

Senaattori Oskari Tokoin syntymästä 100-vuotta.

Kuva: Mieleenpainuva seppeleenlasku Oskari Tokoin haudalla Fitchburgissa 15.5.1973.

Leevi Junkala:

Junkalan keräämää materiaalia. Eduskunnan kirjasto ja Valtionarkisto (VROSA, puhtaaksi- ja käsinkirjoitettuja) – kopiot puhtaaksikirjoitetuista teksteistä

 

Sekalaista:

Liisa Keto-Tokoi: Nälkä-Mikon Kallen pojanpojan eli senaattori Oskari Tokoin keskipohjalaiset sukujuuret. Tekijä luovuttanut Oskari Tokoi -seuralle huhtikuussa vuonna 1989. Keto-Tokoi. Oskari Tokoin keskipohjalaiset sukujuuret

Helli Märsylä: Työväenyhdistyksen asiakirjoja.

Tapio Ruusu: Materiaalia työväentalolta.

Koillis-Lappi (Kemijärvi) Maija Savukoski, haastattelu 1970-luvulla. O.T:n kotiapulainen Muurmanskissa.

 

Matti Huotarin haastattelu samassa lehdessä. O.T:n ystävä

Aku Uusitalo: Amerikan matka, Tokoin tapaaminen

1. Tokoin poika luovuttanut isälleen kuulunutta materiaalia Raivaaja-lehdelle 1940–50-luvulla.

Anna ja Otto Kiviaho (Tre): Omistavat filmin O.T:n hautajaisista.

Lehtiartikkeleita:

Aamulehti, 11.6. 1989: Anne Leirola: Fitchburg muisti Oskari Tokoita

Keskipohjanmaa, 20.11.1989, Pajatso: Oskari Tokoista kavalkadi: ”Oskari Tokoi kavalkadi on kuusiosainen musikaalinen teos, minkä Olavi Laitala ja Paavo Pulkkinen ovat kirjoittaneet ja sen eri osissa kerrotaan sanoin ja sävelin Tokoin elämästä ja maamme tapahtumista sen itsenäistyessä Venäjän vallan alaisuudesta. Snelman-salissa pidettävään juhlakonserttiin hankitaan myös ”valtakunnantason juhlapuhuja”, jonka uskotaan täydentävän merkittävää kulttuuritapahtumaa Keski-Pohjanmaalla.

Lestijoki, 30.10.1989: Tuure Tenander rapakon takana. Mies Tokoin Amerikan kaudelta. Ohessa kuva, jossa Tenanderin kanssa kuvassa ministeri Matti Lepistö, joka tuli tutuksi Tenanderille jo 40-luvulla, jolloin Lepistö vieraili Fitchburgissa.) (Tenander tapasi Tokoin Raivaaja-lehden toimituksessa).

Kotimaa, 28.12.1979: Veikko Hintikka: ”Se sana seisoo vahvana”. Oskari Tokoin Raamatun ihmeelliset vaiheet. (Eva Tokoi: kertoi, kuinka hänen miehensä talvisodan, Suomen kansan suurimman ahdistuksen aikana, eli voimakkaan herätyksen. Kun ei voi tuntunut voivansa mitään tehdä Suomen hyväksi, hän oli murtunut ja nöyrtynyt rukoilemaan Jumalalta ja pelastusta Suomen kansalta.

Kalajokilaakso, Liisa Ängeslevä, 17.5.1989: Talonrötiskästä kannuslaisten kokoontumistilaksi.

Seminaari: Oskari Tokoi Kannuslaisena ja valtakunnallisena vaikuttaja, Oskari Tokoi- seura ry:n järjestämä seminaari Kannuksen kirjoituksessa lauantaina 8. Kesäkuusta 1985 klo 12.00. Ohjelmassa:

Eino Ketola: ”Senaattori Oskari Tokoi ja Suomen itsenäisyys 1917”

Tuula Vainikainen: ”Tokoi amerikkalaisessa työväenliikkeessä”

Leevi Junkala: ” Tokoin merkityksestä Kannukselle ja Keski-Pohjanmaalle”.

Filmiesitys:

Oskari Tokoi Suomen ammattijärjestön puheenjohtajana, Pirjo Ala-Kapee.

Maanpakolainen Oskari Tokoin vuodet – kuvaelma, Ensiesitys 20.5.1973.

Takaussitoumus: 150 000,00 (Mm. Kari Urpilainen ja Tapani Salomaa)

Kirje: Matti ja Liisa Keto-Tokoi, Keto-Tokoin sukukunnan puolesta: Pyytävät saada lupaa istuttaa männyn mahdollisimman lähelle työväentaloa. Mänty sen vuoksi, että ko. suku oli lähtöisin Välikannuksen Petäjästä ja esi-isien sukunimikin oli ollut petäjä

Tokoin sukutaulu – alkuperäinen, josta on tehty kopio museoon. Alun perin se on Tuovi Kivikon laudaturtutkielmasta.

Aune ja Otto Kiviahon alustava haastattelu Toholammin Puruontakasessa, 19.6. 1989. Ei nauhoitettu. Muuttivat Yhdysvaltoihin v. 1955. Tokoi oli kiinnostunut ylipäätään kaikista seudulle muuttavista suomalaisista, jotka tulivat hänen omalta kotiseudultaan.Tokoi toi säännöllisesti – uskollisesti – Kiviahoille suomalaisia lehtiä, kuten Sosialidemokraatin ja Uuden Suomen. Aune Kiviaho muistaa Tokoin hyvänä, selvänä puhujana. Tokoi puhui mm. paikallisessa kirkossa. Fitchburgissä Tokoi oli liittynyt ruotsalaiseen kirkkoon avioiduttuaan Eva Perlssonin kanssa.

Otto Kiviahon mukaan Tokoi oli ollut ja oli pohjimmiltaan uskonnollinen ihminen. Poliittiselta ajattelutavaltaan Tokoi oli sosialidemokraatti.

Suomen valtio maksoi n. 1 000 dollarin vuotuista eläkettä Tokoille. Eläkkeen taloudellinen merkitys oli vähäinen, eikä Tokoilla ollut enää muita tuloja. Niukasta toimeentulosta ja varattomuudesta johtuen tuttavat järjestivät keräyksen, jolla pystyttiin maksamaan Tokoi sairastumisesta aiheutuneet hoitokulut.

Tokoi ei kertonut koskaan Otto Kiviaholle tarkemmin vaiheistaan Kansanvaltuuskunnan paettua Venäjälle. Tokoi oli maininnut paon jatkuneen laivalla Viipurista Leningradiin. Tilanne Leningradissa oli sekasortoinen. Tokoi oli kertonut, että hänen pyrkimyksensä kapinan jälkeen oli siirtyä pohjoiseen Arkangeliin ja Murmansiin; yhteyteen englantilaisten kanssa.

 

Haastattelu:

Haastattelija: Kari Urpilainen, TYARK, Sidos 203, sig. 779/15: Kertoja: Lauri Lehojärvi (ent. Landin, s. 13.8.1908):

Sisältää mm. Kannuksen työväenyhdistys, ”synnytettiin” 1905, Oskari Tokoi Kannuksessa:

Lauri Lehojärven isä synt. 1868, äiti s. 1872 (ent. Riutta)

Lauri Lehojärven äiti on ollut Kannuksen Työväenyhdistyksen perustavassa kokouksessa (Vanhassa VPK:n talossa)

H: Ja hän (Oskari Tokoi) oli nimenomaan sitten tuossa perustamisvaiheessakin se persoona, joka oli moottorina.

Kyllä. Kyllä koska hänhän oli ensimmäinen puheenjohtaja, yhdistyksen puheenjohtaja.

H: Aivan. Oliko hän tuohon aikaan kauppiaana sitten Kannuksessa?

Ei kai vielä ollut kauppias.

H: Mitä hän teki?

Minä en oikein tiedä, mitä hän teki, mutta hänhän oli jotakin, kun rakensi sen oman talonkin sinne aivan lähelle, missä se VPK:n talo silloin oli, hänellä oli se oma tornitalo, niin sanottiin. Tokin oma tornitalo. Se oli semmoinen torni., sen aikainen ja tuota en minä oikeen oo varma, joko hän silloin oli kauppias tai oliko hänellä muita toimia. Hänellä oli maatalo tässä kirkolla.

Tokoi museo:

Seppo Mutkan muistiinpanoja kalustoryhmän taustojen selvittämisestä. Salin kaluston taustasta