Oskari Tokoin muistopatsaan paljastustilaisuus 20.5.1973:

Oskari Tokoin muistomerkkitoimikunnan perustamiskirja:

Muistomerkkitoimikunnan puh, joht. Matti Lepistö:

(Muistomerkkitoimikunnan pj. Matti Lepistö pitää puheta Tokoin muistomerkin paljastustilaisuduessa 1973. Kuva. Raivaajan arkisto, Fitchburg, MA)

Juuri saimme todeta, että senaattori Oskari Tokoin muistomerkin elävimmältä pronssiosalta, putosi verho ja nähtävänä on nyt muistomerkkitoimikunnan, suunnittelijan ja töiden suorittajien yhteistyöntyön tuloksena patsas, joka oli kohonnut maamme työväenliikkeen alkuvuosikymmenine erääksi johtavaksi persoonaksi ja joka kansamme murrosvaiheessa Venäjän tsaarinvallan luhistuttua kohotti ensimmäisinä maamme itsenäisyystunnukset näkyviin.

Oskari Tokoi oli aatteellinen herättäjä. Hän saapui kotipaikkakunnalleen juuri kun taistelu sortovuosina sai erään kiinteimmän ilmaisun, nim. kutsuntalakkojen aikaansaaminen. Tuolloin Oskari Tokoi astui siihen kansalliseen rintamaan, joka johti laittoman asevelvollisuusasetuksen kumoamiseen. Seurasi v. 1905 kansallinen vallankumousliike, suurlakko ja sitä seuraava työväenliikkeen herätyskausi, jossa Oskari Tokoi oli innokkaana mukana. Nuo ajat ovat aatteellisen herättäjien aikaa.

V. 1907 ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan kansanedustajavaaleissa Oskari Tokoi tuli valituksi kansanedustajaksi, joka luottamus toistuu viimeksi v. 1917 vaaleissa. Tuon kymmenen vuoden aikana Tokoi, kuten mainitsin, kohosi yhdeksi näkyvimmäksi työväen ja Suomen poliittisen elämän johtajaksi.

Uusin tutkimus tuo esille useita unohdukseen jo jääneitä asioita ja antaa myöskin uuden ja värikkään valaistuksen Oskari Tokoin ja koko isänmaan historian silloiseen kuvaan.

V. 1918 tapaukset vievät Oskari Tokoin maan rajan ulkopuolelle ja vihdoin maanpakolaiseksi USA:han ja keskipohjalaisten hyvin tunteman Fitchburg tulee hänelle uudeksi kotipaikaksi. Herätys- ja kasvatustyö jatkuu suomenkielisten siirtolaisten parissa puhujana ja Raivaaja-lehden toimittajana.

Maamme vaikeitten sotavuosien ja niiden jälkeisten kansanpuutteen aikana sukeltuu Oskari Tokoin nimi jälleen koko Suomen kansan tietoisuuteen. Vanha isänmaan ystävä suorittaa yli suuren ja laajan Amerikan mantereen ulottuva herätystä Suomen auttamiseksi. työ, joka on arvostettava ja joka on arvostettu.

V. 1949, 1957 ja 1958 vieraili Tokoi vanhassa isänmaassaan koko kansan ja erikoisesti kansanvaltaisen työväen suuresti kunnioittama ystävänä ja vieraana. V. 1963 päättyy Fitchburgissa USA:ssa Oskari Tokoin, suuren herättäjän, työväenjohtajan ja isänmaan ystävän vaiherikas elämä.

On vielä eräs osuus Oskari Tokoin elämäntyötä, joka on erityisesti Kannukselle ja koko Keski-Pohjanmaalle suuriarvoinen, hänen kirjoittamansa ”Lapsuuteni muistelmat”. Kotiseutu oli Oskari Tokoille aina läheinen, vaikka hän jouti elämään täältä kaukana. Viime vuosisadan lopulla täällä eletty elämä iloineen ja suruineen tulee noissa kuvaukissa elävästi esille. Se on kaunis perintö, jonka Tokoi tällä tavoin jätti synnyinseudulleen.

Olen näillä muutamilla hajapiirroilla kuvannut sen miehen työtä ja elämää, josta tämä muistomerkki kertoo.

Kannuksen kunnanvaltuuston yksimielisesti toukokuun 4. pnä 1971 päätti valita toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin ryhtyä valmistamaan muistomerkkiä senaattori Oskari Tokoille hänen syntymän 100-vuotispäivään 15.5.73 mennessä. […]

Varojen hankkimiseksi saatiin sisäministeriöltä valtakunnalliseen keräykseen lupa v. 1972 alussa ja keräyksen suojelijaksi lupautui maaherra Martti Viitanen. Tämän keräyksen järjestäjien, kuntien, liikelaitosten, yhteisöjen antamalla tuloksella on saatu tulos, jolla on voitu rahoittaa tämä muistomerkki. Myös opetusministeriö myönsi suunnittelua varten 10.000 markan avustuksen. Erikoisesti on kiitettävä niitä yli 600 työväenyhdistystä, yli 400 ammattiosastoa SAK:n liitoista, jotka ovat suurimman panoksen hankkineet. Myös maan yli 120 kunnalle kuuluu erikoinen kiitos. Näin olemme selvinneet rahoituksesta ja toivomme, että loppuselvittelyssä jäisi pesämuna Oskari Tokoin tutkimus- ja stipendirahastoksi.

Muistomerkkitoimikunnalla on erikoinen ilo kiittää ja antaa tunnustus prof. Matti Aaltoselle muistomerkin suunnittelusta ja sen työn valmistelusta ja valvon-nasta. tämä muistomerkki puhuu puolestaan Teidän näkemyksestänne laakealla Keski-Pohjanmaalla sen eräästä huomattavasta merkkihenkilöstä. Saimme juuri sellaisen, millä tavoin prof. Aaltonen suunnitelmansa näki. […]

Kannuksen kunnanvaltuuston herra puheenjohtaja, Toukokuussa 19171 kunnanvaltuuston antama tehtävä senaattori Oskari Tokoin muistomerkin aikaansaamiseksi hänen 100-vuotissyntymäpäiväkseen on nyt toteutettu. Olemme iloisia, että päättävissä portaissa sen paikasi yksimielisesti hyväksyttiin Oskari Tokoin syntymäkunta, Kannus. Valtuuston arvoisa puheenjohtaja. Muistomerkkitoimikunta luovuttaa kannuksen kunnalle ja sen hoitoon senaattori Oskari Tokoin muistomerkkin.

(Muistomerkin paljastultialaiiuuden juhlayleisöä. Kuva. Raivaajan arkisto, Fitchburg, MA)

Oskari Hollanti, Kannuksen kunnanvaltuuston puheenjohtaja:

Kannuksen kunnan ja kuntalaisten edustajana on minulla ilo ottaa vastaan tämä kaunis ja arvokas patsas, joka tulee antamaa juhlavuutta ja arvokkuutta koko tälle alueelle, johon aivan lähiaikoina tullaan rakentamaan kunnan hallinnollinen virastokeskus.

Me kiitämme muistomerkkitoimikuntaa tämän Oskari Tokoita esittävän ja hänen elämäntyötään kunnioittavan muistomerkin aikaansaamista.

Tiedämme että se on vaatinut muistomerkkitoimikunnalta paljon suunniteltavaa ja uhrautuvaa työtä.

Valitamme sitä, ettei tämän paikka, johon patsas on pystytetty, ole vielä tällä hetkellä edustavassa kunnossa. Kun tälle muistomerkille etsittiin paikkaa, oli tietenkin monia vaihtoehtoja olemassa.

Tokoin elämäntyöhön kohdistui yhteiskuntaelämän alalle ja sen huomioon ottaen pidettiin parhaana ratkaisuna sijoittaa patsas tähän, tulevan virastotalon eteen.

On sanottava, että kannuslaisten suhtautuminen Oskari Tokoihin v. 1918 tapahtumien jälkeen ja itsenäisyytemme ensimmäisellä vuosikymmenellä oli suurelta osin hyvin kriittinen ja arvosteleva.

Ehkä ei oikein ymmärretty sitä taustaa eikä niitä vaikeita aikoja, jolloin Tokoi joutui toimimaan.

Kun tämä patsashanke sitten tuli kunnan päätettävien elinten käsiteltäväksi, se yksimielisesti hyväksyttiin.  Samoin hyväksyttiin huomattavan taloudellisen tuen antaminen tälle hankkeelle.

Me nykypäivän kannuslaiset, vanhemmatkaan, emme olleet aikaisemmin tunteneet Tokoita henkilökohtaisesti ennekuin hän viime sotien jälkeen kävi täällä.

Näillä käynneillään vasta opimme hänet tuntemaan.

Me tulimme tuntemaan hänet syvän, kristillisen vakaumuksen omaavana rauhan miehenä. Miehenä, joka puhui sovinnon yhteistoiminnan merkityksestä. Hän korosti, että toistensa ymmärtäminen ja pyrkimys hoitaa asioita sovussa, ovat eräitä pienen kansan elämässä tarvittavia tärkeitä rakennuskiviä.

Me kannuslaiset tulemme pitämään huolta tästä patsaasta ja sen ympäristöstä, tästä Oskari Tokoin, kannuslaisen maanviljelijän pojan, valtiomiehen, maanpakolaisen ja isänmaan ystävän muistomerkistä.

(Tokoi muistomerkki,15.5.2018. Kuva: Rainer Smedman)