Oskari Tokoi

(1873-1963)

”Kirjeitä Rapakon takaa”, kirjoituksia, puheita yms.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  • Vaalimainingit vyöryvät jo korkeina”, päiväämätön.
  • ”Suomenkielisen sanomalehdistön asema ja tulevaisuus Amerikassa”, päiväämätön.
  • Presidentti Truman kieltäytyy ehdokkuudesta”. Toimittaja Atte Pohjanpäälle, päiväämätön.
  • ”Terästyöläisten lakko alkaa”, päiväämätön.
  • ”Terästyöläisten lakko vältetty”, päiväämätön.
  • ”Senaattori Robert Taft pistäytyi Fitchburgissa”, päiväämätön.
  • ”Amerikan terästyöläisten lakko uudessa valossa”, päiväämätön.
  • ”Lakkotaistelu oikeustaisteluksi”, päiväämätön.
  • ”Kriisi terästeollisuudessa kärjistyy”, lopussa kirje osoitettu toimittaja Atte Pohjanmaalle, päiväämätön.
  • ”Terästyöläisten edustajakokous päättynyt”, päiväämätön.
  • ”Rauha allekirjoitettu – Sota jatkuu”, päiväämätön.
  • ”Suurisuuntainen yritys vihdoin toteutumassa”, päiväämätön.
  • ”Englannin vaalit Amerikasta katsottuna”, päiväämätön.
  • ”Työn Päivä”, päiväämätön.
  • ”Asettelu toimitettu”, päiväämätön.
  • ”Järjestynyt työväki määritellyt kantansa”, päiväämätön.
  • ”Ensikerran kinkereillä”, päiväämätön.
  • ”Lakkotaistelu oikeustaisteluksi”, lehtileike, ei päiväystä.
  • ”Terästeollisuuden lakko päättynyt”, päiväämätön.
  • ”Kenraali Eisenhower kotiutunut”, päiväämätön.
  • ”Korkein oikeus on antanut päätöksensä. Terästyöläisten lakko alkanut”, päiväämätön.
  • Amerikansuomalaisten sulautuminen Amerikan kansaan”, päiväämätön.
  • ”Amerikan vaikeimmin ratkaista työriita puhjennut”, päiväämätön.
  • ”Kaloista ja kalastuksesta”, päiväämätön.
  • ”Californian uudet kastelulaitokset”, päiväämätön
  • ”Historian suurin maaostosopimus”, Viesti Atte Pohjanpäälle, päiväämätön.

Historian suurin maanostosopimus

Hyvä toveri

Lähetän tässä pienen jutustelun, joka tuskin kuuluu tavallisiin kirjeen vaihtajan alaan kuuluviin kirjoituksiin. Siinä kuitenkin on lyhyt historian lehdiltä poimittu jutustelu siitä, millä tavalla Yhdysvallat on suurimmat valloituksensa tehnyt.

Toveriterveisin

  • ”Amerikan järjestäytynyt työväki varustautuu tulevaisuuden varalle”, päiväämätön.
  • Ei otsikkoa, 14.9.1953.
  • ”Amerikkalaisesta osuustoiminnasta”. Viesti Atte Pohjanpäälle, ohessa seurannut kaksi kuvaleikettä, päiväämätön.

Hyvä toveri.

Lähetämpä tässä pari kuvaleikettä. Toisessa niissä on suomalainen poika, joka on kaatanut suuren karhun nuolipyssyllä, joka on vain kaksi viikkoa, annetaan ylimääräinen lupa metsästää nuolipysyllä. Se on ikään kuin urheilun kehittämistä. Ja uskokaa pois, että näillä nulipyssyillä kaadetaan usein peruija yhtä paljon kuin tuliaseellakin. Ja, kuten kuva osottaa, kaatuu siinä karhukin.

Tässä toisessa kuvassa esitetään minkälainen avain täytyy olla ennen kuin rauhanoella oleva mjnalukko saadaan auki. Hiukan monimutkainen se on, kuten näkyy. Kun täällä ei tällaista avainta ole löydetty, niin voisit teki Te mahdollisesti osottaa, missä se avain on. […]

  • ”Amerikka tilaston valossa”, päiväämätön.
  • ”Presidentin virkaanastujaiset”, päiväämätön.
  • ”Yleinen mielipide täällä Amerikassa on kiihtynyt”, päiväämätön.
  • ”YL:n Amerikanmatka”, päiväämätön.
  • ”Työttömyys kohottaa päätään”, päiväämätön
  • ”Työaika Amerikassa”, Viesti Atte Pohjanmaalle, Suomen Sosialidemokraatti, 25.9.1953.

Hyvä toveri.

Kiitän kirjeestäsi. Oli kiltisti tehty, että kirjoitit. Se antaa minulle riittävästi viitteitä tulevaisuutta varten. Kun on näin kaukana erossa niin on vaikea käsittää kaikkia tilanteita siellä ja voidakseen parhaimmalla tavalla palvella Suomen Sosialidemokraattista puoluetta ja sikäläistä työväenliikettä

Toveriterveisin

  • ”Satamatyöläisten riita kärjistymässä”, päiväämätön.
  • ”Hyvin hoidettu sensaatio”, päiväämätön.
  • ”Hiukan omistakin asioista”, päiväämätön.
  • ”Hiilenkaivajan lakko sovittu”, päiväämätön.
  • ”Dollaripula”, päiväämätön.
  • ”Dollaripula, mistä se johtuu”, päiväämätön.
  • ”Presidentti Truman taistelutuulella”, Lopussa viesti toimittaja Penna Tervolle, Helsinki, 18.2.1950, West Townsend, Mass.

Hyvä toveri.

Kiitän kirjeestäsi. Sen jälkeen, kun kirjoitin sinulle, lehdet ovat tulleet säännöllisesti. Heti sen jälkeen myöskin näin, että oli lähettänyt erikoisen viestin eli otsikkokuvien niitä artikkeleita varten. Niin, että asiat ovat hyvässä järjestyksessä ja kirjoituksia tulee säännöllisesti. Minä olen aikaisemminkin tiennyt, että lehtien tulo sieltä Suomesta tavallisesti on kovin epäsäännöllistä mutta tällä kertaa se oli sitä entistäkin enemmän, josta jouduin ajattelemaan olisivatko kirjeeni ehkä jääneet saapumatta taikka muuten huomioitta.

Kun sieltä lähtiessäni mainitsin, että kirjoittaisin aiheesta mitä Suomessa näin, niin olen siitä luopunut. Enhän voi kirjoittaa mitään, jota siellä ilmankin tiedettäisi ja toisekseen näkemykseni parhaimmassakin tapauksessa saattaisivat olla ei ainoastaan puutteellisia vaan suorastaan naurettaviakin. Olen kuitenkin näkemyksistäni siellä kirjoittanut Raivaajaan ja Lännen Uutisiin, joiden lukijoille niissä saattaisi olla uutta ja varteenotettavaakin.

Kirjoitan joskus ehkä keveiltäkin tuntuvista aiheista, mutta lukijat joskus kaipaavat sellaistakin. Ja täällä Amerikassa löytää paljon aiheita keveämpäänkin. Yritän parastani.

Terveisiä tovereille siellä. Toverillisesti

  • ”Tilanne hiilikaivoksilla kärjistynyt”, päiväämätön.
  • ”Muutoksia Yhdysvaltain perustuslakiin”, päiväämätön.
  • ”Mistä Amerikassa puhutaan”, päiväämätön.
  • ”Miten Suomessa toimitettujen vaalien tuloksia täällä Amerikassa arvostellaan”, päiväämätön.
  • ”Terveisiä Kiipiltä”, päiväämätön. Lopussa viesti Pena Tervolle.

Veli Tervo.

Pyydän anteeksi kun selostan teidän mielestä kovin vaatimatonta paikkakuntaa näinkin laajaksi mutta teen sen siitä syystä kun siihen selostukseen sisältyy pääkohdat koko Amerikan Yhdysvaltain menneisyydestä sekä Amerikan suomalaisesta siirtolaisuudesta sekä sen tulevasta kohtalosta. Seuraavassa selostan Kiipin ja varsinkin Clousesterin merkitystä kalastajakaupunkina sekä Kiipin urheilukalastusta, jolla lienee mielenkiintoa siellä Suomessakin.

Tänään, kun tätä kirjoita, te olette sitten toimittaneet presidentin valitsijamiesvaalit. Tovion, että Sos. Dem. puolue lähetti suurimman valitsijamiesryhmän. Mutta tätä ennen, ikään kuin salamana kirkkaalta taivaalta, saimme viime lauantaina lukea New York Timesistä uutisen, että Tanner on yllättäen hyökännyt ei ainoastaan Paasikiveä vaan myöskin puolueen johtoa vastaan esittäytyen presidentin ehdokkaaksi. Uutinen ehkä oli sensaatiomainen ja ehkä ei kaikilta osiltaan ihan oikeakaan, mutta jotain perää siinä varmaan on. Toivottavasti se ei vaikuttanut vaalien säännölliseen kulkuun eikä saanut sekaannusta valitsijain keskuudessa. Ja onhan teillä aikaa helmikuun 15. päivään mennessä selvittää asia, jos siinä mitään selvittämistä onkaan.

Tervehtien, toveruudella:

  • ”Terveisiä Kiipiltä” II, päiväämätön.
  • ”Yhdysvaltain kongressi alottanut työnsä”, päiväämätön.
  • ”Työväen asioita”, päiväämätön
  • ”Suomen itsenäisyyspäivän tunnelmia”, 5.12.1949, West Townsend.
  • ”Jälleen kotona”, West Townsend, Mass. s.a.

Jälleen kotona

  • ”Joulu Amerikassa”, päiväämätön.
  • ”Kun Sos. Dem. Puolueen edustajankokouksen salkku saapui”, päiväämätön.
  • ”Uusivuosi vastaanotettu”, päiväämätön.
  • ”Onko Amerikassa rotusortoa”, West Townsend, s.a.
  • ”Odottamatta keskeytetty hautaus”, Ohessa viesti toimittaja Atte Pohjanmaalle, päiväämätön.

H.T.

En tiedä onko tämä kirjoitus mielestäsi julkisuuden arvoinen. Täällä sille annettiin aika suuri huomio, vaikka se onkin yksityistapaus. Kun siellä usein puhutaan Amerikassa vallitsevasta rotusorrosta, niin tässä yksi tyypillinen tapaus, jossa ilmene missä sellaista on olemassa ja millä tavalla yleinen mielipide siihen suhtautuu.

Toveriterveisin.

  • ”Enteellinen taka-askel amerikkalaisessa työväenliikkeessä”, päiväämätön.
  • ”Amerikkalaisen sanomalehtimiehen poismentyä”, päiväämätön.
  • ”Yleinen palkkojen korotus astuu voimaan”, Viesti Atte Pohjanmaalle.
  • ”Järjestäytynyt työväki ja maanviljelijäin järjestöt”, päiväämätön.
  • ”Hyvää miestä jo etsitään”, päiväämätön.
  • ”Suomen vaalien tulosten arviointia”, 2.18.1951, West Townsend, Mass., Lopussa viesti toimittaja Atte Pohjanmaalle.
  • ”Elinkustannukset yhä nousussa”, päiväämätön).
  • ”Työministeri kehoittaa työläisiä järjestäytymään”, päiväämätön.
  • ”Miten Amerikassa maata kastellaan”, päiväämätön.
  • ”Hintojen ja työpalkkojen vakauttaminen päivän tärkein kysymys”, päiväämätön.
  • ”Amerikan järjestäytynyt työväki yhteistoiminnan tiellä”, päiväämätön.
  • ”Republikaani puolue etsii ohjelmaa”, päiväämätön.
  • ”Sosiaalihuolto Amerikassa”, päiväämätön.
  • ”Suomalaisia omenafarmareita”, päiväämätön.
  • ”Noidutussa renkaassa”, päiväämätön.
  • ”Rautatieläisten korpilakko loppumassa”, päiväämätön.
  • ”Vakauttaminen vaikeuksissa”, päiväämätön.
  • ”Uusi (Usi) lisäys perustuslakiin”, päiväämätön.
  • ”Hinnat ja työpalkat yhä vakauttamatta”, päiväämätön.
  • ”Amerikan järjestäytynyt työväki esittänyt kantansa”, 6.4.1951.
  • ”Me tällä Amerikassa olemme eläneen historian yhden merkillisimmän viikon.”, päiväämätön.
  • ”Ulkopolitiikan suunta selviämässä”, päiväämätön.
  • ”Vakauttamislautakunta työssä.”, päiväämätön.

Hyvä toveri

Lähetän tässä pienen jutustelun, joka tuskin kuuluu tavallisiin kirjeen vaihtajan alaan kuuluviin kirjoituksiin. Siinä kuitenkin on lyhyt historian lehdiltä poimittu jutustelu siitä, millä tavalla Yhdysvallat on suurimmat valloituksensa tehnyt.

Toveriterveisin

  • ”Amerikan järjestäytynyt työväki varustautuu tulevaisuuden varalle”, päiväämätön.
  • Ei otsikkoa, 14.9.1953.
  • ”Amerikkalaisesta osuustoiminnasta”. Viesti Atte Pohjanpäälle, ohessa seurannut kaksi kuvaleikettä, päiväämätön.

Hyvä toveri.

Lähetämpä tässä pari kuvaleikettä. Toisessa niissä on suomalainen poika, joka on kaatanut suuren karhun nuolipyssyllä, joka on vain kaksi viikkoa, annetaan ylimääräinen lupa metsästää nuolipysyllä. Se on ikään kuin urheilun kehittämistä. Ja uskokaa pois, että näillä nulipyssyillä kaadetaan usein peuroja yhtä paljon kuin tuliaseellakin. Ja, kuten kuva osottaa, kaatuu siinä karhukin.

Tässä toisessa kuvassa esitetään minkälainen avain täytyy olla ennen kuin rauhanoella oleva mjnalukko saadaan auki. Hiukan monimutkainen se on, kuten näkyy. Kun täällä ei tällaista avainta ole löydetty, niin voisit teki Te mahdollisesti osottaa, missä se avain on. […]

  • ”Amerikka tilaston valossa”, päiväämätön.
  • ”Presidentin virkaanastujaiset”, päiväämätön.
  • ”Yleinen mielipide täällä Amerikassa on kiihtynyt”, päiväämätön.
  • ”YL:n Amerikanmatka”, päiväämätön.
  • ”Työttömyys kohottaa päätään”, päiväämätön
  • ”Työaika Amerikassa”, Viesti Atte Pohjanmaalle, Suomen Sosialidemokraatti, 25.9.1953.

Hyvä toveri.

Kiitän kirjeestäsi. Oli kiltisti tehty, että kirjoitit. Se antaa minulle riittävästi viitteitä

tulevaisuutta varten. Kun on näin kaukana erossa niin on vaikea käsittää kaikkia tilanteita siellä ja voidakseen parhaimmalla tavalla palvella Suomen Sosialidemokraattista puoluetta ja sikäläistä työväenliikettä

Toveriterveisin

  • ”Satamatyöläisten riita kärjistymässä”, päiväämätön.
  • ”Hyvin hoidettu sensaatio”, päiväämätön.
  • ”Hiukan omistakin asioista”, päiväämätön.

Hiukan omistakin asioista

  • ”Hiilenkaivajan lakko sovittu”, päiväämätön.
  • ”Dollaripula”, päiväämätön.
  • ”Dollaripula, mistä se johtuu”, päiväämätön.
  • ”Presidentti Truman taistelutuulella”, Lopussa viesti toimittaja Penna Tervolle, Helsinki, 18.2.1950, West Townsend, Mass.

Hyvä toveri.

Kiitän kirjeestäsi. Sen jälkeen, kun kirjoitin sinulle, lehdet ovat tulleet säännöllisesti. Heti sen jälkeen myöskin näin, että oli lähettänyt erikoisen viestin eli otsikkokuvien niitä artikkeleita varten. Niin, että asiat ovat hyvässä järjestyksessä ja kirjoituksia tulee säännöllisesti. Minä olen aikaisemminkin tiennyt, että lehtien tulo sieltä Suomesta tavallisesti on kovin epäsäännöllistä mutta tällä kertaa se oli sitä entistäkin enemmän, josta jouduin ajattelemaan olisivatko kirjeeni ehkä jääneet saapumatta taikka muuten huomioitta.

Kun sieltä lähtiessäni mainitsin, että kirjoittaisin aiheesta mitä Suomessa näin, niin olen siitä luopunut. Enhän voi kirjoittaa mitään, jota siellä ilmankin tiedettäisi ja toisekseen näkemykseni parhaimmassakin tapauksessa saattaisivat olla ei ainoastaan puutteellisia vaan suorastaan naurettaviaki. Olen kuitenkin näkemyksistäni siellä kirjoittanut Raivaajaan ja Lännen Uutisiin, joiden lukijoille niissä saattaisi olla uutta ja varteenotettavaakin.

Krjoitan joskus ehkä keveiltäkin tuntuvista aiheista, mutta lukijat joskus kaipaavat sellaistakin. Ja täällä Amerikassa löytää paljon aiheita keveämpäänkin. Yritän parastani.

Terveisiä tovereille siellä. Toverillisesti

  • ”Tilanne hiilikaivoksilla kärjistynyt”, päiväämätön.
  • ”Muutoksia Yhdysvaltain perustuslakiin”, päiväämätön.
  • ”Mistä Amerikassa puhutaan”, päiväämätön.
  • ”Miten Suomessa toimitettujen vaalien tuloksia täällä Amerikassa arvostellaan”, päiväämätön.
  • ”Terveisiä Kiipiltä”, päiväämätön. Lopussa viesti Pena Tervolle.

Veli Tervo.

Pyydän anteeksi kun selostan teidän mielestä kovin vaatimatonta paikkakuntaa näinkin laajaksi mutta teen sen siitä syystä kun siihen selostukseen sisältyy pää-kohdat koko Amerikan Yhdysvaltain menneisyydestä sekä Amerikan suomalaisesta siirtolaisuudesta sekä sen tulevasta kohtalosta. Seuraavassa selostan Kiipin ja varsinkin Clousesterin merkitystä kalastakaupunkina sekä Kiipin urheilukalastusta, jolla lienee mielenkiintoa siellä Suomessakin.

Tänään, kun tätä kirjoita, te olette sitten toimittaneet presidentin valitsijamiesvaalit. Tovion, että Sos. Dem. puolue lähetti suurimman valitsijamiesryhmän. Mutta tätä ennen, ikään kuin salamana kirkkaalta taivaalta, saimme viime lauantaina lukea New York Timesistä uutisen, että Tanner on yllättäen hyökännyt ei ainoastaan Paasikiveä vaan myöskin puolueen johtoa vastaan esittäytyen presidentin ehdokkaaksi. Uutinen ehkä oli sensaatiomainen ja ehkä ei kaikilta osiltaan ihan oikeakaan, mutta jotain perää siinä varmaan on. Toivottavasti se ei vaikuttanut vaalien säännölliseen kulkuun eikä saanut sekaannusta valitsijain keskuudessa. Ja onhan teillä aikaa helmikuun 15. päivään mennessä selvittää asia, jos siinä mitään selvittämistä onkaan.

Tervehtien, toveruudella:

  • ”Terveisiä Kiipiltä” II, päiväämätön.
  • ”Yhdysvaltain kongressi alottanut työnsä”, päiväämätön.
  • ”Työväen asioita”, päiväämätön
  • ”Suomen itsenäisyyspäivän tunnelmia”, 5.12.1949, West Townsend.
  • ”Jälleen kotona”, West Townsend, Mass. s.a.
  • ”Joulu Amerikassa”, päiväämätön.
  • ”Kun Sos. Dem. Puolueen edustajankokouksen salkku saapui”, päiväämätön.
  • ”Uusivuosi vastaanotettu”, päiväämätön.
  • ”Onko Amerikassa rotusortoa”, West Townsend, s.a.
  • ”Odottamatta keskeytetty hautaus”, Ohessa viesti toimittaja Atte Pohjanmaalle, päiväämätön.

H.T.

En tiedä onko tämä kirjoitus mielestäsi julkisuuden arvoinen. Täällä sille annettiin aika suuri huomio, vaikka se onkin yksityistapaus. Kun siellä usein puhutaan Amerikassa vallitsevasta rotusorrosta, niin tässä yksi tyypillinen tapaus, jossa ilmene missä sellaista on olemassa ja millä tavalla yleinen mielipide siihen suhtautuu.

Toveriterveisin.

  • ”Enteellinen taka-askel amerikkalaisessa työväenliikkeessä”, päiväämätön.
  • ”Amerikkalaisen sanomalehtimiehen poismentyä”, päiväämätön.
  • ”Yleinen palkkojen korotus astuu voimaan”, Viesti Atte Pohjanmaalle.
  • ”Järjestäytynyt työväki ja maanviljelijäin järjestöt”, päiväämätön.
  • ”Hyvää miestä jo etsitään”, päiväämätön.
  • ”Suomen vaalien tulosten arviointia”, 2.18.1951, West Townsend, Mass., Lopussa viesti toimittaja Atte Pohjanmaalle.
  • ”Elinkustannukset yhä nousussa”, päiväämätön).
  • ”Työministeri kehoittaa työläisiä järjestäytymään”, päiväämätön.
  • ”Miten Amerikassa maata kastellaan”, päiväämätön.
  • ”Hintojen ja työpalkkojen vakauttaminen päivän tärkein kysymys”, päiväämätön.
  • ”Amerikan järjestäytynyt työväki yhteistoiminnan tiellä”, päiväämätön.
  • ”Republikaani puolue etsii ohjelmaa”, päiväämätön.
  • ”Sosiaalihuolto Amerikassa”, päiväämätön.
  • ”Suomalaisia omenafarmareita”, päiväämätön.
  • ”Noidutussa renkaassa”, päiväämätön.
  • ”Rautatieläisten korpilakko loppumassa”, päiväämätön.
  • ”Vakauttaminen vaikeuksissa”, päiväämätön.
  • ”Uusi (Usi) lisäys perustuslakiin”, päiväämätön.
  • ”Hinnat ja työpalkat yhä vakauttamatta”, päiväämätön.
  • ”Amerikan järjestäytynyt työväki esittänyt kantansa”, 6.4.1951.
  • ”Me tällä Amerikassa olemme eläneen historian yhden merkillisimmän viikon..”, päiväämätön.
  • ”Ulkopolitiikan suunta selviämässä”, päiväämätön.
  • ”Vakauttamislautakunta työssä.”, päiväämätön.

 

KIRJOITUKSIA

  •  Kommunistinen Kiina. Sen voima ja heikkous”, päiväämätön.
  • Minkätähden Amerikassa ei ole työväenpuoluetta?”, päiväämätön.
  • ”Kun vanhuus lähenee”, West Townsend, Mass. s.a.
  • ”Amerikansuomalaisille osastoille”, raakaversio kirjoitukseen ”Amerikansuomalaisille seurakunnille ja osastoille”, Fitchburgin Suomalaisten Seurakuntien ja Yhdistysten Keskuskomitea, Oskari Tokoi puhj., Viktor Erickson, siht., Klaus Haapakoski, rah. hoit., päiväämätön.
  • ”Pikku tuora”, päiväämätön.
  • ”Puolivuosisataa automopiilikautta”, päiväämätön.
  • ”Sakemanni kertoo” (1-6), päiväämätön.
  • ”Joulu West Frankofordissa. Illinoisissa” (1950?), päiväämätön.
  • ”Kartta Erkki”, päiväämätön.
  • ”Sikalan Erkki”, päiväämätön.
  • ”Ensikerran kinkereillä”, päiväämätön.
  • ”Hiipivää sosialismia”, päiväämätön.
  • ”Vastaus kysymykseen NO 1.”, päiväämätön.
  • ”Lauantaina toukokuun 30. päivänä Amerikan kansa vietti vuotuista hautainkukituspäivää”, päiväämätön.
  • ”Kurki Juho”, päiväämätön.
  • ”Lehon järvi”, West Townsend, Mass. s.a.
  • ”Posti Heikki”, päiväämätön.
  • Ei otsikko, 1. sivu puuttuu, päiväämätön
  • ”Pastori Andrew Groop sellaisena, kun hänet tunsin”, päiväämätön.
  • ”Ei enää kolmatta maailmansotaa. Louis Fischer”, päiväämätön.
  • ”Kaksi päivää, jotka järisyttivät maailmaa”, 5.11.1953.
  • ”Piirikokous”, Kirjoitus osoitettu Aulis Aalmaalle ja tarkoitettu julkaistavaksi Pohjanmaan Kansassa, 24.5.1953, West Townsend, Mass.

Hyvä toveri.

Aikaisemmin jo antamani lupauksen mukaan, tässä seuraa Pohjan Kansaan tarkoittamani kirjoitus. Valitan, että se tuli ehkä hiukan liian pitkä, mutta toivon, että voitte sen käyttää:

Toveriterveisin:

  • Ilta keskipohjaisessa maalaistuvassa”, päiväämätön.
  • Ei otsikkoa: Työväenliikkeestä, päiväämätön.
  • ”Lapsuuden koti”. Vastauksena Keskipohjanmaan Maakuntaliiton sihteeri Eino Isohannin pyyntöön vanhoihin Keskipohjanmaan kertomuksiin ja kuvauksiin, päiväämätön.
  • ”Kälviäläiset”, päiväämätön.

 

Lähetetyt kirjeet:

Mr. Reino Korhonen                                                  West Townsend, Mass.  4.9.1951

Parhain Reino Korhonen.

Mukana seuraa pyytämäsi ehdotus seuraavaksi puheeksi. Kun olette tarkastaneen, niin palauttanette äänitystä varten.[…]

Matti Lepistö                                           West Townsend, Mass.                        5.12.1951

Hyvä toveri ja rakas veli.

Sydämellinen kiitos tervetulleesta ja erittäin antoisasta kirjeestäsi. Kiirehdin vastaamaan heti sillä minulla on aikaa. Kiirehdin vastaamaan eräästä toisestakin syystä. Samana päivänä kun sain kirjeesi sain myöskin tukun Suomen Sosialidemokraatteja, joista näin, että olet täyttänyt 50 vuotta ja siten päässyt miehen ikään. Ota vastaan minunkin ja vaimoni sydämellinen onnittelumme niiden lukuisten muiden onnittelujen lisäksi, joita merkkipäivänäsi johdosta sait. Niinhän ne lapset kasvavat ja miehistyvät. Olenkin pitänyt sinua ikään kuin omana poikana ja iloinnut sinun edistyksestäsi ja miehekkäästä esiintymisestä. Toivon, että seuraava puolivuosisata voi jo antaa enemmän tunnustusta työllesi kuin tämä ensimmäinen.

Kirjeesi oli monessa suhteessa minulle erittäin mielenkiintoinen. Vaikka olenkin seurannut Suomen tapahtumia melkoisella tarkkuudella, niin sittenkin kirjeessäsi oli mainiointa, jotka minua kiinnostivat erittäin paljon. Olen kanssasi aivan samaa mieltä, että puolue presidentin vaalien jälkeen aivan liian hätäisesti ja ikään kuin tuskastuneena edellisten vuosien raskaaseen ja alituisen arvostelun alaiseen työhön haluksi päästä eroon hallitusvastuusta ja oppositionnin huokeampaan ja vähemmän vastuulliseen asemaan. Houkutus kieltämättä oli suuri, jolloin ei annettu riittävästi arvoa niille saavutuksille, joita työväenhallitus maalleen ja erikoisesti työväneluokalle oli saanut ja niitä mahdollisuuksia, joita sillä edelleenkin hallituspuoleena oli ja varsinkin niitä vaaroja, jotka voivat seurata kun työväen edustajat jättävät hallitusohjakset porvareille. Tämä kaikki nyt tiedetään ja tunnetaan ja sellaisena se varmaankin antoi yhden lisäopetuksen, monien edellisten ohella. Mutta oppi aina tulee kalliiksi. Tälläkertaa ei niin kalliiksi kuin kerran aikaisemmin. Tässä yhteydessä en voi olla ilmaisematta kantaani siitä, että oppositiossa olo vaatii myöskin edusvastuuntunnetta ja suurta taitoa sen hoitamisessa. Oppositiossa helposti vastuuntunne heitetään romukasaan ja oppositio muodostuu arvottomaksi räkittelyksi ja yhteenpuuhun haukkumiseksi, joka vastavirran ja sopivan hetken tullessa kostaa. Suomessa Sosialidemokraattisella puolueella siinä suhteessa on sitäkin suurempi vaara kun siellä on kaikkea vastuuntunnetta vailla oleva kommunistinen puolue, joka vello vettä ja jolla on mahdollisuus ja joka myöskin suurella taidolla osaa vedota ihmiskunnan massoihin ja sen alhaisimpiin vaistoihin. Onneksi Kekkosen melkoisen puhdas maalaisliittolainen hallitus hoiti tehtävänsä niin kehnosti, että se kehotti maksan enemmistön mielipiteen sitä vastaan vaikka sosialidemokraatit eivät olisi olleet tämän oppositionin kärjessä. Ja maalaisliitto kärsi myöskin rangaistuksensa. Edustajavaalit, nähdäkseni, niin vähäisiä ulkonaisia muutoksia kuin ne aikaansaivat, pelasti ja selvitti tilanteen. Vaalit asettivat Sosialidemokraattisen puolueen johtoon ja maalaisliiton vastasien jälkeen. Kommunistit, pienestä edustajamäärän lisääntymisestä huolimatta, jäävät kauas kolmannelle tilalle, jo se saa nyt tulee pysymään ja siellä jäämään yhä kauemmaksi, jos asioita oikein hoidetaan. Olisin tietenkin toivonut sosialidemokraattien saavan vieläkin varmemman enemmistön, mutta hyvä näinkin.

Vilpittömästi tunnustan, että mielestäni tilanne taas, sen jälkeen kun sosialidemokraatit otti osan hallitusvastuusta, on suuresti parantunut. Maalaisliito näyttää myöskin oppineen läksynsä, ainakin toivon niin ja opiksi se ollut työväelle. Se vakauttamisohjelma, joka siellä nyt on [?], on mielestäni oikealla pohjalla ja oikeaansuuntaan pyrkivä. Sitä ja sen erikoisuutta sekä kantavuutta, ihmettelevät nämät Amerikan […] (Loppu puuttuu.)

Väinö Leskinen                                     West Townsed, Mass.                          20.3.1952

Väinö Leskinen                                     West Townsend, Mass.                        22.3.1952

Hyvä toveri.

Vakuutan, että en pyri neuvonantajaksenne vaikka kirjoitan nämät muutamat rivit. Radio eilen tiesi kertoa, että Kekkonen oli jättänyt hallituksensa puolesta erohakemuksensa presidentti Paasikivelle. Tieto sellaisenaan ei ollut odottamaton eikä mitenkään hälyttävä sillä kirjoituksesi Sosialidemokraattisen Aikakuslehden viimenumerossa oli siinä suhteessa jo enteellinen. Tiedolle antoi hälyttävän luonteen se kun siinä mainittiin, että kysymyksessä oli voi ja voinhinta.

Kun voi astuu kauppahallin pöydältä poliittiselle näyttämölle, on se agraarimaissa, jonkinlainen Suomikin vielä on, myrskyn merkki. Voin hinta oli se, johon kukistui Suomen työväen ensimmäinen hallitus kokemus v. 1917 ja aiheutti sisällissodan. Toivottavasti osaatte käsitellä voita varovaisemmin kuin silloin sillä voikin voi korkeita asioita aikaansaattaa. Parempi on levittää sitä leivän päälle peukalolla, jolloin se leviää tasaisemmin ja sileämmin, kuin veitsellä taikka muulla teräaseella.

Toivottavasti löydätte Suomen kansaa ja erikoisesti Suomen työväen parhaiden palvelevan ratkaisun. Mutta älkää missään nimessä antako Kekkoselle tilaisuutta avata ovia kommunisteille ja päästä niitä hallitukseen sillä se olisi se onnettomin ratkaisu.

Toivottaen onnea ja parhainta menestystä,

Vilpittömällä ystävyydellä:

Väinö Leskinen                                     West Townsend, Mass.                        8.4.1952

Hyvä toveri.

Kulunut erikoisen raskas ja kylmä talvi on koetellut raudan lujaa terveyttäni tavallista kovemmin. Lääkärini on kehoittanut minua suurempaan varovaisuuteen ja erikoisesti hän haluaa suositella muuttoa lämpimämpään ilmastoon joko Floridaan taikka South Carolinen valtioon. Mitään vakavampia merkkejä terveyteni murtumisesta ei ole muuta kuin karttuvat vuodet. Mutta siitä huolimatta olen ollut pakotettu kiinnittämään asiaan huomiota.

Ennen kuin mihinkään muuttohommiin voi ryhtyä haluaisin tietää, onko se luottamuksellisesti annettu lupaus, jonka mukaan ”Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta” myönsi minulle tuhannen dollarin vuotuisen avustuksen taikka eläkkeen, vielä voimassa. Kuten muistat vuosien 1950 avustus annettiin sieltä lähtiessä jo maraskuussa 1949 ja vuoden 1951lähetettiin tänne. Kirjoitin taannoin Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan hallinnolle saamatta vastausta, joten olen ollut pakotettu vetämään johtopäätöksen, että tuo avustus oli tilapäinen.

”Amerikan Ääni” on maksanut hyvin pienen korvauksen sen välityksellä pitämistäni puheista, mutta kaikki tuo on aivan tilapäistä ja nyt Kongressi on supistanut sille myönnetyt varat puoleen entisestä, joten se varmaankin tulee katkeamaan.

Jos tuo mainitsemani Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan avustuslupaus on edelleenkin voimassa, voisin joltisellakin luottamuksella ajatella muuttoa etelään. sitä vastoin tulen edelleenkin, ilman mitään lisäanomuksia taikka vaatimuksia, tehdä kaikkeni Suomen Sosialidemokraattisen puolueen sekä kirjoituksillani Suomen Sosialidemokraatin avustamiseksi.

Kuten jo aikaisemmassa kirjeessäni jo mainitsin odotettavaksi, toveri Mäkelä lopullisesti jäi eroon Raivaajasta ja toveri Elis Sulkanen valittiin Raivaajan päätoimittajaksi. Sulkanen kuitenkin kaikista huolimatta, jos hänen terveytensä suinkin sen sallii, tulee sinne Suomeen ensi elokuussa. Olen etukäteen vakuutettu, että hänen matkallaan sinne tulee olemaan suotuisa vaikutus ja hyödylliset seuraukset. Häneltä myöskin saatte kuulla lähemmin kaikista asioista täällä Amerikassa ja erikoisesti meidän keskuudessamme.

Eva käskee sanoa paljon terveisiä sinulle ja perheellesi.

Toveriterveisin:

Untamo Utrio                                         West Townsend, Mass.                       18.5.1952

Arvo Tuominen                                      West Townsend, Mass.                        1.7.1952

Hyvä toveri.

Terveisiä täältä rapakon takaa. Aikaisemmassa kirjeessäni lupasin kirjoittaa sinulle erikseen. Aika kuitenkin on kulunut mitään aikaan saamatta. Kulunut talvi oli minulle entistä vaikeampi joten kesäkin on kulunut jo näin pitkälle pääsemättä kunnon alkuun. Jotkut sanovat, että ne kahdeksankymmentä vuotta, jotka jo alkavat olla takana, painavat harteita, mutta en minä itse sitä vielä usko.

Täältä rapakon takaa katsoen, maailman meno tuntuu entistäkin sekavammalta, etten sanoisi hullunmyllyltä. Rauha pitäisi olla tuossa nurkan takana mutta sotaan varustaudutaan. Eilen täällä myönnettiin tänään alkavaksi varainhoitovuodeksi 46 miljardia 400 miljoonaan dollaria ”puolustusmenoihin” kuten niitä kutsutaan. Näillä varoilla rakennetaan atomipommeja, nyt jo atomivoimalla kulkevaa vedenalaista, jonka köli laskettiin jo kuukausi takaperin ja jonka koneisto on jo valmis kun nyt vaan alus saadaan. Lentovoimat pitäisi kehitettämän moninkertaiseksi nykyisestä. Kun sama tehdään kaikkialla maailmassa, niin puhe rauhasta tuntuu lievemmin sanoen pilanteolta taikka ainakin yleistä mielipidettä eksyttävältä. On vaikea uskoa, että sen jälkeen kun suurilla kustannuksilla rakennetut sotavarustelut on saatu valmiiksi ja kuntoon, sitten tartutaan toisiaan kädestä ja sanotaan, että leikkiähän tämä kaikki vaan on ollut ja nyt aletaan riisua aseista ja heittää romukoppaan kaikki varustelut.

Ruotsiakin, joka ainakin omasta puolestaan on ylläpitänyt rauhaa ja antanut toisten poimia kastanjat tulesta omalta kohdaltaankin, aletaan pistellä tikulla silmään, kuten ne ruotsalaisten lentokoneiden putoamiset. Täällä Amerikassa varmaankaan ei tapahdu mitään käänteentekevää vaan tulee ulkopolitiikka pysymään tällaisena epävarmana ja tunnusteluna tämän vyoiden loppuun. Syksyllä toimitettavat vaalit antavat jonkinlaisen ratkaisun, jos antavat sitäkään. Mutta tulkoon valituksi kuka tahansa presidentiksi ja pääsköön valtaan kumpi puolue tahansa, varustelukiihkoon se ei vaikuta mitään. Kommunismin vaara täällä käsitetään uhkaavaksi ja sitä vastaan varustaudutaan. Kommunismi ei kylläkään välittömästi uhkaa tätä Amerikkaa mutta atomihyökkäystä tännekin pelätään ja sitävarten siviilipuolustusta järjestetään kuntoon.

Toveri Sulkanen tulee ensikuun lopulla Suomeen ja hän aikoo pysähtyä siellä Tukholmassa. Hän on hyvin selvillä näistä suurpoliittisista kysymyksistä ja myöskin kommunistien tarkoituksesta ja voi antaa mahdollisimman selvän kuvan oloista ja yleisestä mielipiteestä täällä Amerikassa.

Me olemme vähän ihmetelleet kun Suomen sanomalehdet, Sosialidemokraatti mukaan luettuna, näyttävät jo etukäteen olevan varmoja siitä, että republikaanipuolue voittaa vaaleissa ja että juuri senaattori Taft tulee valituksi tulevaksi presidentiksi. Joskus, lukiessa Suomen sanomalehtiä, tulee siihen käsitykseen, että ne kirjoittavat jostain toisesta Amerikasta, eikä siitä jonka Columbus löysi ja jossa me asumme. Täällä viime vuosina on käynyt tutkijoita, työväenjärjestöjenkin miehä, mutta siitä huolimatta ne tuskin ovat nähneet Amerikkaa ja Amerikan työväenliike on jäänyt lähes kokonaan tuntemattomaksi. Ja siitä syystä täältä vedetyt johtopäätökset ja tilannekatsauksetkin ovat joskus hullunkurisia.

Meillä on nyt kesä ja ylihuomenna eli 4 päivä heinäkuuta vietetään taas sosialidemokraattisesti ajattelevan amerikansuomalaisen väestön suuret kesäjuhlat. Sepä ne sitten ovatkin meidän suurimmat aikaansaannoksemme.

Terveisiä rouvallesi ja hyvää vointia toivottaa, toverillisesti:

Akateemikko Väinö Aaltonen             West Townsend, Mass.                        16.2.1953

 

Tänään saapuessa Suomen Sosialidemokraatissa näin kuvan ja sain lukea selostuksen siitä tilaisuudesta, jossa Te Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle luovutitte ja lahjoititte veistämänne ja pronssiin valetun rintakuvani.

Yksinkertaisena kansanmiehenä en osaa pukea tunteitani korulauseisiin mutta hartaasti pyydän: Ottakaa vastaan minun vilpittömät kiitokseni minua kohtaan osottamastanne luottamuksesta ja kunnioituksesta – oikeammin sanoen rakkaudesta, jota veistämänne ja Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle lahjoittamanne muistomerkki osoittaa.

Kiitän myöskin niistä unohtumattomista hetkistä, joita sain luonanne atelieerissanne ja kodissanne viettää.

Tunnen itseni vähäpätöiseksi ansaitakseni mitään siitä huomavaisuudesta ja arvonannosta, jota siellä Suomessa käydessäni ja erikoisesti Teidän puolestani osakseni sain. Se vähä, mitä lienen onnistunut kansamme ja erikoisesti Suomen työväenluokan hyväksi tekemään, olen tehnyt rakkaudesta synnyinmaatani ja sen kovia kohtaloita kestäneen kansan hyväksi odottamatta mitään huomiota, sitäkin vähemmän tunnustusta.

Ottakaa vastaan vilpittömät kiitokseni ja sydämellisimmät terveiseni omasta ja vaimoni puolesta.

 

Väinö Leskinen                                     West Townsend, Mass.                        5.11.1953

Hyvä toveri.

Toverit Veikko Puskala ja Olavi Wickström vierailivat luonamme ja toivot terveisesi. Kiitos niistä.

Heidän kanssaan oli puhetta yhdestä ja toisesta, varsinkin Suomen Sosialidemokraattisesta Puoluetta koskevista asioista. Kun juuri ilmestyneessä Readers Digestissä, joka myöskin ilmestyy suomenkielisenä painoksena Valitut Palat, oli mielestäni erinomainen kirjoitus otsikolla ”Kaksi päivää, jotka tärisyttivät koko kommunistista maailmaa ja kun arvele, että Valitut Palat eivät kirjoitusta julkaise, niin tiedustelin olisiko mitään mahdollisuutta saada kirjoitus jollakin tavoin suomalaisen lukijan tietoon myöskin siellä Suomessa. Toveri Puskala arveli, että kirjoituksesta voisi ottaa joitakin lyhennettyjä sitaatteja ja kommentteja, joilla kysymystä valaistaisiin ja pyysi minua yrittämään saada jotain sellaista.

Kun minulla ei ole harmaintakaan aavistusta, mitä ja minkäverran siellä Suomessa voidaan julkaista sellaisia kirjoituksia, joissa Neuvostoliitto ja sen politiikka joutuvat valokeilaan, niin en osannut tehdä muuta kuin kääntää koko artikkeli, jonka liitän tähän mukaan. Kun luet artikkelin, niin huomaat, että se on koottu pienistä tetaljeista ja yksityisten mukana olleiden kertomuksista, joista yhteensä muotoutuu se elävä kuva, missä koko tilanne on nähtävissä. Ilman näitä yksityisiltä saatuja kertomuksia, artikkeleilla ei ole mitään arvoa eikä sisältöä.

Jos ylipäänsä voitte julkaista mitään arkaluontoista, niin siitä voisitte harkintanne mukaan ottaa todistuskappaleita itä-Saksassa vallitsevasta tilanteesta. Kaikkein mieluimmin näkisin, että artikkeli voitaisiin julkaista sellaisenaan. Se olisi omansa rohkaisemaan niitä jotka ovat jo joutuneet sellaisen fatalistisen uskon valtaan, että kommunismin leviämiselle ei enää voida mitään sulkua asettaa vaan on valmistauduttava ottamaan se vastaan sellaisena kuin tulee ja alistuttava sen alle.

Kuten artikkelin alkuun liitetystä selostuksesta näet, Lousi Fisher on yksi niitä harvoja, joka tuntee asian ja joka kirjoituksillaan on kyennyt tekemään ihmiskunnalle suuria palveluksia.

Pojat lähtivät juuri länttä kohti. Pahinta nyt, kuten tavallista, että heidänkin matkansa rajoittui vain muutamiin paikkoihin, joten Amerikkaan tutustuminen jää puolinaiseksi. M.m. länsirannikolla ohjelmaan oli otettu vain San Francisco ja Los Angeles, joten Oregonin ja Washingtonin valtiot jäävät näkemättä, puhumattakaan Amerikan sydämestä, Mississippijokilaaksosta. Hyvä näinkin, että Amerikka osottaa huomaavaisuutta Suomea kohtaan.

Minä vietin taas parhaan osaa kesääni siellä länsirannikolla. Toverit siellä muistavat käyntisi ja lähettivät paljon terveisiä, varsinkin toveri Meriläinen ja hänen vaimonsa, samoin Kaarlo Koskelo ja toverit Berkelyssä.

Toivotan menestystä työllesi. Toverillisesti:

 

PUHEITA

Suomeen pidetty radiopuhe 1941, päiväämätön.

New Yorkin Gentral Parkissa Juhannusjuhlissa, 25.6.1950. New York Central Park 1950

Amerikan Suomalaisen Kansanvallan Liiton kesäjuhlassa Fitchburgissa, Mass. 4.7.1952.

Worcesterin syysjuhlat vuonna 1953: Worchester, syysjyhla 1953

Suomen Sosialidemokraattisen Raittiusliiton 40 vuotisessa juhlassa esitetty puhe: Oskari Tokoi, raakavedos, päiväämättömiä.

Sosialidemokraattinen Raittiusliitto, 40-vuotisjuhla

RADIOPUHEITA

  • Suomeen pidetty radiopuhe 1941, päiväämätön.
  • O. Peltonen, Suomen yleisradiossa esitetty vastaus kysymykseen: Kirja, josta pidän”, 17.2.1949.
  • Radio Talks, 1953, No 1. Ei otsikkoa.
  • Radio Talks, 1953, No 2. Ei otsikkoa.
  • Radio Talks, 1953, No 3. Ei otsikkoa.
  • Radio Talks, 1953, No 4. Ei otsikkoa.
  • Radio Talks, 1953, No 5. Ei otsikkoa.
  • Radio Talks, 1953, No 12. Ei otsikkoa.
  • Radio Talks, 1953, No 14. Ei otsikkoa.
  • Radio Talks, Serial 2, No. 31, s.a. (1-5).
  • Radio Talks, 1953, No 17, Ei otsikkoa (1-5).

Amerikan Äänessä (1951 – 1953) lähetetyt puheet sijaitsevat Keski-Pohjanmaan Maakuntaliiton arkistossa (Kokkola).

SEKALAISTA

  • Mrs. Tokoin esitelmä ”Finland,” (1-15), Päiväämätön
  • Tekstikopio: Special Services Branch, Features Unit, Special Commentary # 739, Bob Berryman, 6.2.1952
  • Miten avustusta Suomessa jaetaan. Help Finlandin Inc. osuus siinä, sa.
  • Bostonkin kunnostautuu. (Päiväämätön kirjoitus)

Miten avustusta Suomeen jaetaan

  • Suomen valtiontalous 1952, sa.
  • Emergenci state” declearet ,sa., Ei allekirjoitusta.

Sanomalehtikirjoituksia, käsikirjoituksia                                                                                                                              

  • Mrs. Tokoin esitelmä ”Finland”, päiväämätön.
  • Rakkaat kansalaiset, ystävät ja toverit siellä synnyinmaassa (1948/1949), päiväämätön, radio).
  • Kirjoitus. ”Kommunistinen Kiina. Sen voima ja heikkous”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa, ”Vaalimainingit vyöryvät jo korkeina”, päiväämätön.
  • Minkä tähden Amerikassa ei ole työväenpuoluetta?”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Suomenkielisen sanomalehdistön asema ja tulevaisuus Ame-rikassa”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Presidentti Truman kieltäytyy ehdokkuudesta”. Toimittaja Atte Pohjanpäälle, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Terästyöläisten lakko alkaa”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Terästyöläisten lakko vältetty”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Senaattori Robert Taft pistäytyi Fitchburgissa”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Amerikan terästyöläisten lakko uudessa valossa”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Yökirkolle Ullavaan”, lopussa kirje

Eino Isohanni (osa),                  West Townsend, Mass.                       20.4.1952

Hyvä ystävä.

Sain tänään ”Keskipohjanmaan” ja ”Kotiseutuliito” maaliskuun numeron. Se oli omistettu Ullavalle, joka palautti mieleeni erään nuoruuteni muistelman ”Yökirkolla Ullavassa”, jonka heti pistin paperille ja liitän tähän mukaan. Kirjoitusta nyt, niin aikaisemmin, voit käyttää harkintaasi mukaan taikka liittää arkistokokoelmiin.

Samassa Kotiseutuliitteessä mainitaan myöskin Antti Sikalan nimi, Ullavasta, kahdessakin paikassa. Tästä Antti sikalasta ja hänen eräästä nuoruutensa hyvin surullista ja samalla mielenkiintoisesta tapauksesta, on minulle hyvin seikkaperäinen ja tarkka kertomus tummuvainajani kertomana. Ja itsekin olen nähnyt Antti Sikalan, sillä hänen sairautensa aikana oli meillä tummuvainajan hoidossa viikonpäivät. Olen ajatellut sitä jonkun […]. Loppu puuttuu.

  • Kirjoitus. ”Kun vanhuus lähenee”, West Townsend, Mass. s.a..
  • Kirje rapakon takaa. ”Lakkotaistelu oikeustaisteluksi”, päiväämätön.
  • O. Peltonen, Suomen yleisradiossa esitetty vastaus kysymykseen: Kirja, josta pidän”, 17.2.1949.
  • Kirje rapakon takaa. ”Kriisi terästeollisuudessa kärjistyy”, lopussa kirje toimittaja Atte Pohjanmaalle, 7.18.19151

Toimittaja Atte Pohjanmaa.

Hyvä toveri. Valitan, että viimeaikoina olen kirjoittanut vähemmän, mutta lupaan parantaa. Täältä käsin vaaliaktiation tekeminen tuntui vähän liian kaukaiselta, eivätkä ne siellä lihinnä olevan kysymksetkään ole olleet riittävän selvät meille. ”Amerikan äänessä” –pidin pari taikka kolme akitatiluontoista puhetta, mutta eihän niissä voi paljoa sanoa ja niiden vaikutus on meille tuntematon ja saattaa olla vallan olematonkin. Jokatapauksessa me olemme iloiset, että vaalit menivät niin hyvin kuin ne menivät.

Toverillisesti

  • Kirje rapakon takaa. ”Terästyöläisten edustajakokous päättynyt”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Amerikansuomalaisille osastoille”, raakaversio kirjoitukseen ”Amerikansuomalaisille seurakunnille ja osastoille” (1-2), Fitchburgin Suomalaisten Seurakuntien ja Yhdistysten Keskuskomitea, Oskari Tokoi puhj., Viktor Erickson, siht., Klaus Haapakoski, rah. hoit., päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Rauha allekirjoitettu – Sota jatkuu”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Suurisuuntainen yritys vihdoin toteutumassa”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Englannin vaalit Amerikasta katsottuna”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Pikku tuora”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Puolivuosisataa automopiilikautta”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Sakemanni kertoo”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Joulu West Frankofordissa. Illinoisissa” (1950?), päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Kartta Erkki”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Sikalan Erkki”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Työn Päivä”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Asettelu toimitettu”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Järjestynyt työväki määritellyt kantansa”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Ensikerran kinkereillä”, päiväämätön.
  • Lehtileike. Kirje rapakon takaa. ”Lakkotaistelu oikeustaisteluksi”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Terästeollisuuden lakko päättynyt”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Kenraali Eisenhower kotiutunut”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Korkein oikeus on antanut päätöksensä. Terästyöläisten lakko alkanut”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Hiipivää sosialismia”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. Vastaus kysymykseen NO 1.”, päiväämätön.
  • Kirjoitus. ”Lauantaina toukokuun 30. päivänä Amerikan kansa vietti vuotuista hau-tainkukituspäivää”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Amerikansuomalaisten sulautuminen Amerikan kansaan”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Amerikan vaikeimmin ratkaista työriita puhjennut”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Kaloista ja kalastuksesta”, päiväämätön.
  • Kirje rapakon takaa. ”Californian uudet kastelulaitokset”, päiväämätön.

 

 

 

 

Oskari Tokoi